Tietoisku euroalueen budjettivälineestä
Lähentymistä ja kilpailukykyä koskeva budjettiväline – mikä se on?
Lähentymistä ja kilpailukykyä koskeva budjettiväline (BICC) on euroalueen oma budjettiväline. Siitä rahoitetaan rakenneuudistusten ja julkisten investointien paketteja. Tarkoituksena on vahvistaa euroalueen talouksien potentiaalista kasvua ja yhteisen rahan häiriönsietokykyä talouden sokkeja vastaan.
Vaikka BICC on osa EU:n budjettia, se poikkeaa nykyisistä EU:n välineistä monin tavoin. Eurohuippukokous ja euroryhmä antavat strategista ohjausta budjettivälinettä varten vuosittain, mutta sitä hallinnoi komissio.
Euroalueeseen keskittyvän välineen tarve korostui kriisin jälkeen, kun erot euroalueen jäsenten välillä kasvoivat. Euroalueella ei ole ollut välineitä, joilla edistettäisiin sen jäsenten kilpailukykyä ja lähentymistä ja vahvistettaisiin talouden koordinointia. Asianmukaisesti säädettynä välineellä voidaan luoda osallistavaa ja kestävää kasvua.
Euroalueen ulkopuoliset ERM II -valuuttakurssimekanismiin osallistuvat jäsenmaat voivat osallistua välineeseen vapaaehtoisesti.
Milloin se tulee käyttöön?
Odotuksena on, että väline tulisi käyttöön yhdessä EU:n vuosien 2021–2027 budjetin (eli monivuotisen rahoituskehyksen) kanssa. Monivuotisen rahoituskehyksen on määrä tulla voimaan vuonna 2021.
Kuinka paljon rahaa tulee saataville?
BICC saa varansa EU:n budjetista. Välineen käytettävissä olevien varojen määrästä ei ole vielä tehty päätöstä. Johtajat päättävät asiasta EU:n budjettineuvottelujen yhteydessä.
BICC-välineen koon määrittämiseksi EU:n vuosien 2021–2027 budjettia koskevissa neuvotteluissa puheenjohtajamaa Suomi, joka johtaa näitä neuvotteluja ja jota johtajat ovat pyytäneet esittämään ns. neuvottelupaketin, aikoo ottaa huomioon euroalueen osuuden EU:n budjettipakettia 2021–2027 koskevaan komission ehdotukseen sisältyvästä eräästä tietystä budjettikohdasta. Kyseinen budjettikohta on kohta "Uudistusten toteuttamisen tukiväline", joka alun perin suunniteltiin tukemaan uudistusaloitteita kaikissa EU-maissa. Komission ehdotuksessa välineen koko oli 25 mrd. €, josta noin 17 mrd. € osoitettaisiin euroalueen 19 maalle. Nämä määrät ovat tässä vaiheessa vain ohjeellisia.
Kuka hallinnoi välinettä? Mikä on euroryhmän rooli?
Euroalueen maat antavat välineelle strategista ohjausta, kun taas komissio valvoo sen täytäntöönpanoa ja tukee jäsenmaita.
Euroalueen hallitukset määrittävät investointien ja uudistusten prioriteetit koko euroalueella. Kyseiset prioriteetit muodostavat perustan kunkin maan esittämien hankkeiden arvioinnille.
Miten tämä kytkeytyy eurooppalaiseen ohjausjaksoon?
BICC-välineestä tuettavien uudistus- ja investointihankkeiden valintaprosessi perustuu ajallisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon.
Euroalueen jäsenet keskustelevat uudistus- ja investointiprioriteeteista prosessin ensi vaiheena. Seuraavaksi vahvistetaan euroaluetta koskevia suosituksia, jotka ovat keskeinen osa ohjausjaksoa.
Tämän jälkeen jäsenmaat toimittavat ehdotuksia, joiden olisi pääsääntöisesti koostuttava kansallisiin uudistusohjelmiin liittyvistä uudistus- ja investointipaketeista. Arvioidessaan hankkeita komissio ottaa huomioon voimassa olevat maakohtaiset suositukset.
