Liikenneministerien videoneuvottelu, 8. joulukuuta 2020

Tärkeimmät tulokset

Tiemaksut (eurovinjetti)

Ministerit aloittivat epävirallisen videoneuvottelunsa käymällä periaatekeskustelun ehdotuksesta EU:n tiemaksusääntöjen tarkistamiseksi (eurovinjettidirektiivi). Ehdotuksen tavoitteena on käsitellä sellaisia tärkeitä kysymyksiä kuin kasvihuonekaasupäästöt ja muut ympäristövaikutukset, ruuhkat ja tieinfrastruktuurin rahoitus.

Puheenjohtajamaa pyysi tausta-asiakirjassaan ministereitä esittämään näkemyksensä kahdesta aiheesta:

• jäsenmaille mahdollinen vaihtoehto vapauttaa tietyissä tilanteissa tietullien tai käyttäjämaksujen maksuvelvoitteesta ajoneuvot, joiden suurin kuormitettu massa on 3,5–7,5 tonnia
• edellyttääkö jäsenmaiden mahdollisuus soveltaa tiettyä korotusta infrastruktuurimaksuun tietyillä erittäin ruuhkaisilla tieosuuksilla suostumusta kaikilta jäsenmailta, joita asia koskee (korotusta soveltavaan käytävään kuuluvat ja kyseisen käytävän osan viereiset jäsenmaat)

Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja totesi sen osoittaneen, että puheenjohtajamaa on oikealla tiellä kummassakin asiassa. Siispä se etenee tämän mukaisesti valmistellakseen neuvotteluvaltuutusta koskevan ehdotuksen neuvoston pysyvien edustajien komitean 18. joulukuuta pidettävää kokousta varten.

Päivitetyt tiemaksusäännöt ovat keskeisessä asemassa EU:n pyrkimyksissä tehdä liikenteestä vihreämpää ja kestävämpää ja saavuttaa vuodelle 2030 asetetut tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet. Asian edistäminen on ollut Saksan puheenjohtajakauden tärkeä tavoite, ja luotan siihen, että pystymme sopimaan neuvoston kannasta toimikautemme loppuun mennessä.

Andreas Scheuer, Saksan liikenne- ja digitaali-infrastruktuuriministeri ja neuvoston puheenjohtaja

• Taustatietoa eurovinjettidirektiivin tarkistamisesta

Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila

Ministerit kävivät epävirallisen periaatekeskustelun syyskuussa 2020 esitetyistä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevista komission ehdotuksista. Ehdotusten tavoitteena on parantaa Euroopan ilmatilan hallintaa ja lennonvarmistusjärjestelmää, jotta voidaan lisätä kapasiteettia, parantaa kustannustehokkuutta ja vahvistaa järjestelmän kykyä mukautua liikenteen muutoksiin. Samalla pyritään pienentämään ilmailun hiilijalanjälkeä. Puheenjohtajamaa oli laatinut tausta-asiakirjan, jossa oli ministereille osoitettuja kysymyksiä keskustelun ohjaamiseksi.

Jäsenmaat ilmaisivat keskustelun aikana tukensa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeville yleisille tavoitteille, erityisesti digitaalistrategian ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden osalta. Ne suhtautuivat yleisesti ottaen myönteisesti tavoitteeseen yksinkertaistaa ja parantaa nykyistä oikeudellista kehystä. Monien ministerien mielestä on kuitenkin vaarana, että jotkin ehdotetuista säännöksistä aiheuttaisivat hallinnollista lisärasitetta ja lisäkustannuksia.

Useat jäsenmaat katsoivat, että ehdotuksissa ei kaikilta osin kunnioiteta jäsenmaiden suvereniteettia ja vastuuta oman ilmatilansa osalta Chicagon yleissopimuksen ja ilmaliikennepalvelujen valtiollisen luonteen mukaisesti. Ne painottivat tarvetta ottaa säännöissä kaikilta osin huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet sekä sotilaallinen, turvallisuus- ja puolustusulottuvuus.

Jäsenmaat ilmaisivat voimakkaan tukensa verkkonäkökulman ja Eurocontrolin roolin vahvistamiselle, mutta muutamat ministerit huomauttivat, että verkon hallinnoijan toimintoja ja tehtäviä on vielä selvennettävä.

