Koulutus talouskasvun ja osallisuuden edistäjänä
The EU wants to equip its citizens with the skills needed in the labour market by reducing early school leave and upholding tertiary level education.
Jäsenmaat vastaavat itse koulutusjärjestelmistään, mutta EU:lla on tärkeä rooli niiden tukijana. EU edistää jäsenmaiden yhteistyötä ja hyvien käytänteiden vaihtoa sekä täydentää kansallisia toimia ja uudistuksia.
Keskeisiä lukuja
OECD:n mukaan
- 20%:lla EU:n työvoimasta on puutteelliset taidot, muun muassa heikko luku- ja laskutaito
- 25% eurooppalaisista aikuisista ei osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti
Mihin koulutusta tarvitaan?
EU:n talouskasvun ja työllisyyden kannalta on tärkeää, että kansalaisilla on taidot, joita työmarkkinoilla menestyminen edellyttää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan kasvustrategiassa (Eurooppa 2020) asetettiin 2 koulutukseen liittyvää tavoitetta, jotka jäsenmaiden on saavutettava vuoteen 2020 mennessä:
- koulupudokkaiden osuudeksi saatava alle 10%
- korkea-asteen opinnot suorittaneiden 30–34-vuotiaiden osuudeksi vakiinnutettava vähintään 40%
Koulutuksella voidaan myös ehkäistä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, ylläpitää inhimillisiä ja yhteiskunnallisia arvoja sekä torjua kaikenlaista syrjintää. EU-ministerit totesivat Pariisin ja Tanskan terrori-iskujen vuoksi olevan tarpeen
- kehittää lasten ja nuorten kansalaistaitoja ja avoimuutta kulttuurien vuorovaikutukseen
- vahvistaa kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa
- vaalia heikommassa asemassa olevien lasten koulutusta
- edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua
Käsittely neuvostossa
Eurooppalaisen yhteistyön tavoitteet
Neuvosto hyväksyi vuonna 2009 eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020). Puitteet liittyvät läheisesti Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Puitteissa määritellään eurooppalaisen koulutusyhteistyön tavoitteet ja organisointi vuoteen 2020.
Neuvosto ja Euroopan komissio hyväksyivät marraskuussa 2015 raportin tavoitteisiin tähtäävien toimien edistymisestä. Raportissa vahvistetaan myös seuraavien 5 vuoden työohjelma, joka kattaa 6 ensisijaista aluetta:
- merkityksellisen ja korkealaatuisen osaamisen kehittäminen elinikäisen oppimisen keinoin
- osallistavan koulutuksen, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen
- avoimempi ja innovatiivisempi koulutus ja täysimittainen siirtyminen digiaikaan
- opettajille annettavan tuen tehostaminen
- taitojen ja pätevyyksien avoimuuden lisääminen oppimisen ja liikkuvuuden helpottamiseksi edelleen
- kestävien investointien, laadun ja tehokkuuden edistäminen koulutusjärjestelmien puitteissa
- Koulutuksen strategiset puitteet (ET 2020)
- Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet 23.11.2015
Nykyiset toiminta-alat
1. Merkityksellisen ja korkealaatuisen osaamisen kehittäminen
Neuvosto antoi marraskuussa 2017 päätelmät koulujen kehittämisestä ja huipputason opetuksesta. Päätelmissä korostetaan muun muassa seuraavia ensisijaisia tavoitteita:
- varmistetaan korkealaatuinen ja osallistava koulutus kaikille
- lisätään opettajien ja rehtoreiden vaikutusmahdollisuuksia
- siirrytään tosiasiallisempaan, tasapuolisempaan ja tehokkaampaan hallinnointiin.
Neuvosto antoi marraskuussa 2017 myös päätelmät uudesta korkeakoulutussuunnitelmasta. Yleisenä tavoitteena on uudenaikaistaa korkeakoulutusta niin, että se pystyy mukautumaan nopeasti kehittyvään ympäristöön.
Neuvosto antoi toukokuussa 2017 suosituksen eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestäelinikäisen oppimisen edistämiseksi. Sillä pyritään parantamaan tutkintojen selkeyttä, vertailtavuutta ja siirrettävyyttä Euroopassa luomalla kansallisille tutkintojärjestelmille yhteinen viitekehys. Lisäksi suosituksella pyritään modernisoimaan koulutusjärjestelmiä sekä parantamaan työvoiman ja oppijoiden työllistyvyyttä, liikkuvuutta ja integroitumista yhteiskuntaan.
Neuvosto antoi marraskuussa 2016 päätöslauselman uudesta osaamisohjelmasta. Siinä esitetään tärkeimmät näkökohdat, jotka ohjaavat neuvoston työtä tällä alalla. Sen tavoitteena on edistää elinikäisiä investointeja ihmisiin ja se kattaa muun muassa seuraavat alat:
- osaamisen kehittäminen
- tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen
- sekä ammatillisen että korkeakoulutuksen tukeminen
- tavat hyödyntää digitaalisen talouden koko potentiaalia
Neuvosto antoi toukokuussa 2016 päätelmät medialukutaidon ja kriittisen ajattelun kehittämisestä koulutuksen avulla. Päätelmissä painotetaan, että koulutuksella on keskeinen merkitys nuorten medialukutaidon kehittämisessä ja siinä, että heistä kasvaa vastuullisia kansalaisia.
Euroopan komissio esitteli marraskuussa 2015 neuvostolle vuotuisen kasvuselvityksen 2016, joka käynnisti vuoden 2016 eurooppalaisen ohjausjakson. Kasvuselvityksessä mainittiin merkityksellisen osaamisen tärkeys innovoinnin ja kilpailukyvyn lisäämisessä ja työttömyyden torjumisessa. Siinä toivottiin koulutusjärjestelmien tulossuuntautunutta uudistamista.
2. Osallistavan koulutuksen edistäminen
Neuvosto pääsi marraskuussa 2016 poliittiseen yhteisymmärrykseen suosituksesta, joka koskee uusia mahdollisuuksia aikuisille. Tämä liittyy komission ehdotukseen taitotakuusta. Suosituksen tarkoituksena on tarjota matalan osaamistason aikuisille mahdollisuuksia hankkia uusia taitoja, tietoja ja osaamista, jotka ovat tärkeitä työmarkkinoilla ja aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen kannalta.
Aiemmin samana vuonna, helmikuussa 2016, neuvosto antoi päätöslauselman sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämisestä EU:ssa koulutuksen avulla. Päätöslauselmassa korostetaan seuraavia seikkoja:
- toimenpiteet koulutukseen kohdennettujen investointien varmistamiseksi
- miten osaamisvajeeseen voidaan parhaiten puuttua työpaikkojen palauttamiseksi ja talouskasvun tukemiseksi Euroopassa
- koulutuksen rooli aktiivisen kansalaisuuden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä
Neuvosto antoi marraskuussa 2015 päätelmät koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä. Päätelmissä mainittiin muun muassa
- huonossa sosioekonomisessa asemassa olevat ryhmät, muuttajataustaiset lapset, romanilapset ja erityisopetusta tarvitsevat lapset
- koulutusjärjestelmien suunnittelu sekä sellaiset seikat kuin väkivalta ja kiusaaminen, opetusmenetelmät ja -suunnitelmat
Ministerit kehottivat varmistamaan, että kaikilla nuorilla on yhtäläinen mahdollisuus saada laadukasta koulutusta. He kehottivat jäsenmaita ja komissiota hyödyntämään EU-välineiden tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia, jotta voidaan tukea toimia, joilla vähennetään koulunkäynnin keskeyttävien määrää.
Niin ikään marraskuussa 2015 neuvosto keskusteli myös muuttajataustaisten henkilöiden kotouttamiseen tähtäävistä strategioista. Yleisellä tasolla ministerien mielestä olennaista on
- isäntämaan kielen tehokas oppiminen
- aiemmin hankitun pätevyyden nopea ja tehokas arviointi ja validointi
- yhteisten eurooppalaisten arvojen järjestelmällinen edistäminen
- opettajien, oppilaiden ja vanhempien valmistaminen monimuotoisuuden lisääntymiseen kouluissa
Maaliskuun 2015 Pariisin julistuksen mukaisesti puheenjohtajamaa Alankomaat aikoo myös käsitellä kansalaisuuden ja perusarvojen edistämistä koulutuksen avulla.