Jäsenmaiden ehdotuksiin sisällytetään investointeja ja tarvittaessa rakenneuudistuksia koskevien arvioitujen kustannusten ja niiden perustelujen lisäksi myös täytäntöönpanoaikataulu välitavoitteineen ja tavoitteineen.
Mikä on jäsenmaiden parlamenttien rooli välineessä?
Budjettiväline on osa EU:n budjettia, mikä tarkoittaa, että Euroopan parlamentilla ja myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on merkittävä rooli.
Komissio vastaa budjetin toteuttamisesta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo varojen käyttöä ja Euroopan parlamentti myöntää vastuuvapauden.
Samalla jäsenmaiden parlamenteilla on tilaisuus vaikuttaa tukikelpoisia hankkeita koskeviin maakohtaisiin ehdotuksiin.
Mihin ajatus euroalueen budjetista perustuu?
Päättäjät ja taloustieteilijät ovat jo kauan käyneet keskustelua siitä, että talous- ja rahaliiton kokonaisuudessa ei ole finanssipoliittista pilaria yhtenäisen rahapolitiikan rinnalla.
Nykyisessä kokonaisuudessa finanssipolitiikka ei kuulu jaettuun toimivaltaan, vaan siitä päättävät jäsenmaiden viranomaiset, joiden on kuitenkin noudatettava yhteisesti sovittuja finanssipolitiikan sääntöjä.
BICC on uusi euroalueelle omistettu budjettiväline. Lähentymistä ja kilpailukykyä edistämällä väline pyrkii saattamaan euroalueen talouksia samalle viivalle. Tämän pitäisi tehostaa rahapolitiikkaa ja siten lievittää huolenaiheita pysyvien varainsiirtojen tarpeesta.
Miten maat rahoittavat välineen?
BICC saa varansa EU:n budjetista. Rahoitus tulee jäsenmaiden maksuosuuksista, jotka vastaavat suurelta osin niiden talouksien kokoa.
Asetukseen sisällytetään lauseke, jonka mukaan osallistuvat jäsenet voivat rahoittaa välinettä – EU:n budjetin ns. omien varojen lisäksi – muilla kansallisilla maksuosuuksilla. Tämä edellyttäisi hallitustenvälisen sopimuksen tekemistä.
Asian tekninen käsittely jatkuu, ja lopullinen päätös tehdään EU:n budjettineuvottelujen yhteydessä.
Maksetaanko välineestä avustuksia vai lainoja vai molempia?
Tuki myönnetään avustuksina eli suorina rahoitusosuuksina. Kustannusarviossa määritetään – kullekin jäsenmaalle jakoperusteen mukaisesti varattujen määrärahojen puitteissa – tukimäärä, jonka jäsenmaa saa tietylle hankkeelle.
Miten BICC eroaa muista rakennerahastoista?
BICC eroaa muista EU:n budjettivälineistä, erityisesti rakennerahastoista, koska sillä on oma hallintonsa ja joustavuutta varojen kohdentamisessa ja käytössä.
Välineellä on tarkoitus vastata euroalueen jäsenmaiden muuttuviin haasteisiin. Tätä varten euroalueen jäsenet päättävät yhdessä vuosittain, miten rahat olisi käytettävä, suoden tilaa tehokkaalle talouden ohjaukselle.
Prosessia vahvistaa se, että väline mahdollistaa tietyn joustovaran varojen jakamisessa maiden kesken niiden prioriteetteja noudattaen.
Kaikki tämä poikkeaa EU:n monivuotisesta budjetista, jossa suuri osa sen kokonaisvaroista kohdennetaan jo ennakkoon.
Edellytetäänkö mailta yhteisrahoitusta?
Jäsenmailla tulee olla pelissä omat intressinsä. Normaaliaikoina jäsenmaiden hallitukset kattavat 25% tukikelpoisten hankkeiden kustannuksista. Vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyssä vakavassa taloudellisessa taantumassa tämä yhteisrahoitusosuus leikataan puoleen.
