EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus
Lyhyesti
EU:n päästökauppajärjestelmän markkinavakausvarannon perustamispäätöksen pääkohdat:
- markkinavakausvaranto luodaan vuonna 2018 ja otetaan käyttöön 1. tammikuuta 2019
- markkinavakausvaranto käynnistää mukautuksia huutokaupattavien päästöoikeuksien vuosittaisiin määriin, jos päästöoikeuksien ennalta sovittu määrä ylittyy
- 900 miljoonaa "lykättyä" päästöoikeutta asetetaan markkinavakausvarantoon (sen sijaan, että ne huutokaupattaisiin vuosina 2019–2020)
- jakamattomat päästöoikeudet siirretään suoraan markkinavakausvarantoon vuonna 2020
- EU ETS:n ja markkinavakausvarannon tarkistamisessa otetaan huomioon hiilivuoto- ja kilpailukykynäkökohdat sekä työllisyys- ja bkt-kysymykset
EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) perustettiin vuonna 2005 edistämään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kustannustehokkaalla ja taloudellisella tavalla. Sillä rajoitetaan energiaintensiivisen teollisuuden, energiantuottajien ja lentoyhtiöiden kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Päästöoikeudet rajoitetaan EU:n vahvistamalle enimmäistasolle, ja yritykset joko saavat tai ostavat yksittäisiä oikeuksia. Enimmäistaso alenee ajan mittaan siten, että päästöjen määrä vähenee asteittain.
Viime vuosien talouskriisi on vaikuttanut niin, että päästöt ovat vähentyneet ja samalla päästöoikeuksien kysyntä on laskenut. Yhdessä muiden tekijöiden kanssa tämä on johtanut siihen, että hiilen hinta on laskenut ja järjestelmään on kertynyt suuri päästöoikeuksien ylijäämä, mikä estää EU:n päästökauppajärjestelmää tarjoamasta kannustimia vähentää päästöjä kustannustehokkaasti ja edistämästä vähähiilisiä innovaatioita.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen EU:ssa vähintään 40% vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoihin) on yksi ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin 2030 kuuluvista Eurooppa-neuvoston tavoitteista. Koska päästökauppajärjestelmä on tärkein väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi, se on syytä uudistaa, jotta varmistetaan järjestelmän toimivuus.
Ensimmäisenä uudistusaskeleena EU päätti äskettäin luoda EU:n päästökauppajärjestelmälle markkinavakausvarannon. Varannon tarkoituksena on korjata tilanne, jossa on syntynyt suuri päästöoikeuksien ylijäämä, ja tehdä järjestelmästä kestävämpi tarjonnan ja kysynnän välisen epäsuhdan varalta.
Komissio esitti 15. heinäkuuta 2015 toisen ehdotuksen, joka sisältää EU:n päästökauppajärjestelmän laajemman tarkistuksen. Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa lainsäädännöksi Eurooppa-neuvoston ohjeet siitä, minkälainen rooli EU:n päästökauppajärjestelmällä pitäisi olla pyrittäessä EU:n vuoden 2030 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeseen. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään myös kannustamaan innovointia ja vähähiilisen teknologian käyttöä. Näin autetaan luomaan uusia työpaikkoja ja kasvua, suojellen kuitenkin samalla Euroopan teollisuuden kilpailukykyä.
Tarkempia tietoja
Ehdotus EU:n päästökauppajärjestelmää (EU ETS) koskevan direktiivin tarkistamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisten investointien edistämiseksi – 2015/148(COD)
Jotta päästäisiin tavoitteeseen vähentää EU:n päästöjä vähintään 40% vuoteen 2030 mennessä, EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään 43% vuoteen 2005 verrattuna. Tämä tarkoittaa, että päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenee nopeammin: vuodesta 2021 alkaen 2,2% vuodessa 1,74%:n sijaan. Tämä vastaa päästöjen vähenemistä lisäksi noin 556 miljoonalla tonnilla vuosina 2020–2030, eli noin Ison-Britannian vuotuisten päästöjen verran.
Komission ehdotus sisältää muun muassa seuraavat muutokset:
- päästöoikeuksien ilmaisjakojärjestelmän tarkistaminen, jossa keskitytään sektoreihin, jotka voivat todennäköisimmin siirtää tuotantonsa EU:n ulkopuolelle (tämä kattaa noin 50 toimialaa)
- huomattava määrä ilmaisia päästöoikeuksia varataan uusille ja kasvaville laitoksille
- joustavammat säännöt, joilla ilmaisten päästöoikeuksien määrä mukautetaan paremmin tuotantolukuihin
- kaikkien päästöjen mittaamiseen käytettyjen vertailuarvojen päivittäminen, jotta otettaisiin huomioon teknologian kehitys vuodesta 2008
Noin 6,3 miljardia päästöoikeutta, joiden arvo on jopa 160 mrd. €, on tarkoitus jakaa maksutta yrityksille vuosina 2021–2030.
Komissio ehdottaa myös useita uusia tukimekanismeja, jotta voidaan auttaa teollisuutta ja energiasektoria vastaamaan innovointi- ja investointihaasteisiin, joita siirtyminen vähähiiliseen talouteen asettaa. Näihin kuuluu kaksi uutta rahastoa:
- innovointirahasto – laajennetaan nykyistä tukea innovatiivisten teknologioiden demonstrointiin, jotta innovointi voi tehdä läpimurron teollisuudessa
- nykyaikaistamisrahasto – helpotetaan investointeja energia-alan nykyaikaistamiseen ja energiajärjestelmien laajentamiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen 10:ssä alemman tulotason jäsenmaassa
Käsittely neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa
Ehdotus EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamiseksi vuosia 2021–2030 varten
Päästökauppajärjestelmän tarkistamisehdotus käsitellään noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä. Neuvosto toimii siinä lainsäätäjänä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.
Ympäristöneuvosto vahvisti 28. helmikuuta 2017 neuvottelukantansa eli yleisnäkemyksensä. Euroopan parlamentti vahvisti kantansa 15. helmikuuta 2017.
Puheenjohtajamaan Viron edustajat pääsivät 9. marraskuuta 2017 alustavaan sopimukseen Euroopan parlamentin kanssa. Neuvottelujen tulos esiteltiin EU-suurlähettiläille (pysyvien edustajien komitea, Coreper) seuraavana päivänä.
Neuvosto (EU-suurlähettiläät) vahvisti 22. marraskuuta puheenjohtajamaan ja parlamentin alustavan sopimuksen. Sovittu teksti toimitetaan nyt Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi.