Sanasto: talous- ja rahaliiton uudistus
Talous- ja rahaliiton (EMU) uudistus
Toimenpiteet euroalueen toiminnan parantamiseksi.
Eurohuippukokous antoi kesäkuussa 2018 euroryhmälle tehtäväksi jatkaa EMU-järjestelmän tehostamista.
Tehtävänantoon kuului
- pankkiunionin vahvistaminen
- pankkialan riskien pienentäminen
- yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely, josta vastaa EVM
- sekä rahoitustukivälineiden ja EVM:n roolin kehittäminen
Euroryhmä keskusteli myös eri mahdollisuuksista kehittää euroalueen rahoituskapasiteettia. Euroryhmä hyväksyi 4. joulukuuta laajan selvityksen, joka toimitettiin johtajille 14. joulukuuta pidetyn eurohuippukokouksen alla.
Pankkiunioni
Velkakirjojen arvon alaskirjaus (bail-in): järjestely, jossa kaatuvan tai mahdollisesti kaatuvan pankin pelastamiskustannuksista vastaavat ensi sijassa sen osakkeenomistajat ja velkojat, eivät veronmaksajat (bail-out).
Pankkiunioni: EU-tason pankkivalvonta- ja kriisinratkaisujärjestelmä, joka toimii koko EU:n kattavien sääntöjen pohjalta.
EVM:n varautumisjärjestely yhteisen kriisinratkaisurahaston tukemiseksi: käytetään pankkien kriisinratkaisussa, mikäli kriisinratkaisurahaston varat eivät riitä. Pankkiala maksaa takaisin varautumisjärjestelystä lainatut varat. Varautumisjärjestelystä vastaisi Euroopan vakausmekanismi.
Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä: Komission ehdotus, jonka tavoitteena on talletusten tehokkaampi ja yhdenmukaisempi suoja euroalueella. Tavoitteena on perustaa yksi yhteinen järjestelmä, jossa kaikki pankkiunionin talletukset olisi vakuutettu 100 000 € saakka.
Omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus (MREL): pääoman ja velkojen vähimmäismäärä, joka pankilla on oltava, jotta se pystyy kattamaan tappiot ja vahvistamaan pääomapohjaa, jos se on kaatumassa. Kyseessä on olennainen väline, jotta ongelmapankkien kriisinratkaisu tapahtuu hallitusti ja rahoitusjärjestelmän vakautta vaarantamatta.
Järjestämättömät lainat: pankkilainan katsotaan olevan järjestämätön, kun velallinen ei maksa sovittuja lyhennyksiä tai korkoja yli 90 päivään.
Yhteinen kriisinratkaisurahasto: rahasto, jolla autetaan ongelmapankkeja. Rahaston koko rahoitus tulee pankkialalta.
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi: järjestelmä, jolla varmistetaan ongelmapankkien hallittu kriisinratkaisu mahdollisimman vähäisin kustannuksin veronmaksajille ja reaalitaloudelle. Se koostuu pankkiunionin keskitetystä kriisinratkaisuviranomaisesta, yhteistä kriisinratkaisuneuvostosta ja yhteisestä kriisinratkaisurahastosta.
Yhteinen valvontamekanismi: EU:n pankkien yhteinen valvontajärjestelmä. Euroalueen merkittävimmät pankit ovat EKP:n suorassa valvonnassa. Vähemmän merkittävät pankit ovat kansallisten pankkiviranomaisten valvonnassa ja EKP:llä on valvontarooli.
Euroopan vakausmekanismin uudistus
Velkojen uudelleenjärjestely: menettely, jonka puitteissa talousvaikeuksissa oleva yksityinen tai julkinen taho voi pienentää velkaa, jota se ei pysty maksamaan takaisin, tai neuvotella velasta uudelleen. Tavoitteena on likviditeetin parantaminen tai palauttaminen ennalleen, jotta toiminta voi jatkua.
Euroopan vakausmekanismi (EVM): kansainvälinen rahoituslaitos, joka myöntää rahoitustukea euroalueen maille, jotka ovat vakavissa talousvaikeuksissa tai joilla on vaara joutua vakaviin talousvaikeuksiin. EVM:n kokonaislainanantokapasiteetti on 500 mrd. €.
Luottojärjestelyvälineistö: EVM:n tehtävänsä toteuttamiseksi käyttämä välineistö: makrotalouden sopeutusohjelmaan sisältyvät lainat, markkinaostot (ensi- ja jälkimarkkinoilla), ennalta varautuva luotto, lainat pankkien suoraa ja epäsuoraa pääomittamista varten. Tähän mennessä on käytetty vasta rahoitusohjelmaan sisältyviä lainoja ja pankkien epäsuoraa pääomittamista.
Ennalta varautuva luotto: kriisitilanteiden välttämiseksi EVM voi myöntää maalle rahoitusapua jo ennen kuin tällä on vaikeuksia hankkia rahoitusta pääomamarkkinoilta. Rahoitusapu voidaan nostaa lainana tai laskemalla liikkeeseen uusi osake tai joukkovelkakirja. Ennalta varautuvia luottoja on kahdenlaisia:
- ennalta varautuva ehdollinen luotto: voidaan myöntää jäsenmaalle, jonka talous- ja rahoitustilanne on pohjimmiltaan vakaa. Tämä määritetään käyttämällä kuutta tukikelpoisuuskriteeriä, joita ovat esimerkiksi julkinen velka, ulkoinen rahoitusasema tai markkinoillepääsy kohtuullisin ehdoin.
- laajennettuihin ehtoihin perustuva luotto: voidaan myöntää jäsenmaalle, jonka talous- ja rahoitustilanne on vakaa, mutta joka ei täytä ehdollisen luoton tukikelpoisuuskriteerejä. Laajennettuihin ehtoihin perustuvan luoton myöntämisen edellytyksenä on korjaavien toimien hyväksyminen markkinarahoituksen saamiseen liittyvien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa.
Yksiosaisesti päätettävät yhteistoimintalausekkeet: valtion joukkovelkakirjoja koskevat oikeudelliset säännöt, joilla velkojen uudelleenjärjestelystä tehtäisiin hallitumpaa ja ennakoitavampaa. Niillä pienennettäisiin riskiä, että osa joukkovelkakirjojen haltijoista päättää olla osallistumatta uudelleenjärjestelyyn ja muodostaa vähemmistön järjestelyn estämiseksi päästäkseen omalta kannaltaan parempaan lopputulokseen ("holdout"-ongelma). Niin kutsutut holdout-tilanteet voivat viivästyttää kriisin ratkaisemista. Euroalueen valtiovarainministerit aikovat ottaa säännöt käyttöön vuoteen 2022 mennessä ja sisällyttää nämä sitoumukset vakausmekanismista tehtyyn sopimukseen.
Lähentymis- ja kilpailukykyväline
Ehdotus luoda talousarvioväline, jonka tavoitteena olisi kilpailukykyä parantavan talouden lähentymisen edistäminen euroalueen jäsenmaissa. Väline olisi osa EU:n budjettia.