Kuuluuko välineeseen vakauttava toiminto?
BICC-välineen tavoitteena on lähentyminen ja kilpailukyky. Kriisiaikoina resurssit ovat niukat, mikä usein heijastuu juuri investointeihin. Investointitason suojaamiseksi jäsenmaiden yhteisrahoitusosuuksia alennetaan vakavassa taloudellisessa taantumassa. Tämä auttaa tukemaan taloutta.
Vakautusvälineestä, kuten yhteisestä työttömyyden jälleenvakuutusjärjestelmästä tai pahan päivän rahastosta, on käyty keskustelua teknisellä tasolla. Yhteisymmärrystä ei kuitenkaan vielä ole syntynyt.
Miten BICC-varat jaetaan?
Euroalueen kaikki maat hyötyvät välineestä.
Vähintään 80% varoista jaetaan maakohtaisesti kahden kriteerin perusteella: käänteinen BKT asukasta kohti ja väkiluku. Yksikään maa ei saa alle 70 %:a osuudestaan, mikä tarkoittaa, että kaikki maat saavat takaisin vähintään 7 euroa niistä rahoitusosuutensa 10 eurosta, jotka ne ovat siihen sijoittaneet.
Loput varoista – jopa 20% BICC-välineestä – käytetään joustavasti maakohtaisiin haasteisiin vastaamiseksi tukemalla erityisen kunnianhimoisia uudistus- ja investointipaketteja.
Liittyykö näihin BICC-varoihin ehtoja?
BICC-välineeseen ei liity minkäänlaista erityistä toimintapoliittista ehdollisuutta. EU:n budjettivarojen saantia rajoittavat toimintapoliittiset ehdot pätevät myös BICC-välineeseen.
Tämä tarkoittaa sitä, että rahoituksen saanti riippuu sovellettavista makrotaloudellisista ehdoista, joista säädetään yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa, ja EU:n budjetin toteuttamiseen sovellettavien horisontaalisten sääntöjen (esim. varainhoitoasetuksen) noudattamisesta.
Lisäksi jäsenmaiden on täytettävä ehdotettujen rakenneuudistus- ja investointipakettien täytäntöönpanoon liittyvät sitoumukset.
Kuka päätti perustaa BICC-välineen? Ja milloin?
Euron selvittyä finanssikriisistä vallitsi yhteisymmärrys siitä, että tarvitaan lisätoimia, joilla voidaan parantaa euron häiriönsietokykyä ja myös suojata talouksia paremmin häiriöiltä.
Tätä taustaa vasten johtajat pyysivät joulukuussa 2017 ministereitä kehittämään Euroopan vakausmekanismin, perustamaan varautumisjärjestelyn pankkien kriisinratkaisua varten ja saattamaan pankkiunionin valmiiksi.
Mário Centenon johdolla euroryhmä (laajennetussa kokoonpanossa) kävi vuoden 2018 alkupuoliskolla Ranskan ja Saksan myötävaikutuksella alustavan keskustelun euroalueen budjetista.
Tämän jälkeen Mário Centeno kirjoitti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille tyhjentävän luettelon kaikista keskusteluissa esiin tulleista avoimiksi jääneistä kysymyksistä, jotka voisivat kuulua euroalueen uudistusten luetteloon. EU-johtajat pyysivät kesäkuussa 2018 euroryhmää käsittelemään kaikkia mainittuja kysymyksiä.
Joulukuussa euroryhmän puheenjohtaja lähetti puheenjohtaja Tuskille kirjeen, jossa todettiin ministerien olevan valmiita työstämään lähentymistä ja kilpailukykyä edistävän budjettivälineen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja ajoitusta.
Vastauksena tähän johtajat pyysivät euroryhmää määrittelemään budjettivälineen pääpiirteet, jotka EU-johtajat esittivät ja vahvistivat uudelleen kesäkuussa 2019.