Vähemmän ilmansaasteita keskisuurista polttolaitoksista
Lyhyesti
Keskisuuria polttolaitoksia käytetään useisiin eri tarkoituksiin, kuten sähköntuotantoon, asuntojen lämmitykseen ja jäähdytykseen sekä lämmön ja höyryn tuottamiseen teollisuuden prosesseja varten. Ne ovat merkittävä rikkidioksidipäästöjen, typen oksidien päästöjen ja hiukkaspäästöjen (lentopölyn) lähde. EU:ssa on arvioiden mukaan 142 986 tällaista keskisuurta polttolaitosta.
Keskisuurten polttolaitosten päästöille ei tällä hetkellä ole erityisiä sääntöjä EU:n tasolla. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on asettaa päästöille rajat, mikä vaikuttaisi merkittävällä tavalla jäsenvaltioiden sitoumuksiin kokonaispäästöjen vähentämiseksi.
Tarkempia tietoja
Ehdotus direktiiviksi tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta – 2013/0442 (COD)
Direktiiviehdotuksessa asetetaan rajat keskisuurten polttolaitosten rikkidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöille. Ehdotukseen sisältyy erityisesti
- pakollinen rekisteröintikäytäntö keskisuurille polttolaitoksille
- erityiset rajat uusien ja olemassa olevien polttolaitosten rikkidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöille ja määräajat rajojen käyttöönotolle
- jäsenvaltioiden velvoite soveltaa tiukempia päästörajoja laitoksiin alueilla, joilla ilman laatu ei ole vaaditulla tasolla
- operaattoreita koskeva vaatimus valvoa päästöjä ja ilmoittaa niiden noudattamatta jättämisestä – mukaan lukien keskisuuria polttolaitoksia koskevan ympäristötarkastusjärjestelmän perustaminen jäsenvaltioiden tasolla tai muut toimenpiteet päästörajojen noudattamisen valvomiseksi – sekä tarvittavat toimenpiteet tapauksissa, joissa sääntöjä ei noudateta
- uusi raportointimekanismi
- erityiset säännöt seuraamuksista, jos sääntöjä rikotaan
Neuvosto hyväksyi direktiivin 10. marraskuuta 2015.
Käsittely neuvostossa
Komissio esitteli ehdotuksensa ympäristöneuvostossa 3. maaliskuuta 2014. EU:n ympäristöministerit kävivät 12. kesäkuuta 2014 alustavan periaatekeskustelun direktiiviehdotuksesta.
Neuvosto muodosti ehdotuksesta yleisnäkemyksen 17. joulukuuta 2014. Puheenjohtajavaltio saattoi näin ollen aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa toukokuussa 2015.
Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät 23. kesäkuuta 2015 alustavaan yhteisymmärrykseen ehdotuksesta. Hyväksytyssä tekstissä on useita muutoksia komission alkuperäiseen ehdotukseen nähden. Muutoksia ovat muun muassa seuraavat:
- tarkennus, että keskisuurten polttolaitosten toiminta edellyttää rekisteröintiä tai lupaa
- kokoon perustuvien erilaisten käytäntöjen käyttöönotto olemassa olevia laitoksia varten
- pidempien määräaikojen myöntäminen joillekin laitoksille, kuten kaukolämpöjärjestelmille, biomassaa pääasiallisena polttoaineena käyttäville laitoksille, pieneen erilliseen verkkoon kuuluville laitoksille (esimerkiksi saarilla) tai erityisille kansallisiin kaasunsiirtojärjestelmiin liitetyille laitoksille
- säännös, jonka mukaan jäsenvaltioiden on arvioitava tarvetta soveltaa tiukempia arvoja yksittäisiin laitoksiin alueilla, jotka eivät ole EU:n ilmanlaatua koskevien raja-arvojen mukaisia
- hiilimonoksidipäästöjen valvontaa koskevien sääntöjen käyttöönotto
Coreper vahvisti yhteisymmärryksen 30. kesäkuuta 2015. Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa 7. lokakuuta 2015, ja neuvosto hyväksyi direktiivin 10. marraskuuta 2015.