Uudistuksessa olisi myös otettava huomioon eri jäsenmaiden kaikki erityispiirteet. Monet ministerit ilmaisivat tässä yhteydessä huolensa lähi- ja lähestymisalueen palveluja koskevien unionin laajuisten tavoitteiden asianmukaisuudesta ja jäsenmaiden rajallisesta roolista suorituskyvyn suunnittelussa ja yksikköhintojen vahvistamisessa.

Jäsenmaiden mielestä on myös selvennettävä, mitä etuja on ehdotuksella perustaa riippumaton eurooppalainen sääntelyelin – suorituskyvyn tarkasteluelin – Euroopan lentoturvallisuusviraston alaisuuteen.

Ministerit totesivat, että digitalisointi ja markkinalähtöinen lähestymistapa voisivat tuoda tehokkuutta datapalvelujen tuen tarjoamiseen. Maiden mahdollisuus ylläpitää integroitu ilmaliikenteen hallinta siviili- ja sotilasilmailussa olisi kuitenkin säilytettävä.

Useat ministerit huomauttivat, että uusissa säännöissä olisi otettava huomioon kaikkien sidosryhmien tarpeet ja pyrittävä saavuttamaan tavoitteet aiheuttamatta tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja kustannuksia. Jotkut ministerit pahoittelivat tässä yhteydessä sitä, että ehdotuksessa ei oteta huomioon koronaviruksen dramaattista vaikutusta toimialaan ja että siinä esitellään rakenteellisia muutoksia, jotka saattavat lisätä hajanaisuutta ja monimutkaisuutta aikana, jolloin toimiala tarvitsee vakautta elpyäkseen.

Jäsenmaat pitivät välttämättömänä, että ilmailuala vähentää hiilidioksidipäästöjään. Useat valtuuskunnat mainitsivat kuitenkin, että tietyt toimenpiteet, kuten pakollinen maksujen mukauttaminen Euroopan tasolla tai yhteinen yksikköhinta, edellyttäisivät kustannus-hyötyanalyysia.

Tämänpäiväinen periaatekeskustelu tarjoaa tärkeää ohjausta yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevien lainsäädäntöehdotusten jatkokäsittelyä varten.

• Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja – Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan suorituskyvyn parantaminen

Muut asiat

Puheenjohtajamaa tiedotti ministereille uudesta liikkuvuutta koskevasta lähestymistavasta käydyistä keskusteluista, joilla täydennetään kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiaa. Euroopan komission on määrä esitellä strategia 9. joulukuuta. Puheenjohtaja kertoi ministereille myös tämänhetkisten rautatieliikennettä koskevien ehdotusten tilanteesta ja koronaviruksen vaikutuksista lentomatkustajien oikeuksiin.

Luxemburgin valtuuskunta toisti pyyntönsä yhteisistä investoinneista Euroopan rautatieverkon laajentamiseen, ja Suomen valtuuskunta tiedotti ministereille verkottunutta ja automatisoitua ajamista käsittelevästä korkean tason kokouksesta. Itävallan valtuuskunta esitti yhdessä Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Portugalin, Ranskan ja Tanskan kanssa yhteisen lausuman, jossa se kehotti komissiota ja kaikkia sidosryhmiä pyrkimään ilmailualan sosiaalisesti vastuulliseen elpymiseen. Puolan valtuuskunta tiedotti ministereille Visegrad-ryhmän yhteisestä julkilausumasta Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) tulevasta tarkistamisesta.

Komissio kertoi ministereille koronaviruspandemian aiheuttamasta miehistön vaihtoja koskevasta kriisistä merenkulkualalla. Se tiedotti myös lentomatkustajien matkustajalomakkeita koskevasta tiedonvaihtoalustasta, jonka avulla jäsenmaat voivat arvioida tulijoihin liittyviä riskejä ja joka mahdollistaa koronaviruspandemiaan liittyvän kontaktien jäljittämisen. Komissio kehotti jäsenmaita osallistumaan EU:n lentoturvallisuusviraston pilottihankkeeseen.

Tuleva puheenjohtajamaa Portugali esitteli työohjelmansa vuoden 2021 ensimmäiselle puoliskolle.

Kaikki videoneuvottelun esityslistan kohdat käsiteltiin julkisessa istunnossa.