Skip to content

Yhteinen turvapaikkamenettely

EU:n yhteistä turvapaikkamenettelyä koskevassa asetuksessa vahvistetaan säännöt, joilla varmistetaan, että päätökset kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista tehdään oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti.

Turvapaikkamenettelyn virtaviivaistaminen

Muutettu asetus korvaa turvapaikkamenettelydirektiivin. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa EU:n turvapaikkamenettelyt. Tarkistetuilla säännöillä esimerkiksi

  • otetaan käyttöön pakolliset rajamenettelyt, jotta voidaan arvioida nopeasti EU:n ulkorajoilla, ovatko hakemukset perusteettomia tai sellaisia, ettei niitä oteta tutkittavaksi
  • asetetaan turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia vaatimuksia
  • selkeytetään menettelyitä järjestelmän väärinkäytön estämiseksi

 

Rajamenettely

Turvapaikkamenettelyasetuksella otetaan käyttöön tiettyjä hakijaryhmiä koskevat pakolliset rajamenettelyt. Tarkoituksena on arvioida nopeasti EU:n ulkorajoilla, ovatko hakemukset perusteettomia tai sellaisia, ettei niitä oteta tutkittavaksi.

Rajamenettelyn piiriin kuuluvat henkilöt eivät saa tulla jäsenmaan alueelle.

Rajamenettelyn pääkohdat

Asetuksella otetaan käyttöön pakollinen rajamenettely henkilöille, jotka aiheuttavat turvallisuusriskin, johtavat viranomaisia harhaan antamalla vääriä tietoja tai kieltäytyvät antamasta tietoja tai jotka tulevat maista, joista tulevien hakijoiden hyväksymisaste on alhainen.

Asetuksessa vahvistetaan kullekin jäsenmaalle riittävät vastaanotto- ja henkilöresursseihin liittyvät valmiudet käsitellä tietty määrä hakemuksia tiettynä ajankohtana osana rajamenettelyä. EU:n tasolla riittävä kapasiteetti on 30 000.

Kunkin jäsenmaan riittävät valmiudet määritetään kaavalla, jossa otetaan huomioon

  • laittomien rajanylitysten määrä
  • etsintä- ja pelastustoimien yhteydessä saapuneiden henkilöiden määrä
  • evätyt maahantulot kolmen vuoden aikana

Rajamenettelyn muita keskeisiä näkökohtia

Asetuksella otetaan käyttöön priorisointijärjestelmä, jossa asetetaan etusijalle henkilöt, joihin olisi sovellettava rajamenettelyä, eli hakijat, joilla on suurempi todennäköisyys tulla palautetuiksi, jotka aiheuttavat turvallisuusriskin tai jotka eivät ole alaikäisiä tai perheenjäseniä. Kun rajamenettelyä sovelletaan jälkimmäiseen luokkaan, etusijalle olisi asetettava heidän hakemustensa käsittely.

Asetuksessa säädetään myös poikkeuksista rajamenettelyyn, esimerkiksi alaikäisille, jotka eivät aiheuta turvallisuusriskiä, tai kun tarvittavaa tukea ei voida antaa hakijoille, joilla on erityisiä vastaanotto- tai menettelytarpeita.

Siinä myös velvoitetaan jäsenmaat perustamaan mekanismi, jolla valvotaan perusoikeuksia rajamenettelyn yhteydessä.

Turvapaikanhakijoiden oikeudet ja velvollisuudet

Uudistetulla turvapaikkamenettelyasetuksella yksinkertaistetaan menettelyjä ja vahvistetaan turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat vaatimukset, joita ovat muun muassa

  • menettelylliset takeet, joilla turvataan hakijoiden oikeudet muun muassa antamalla heille riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa, jotta he pääsevät kuulluiksi henkilökohtaisessa puhuttelussa, tarvittaessa tulkattuna
  • oikeus maksuttomaan oikeusapuun kaikille hakijoille hallinnollisen menettelyn aikana sekä oikeus maksuttomaan oikeusapuun ja oikeudelliseen edustukseen muutoksenhakumenettelyn aikana
  • sellaisten haavoittuvien henkilöiden parempi huomioiminen, joilla on erityisiä menettelyllisiä tarpeita, kuten ilman huoltajaa olevat alaikäiset
Kuvake, jossa asiakirjoja ja suurennuslasi.

menettelylliset takeet

Kuvake, jossa nuija lyömässä alustaan.

maksuton oikeusapu

Kaksi ihmistä, joista toinen halaa toista (kuvake).

enemmän huomiota haavoittuviin henkilöihin

Turvallisen maan käsitteet

Turvapaikkamenettelyasetuksessa vahvistetaan myös yhdenmukaiset säännöt, joiden perusteella maita määritellään turvallisiksi eli sellaisiksi, jotka eivät yleensä aiheuta suojelutarpeita tai joissa turvapaikanhakijat eivät ole vaarassa. Se, katsotaanko kolmannen maan suojelu tosiasialliseksi, riippuu esimerkiksi seuraavista kriteereistä:

  • oikeus jäädä kyseessä olevan kolmannen maan alueelle
  • mahdollisuus riittäviin toimeentulokeinoihin asianmukaisen elintason säilyttämiseksi kolmannen maan kokonaistilanne huomioon ottaen
  • terveydenhuollon ja välttämättömän sairaanhoidon saatavuus kolmannessa maassa yleisesti tarjotuin edellytyksin
  • koulutus kolmannessa maassa yleisesti tarjotuin edellytyksin
  • mahdollisuus saada tosiasiallista suojelua, kunnes löydetään pysyvä ratkaisu

 

Muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskeva työ

Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 20. joulukuuta 2023 sopimukseen tästä tärkeästä säädöksestä, jossa esitetään noudatettavat menettelyt, sekä monista muista muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen asiakokonaisuuksista.

EU-maiden edustajat vahvistivat 8. helmikuuta 2024 joulukuussa saavutetun sopimuksen ja kolmea lakia koskevan yhteisymmärryksen, johon neuvosto ja parlamentti olivat päässeet jo vuonna 2022.

Lisäksi hyväksyttiin rajalla tapahtuvaa palauttamismenettelyä koskeva asetus, jonka nojalla muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta voidaan soveltaa niihin Euroopan maihin, joilla on muista poikkeavat Schengen-säännöt.

Neuvosto hyväksyi EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen 14. toukokuuta 2024.

Päivitetty viimeksi: 19. helmikuuta 2025