Kilpailukykykompassi
Kilpailukykykompassi on suunnitelma Euroopan talouskasvun ja vaurauden palauttamiseksi.
Mihin kilpailukykykompassia tarvitaan?
Euroopan tuottavuus on viimeiset 20 vuotta laahannut muiden merkittävien talouksien jäljessä. Euroopan kilpailukyvyn elvyttäminen edellyttää kiireellisiä toimia.
Sen vuoksi EU-johtajat korostivat marraskuussa 2024 antamassaan Budapestin julistuksessa, että on kiireellisesti toteutettava uusi Euroopan kilpailukykyohjelma, joka perustuu täysin yhdentyneisiin sisämarkkinoihin.
Tavanomainen toiminta ei ole enää vaihtoehto.
Budapestin julistus
Euroopan komissio esitteli EU-johtajien pyynnöstä kilpailukykykompassin tammikuussa 2025.
Kompassi perustuu suosituksiin, joita Mario Draghi antoi raportissaan Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta.
Tavoitteet
Kompassin tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa liiketoimintaa sekä turvata Euroopan vauraus.
Kompassi ohjaa komission työtä vuosina 2024–2029 kolmen pilarin pohjalta:
- EU:n ja sen tärkeimpien kilpailijoiden välisen innovaatiokuilun umpeen kurominen
- hiilestä irtautumisen ja kilpailukyvyn nivominen yhteen
- riippuvuuden vähentäminen ja turvallisuuden lisääminen
Innovointi
Ensimmäisessä pilarissa keskitytään kasvun edistämiseen innovoinnin avulla.
EU-johtajat ovat korostaneet, että on edistettävä huipputason tieteeseen perustuvaa innovaatiomyönteistä ympäristöä, jotta innovatiiviset tuotteet saadaan markkinoille nopeammin ja laajamittaisesti.
Vain yhtä kolmesta EU:ssa rekisteröidystä patentista hyödynnetään kaupallisesti. Jotta voidaan kuroa umpeen innovaatiokuilu EU:n kilpailijoihin nähden ja asettaa Eurooppa tutkimuksen ja innovoinnin eturintamaan maailmanlaajuisesti, kilpailukykykompassissa esitetään ehdotuksia, joilla pyritään
- auttamaan startup-yrityksiä aloittamaan toimintansa ja laajentamaan sitä
- edistämään tekoälyn kehittämistä ja teollista käyttöönottoa
- yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan EU:n laajuisia oikeudellisia sääntöjä
- edistämään uusia rahoitustuotteita (esimerkiksi riskipääomaa)
- helpottamaan osaajien liikkuvuutta ja lisäämään tutkimus- ja kehitysmenoja
- kehittämään laskenta-, pilvi-, verkko-, satelliitti- ja datainfrastruktuureja
Lisäksi uusien toimien tavoitteena on ottaa johtoasema strategisilla teknologia-aloilla (tekoäly, puolijohde- ja kvanttiteknologia, kehittyneet materiaalit, bioteknologia, puhtaan energian teknologia, robotiikka, avaruus sekä verkottunut ja autonominen liikkuvuus), ja niillä annetaan Euroopalle mahdollisuus vahvistaa sekä teknologista suvereniteettiaan että kilpailukykyään.
Hiilestä irtautuminen
EU-maat ovat sitoutuneet tekemään EU:sta ilmastoneutraalin vuoteen 2050 mennessä.
Vähähiilistämispolitiikoilla voidaan tehokkaasti edistää kasvua, jos ne integroidaan hyvin teollisuus-, kilpailu-, talous- ja kauppapolitiikkaan.
Samaan aikaan EU:n on kilpailukykynsä parantamiseksi puututtava rakenteellisiin ongelmiin, jotka ovat johtaneet Euroopan korkeisiin energianhintoihin ja sen riippuvuuteen fossiilisten polttoaineiden tuonnista.
Jotta vähähiiliseen talouteen voitaisiin siirtyä tehokkaasti, kilpailukykykompassin toinen pilari sisältää seuraavat komission aloitteet:
- puhtaan teollisuuden ohjelma ja teollisuuden vähähiilistämistä vauhdittava säädös, joilla autetaan valmistajia siirtymään puhtaaseen tuotantoon ja teknologiaan ja edistetään uusia kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja
- kohtuuhintaista energiaa koskeva toimintasuunnitelma edullisen energian saatavuuden helpottamiseksi
- etenemissuunnitelma Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonnin lopettamiseksi tavoitteena vähentää EU:n energiariippuvuutta
- sähköistämistä edistävä toimintasuunnitelma ja Euroopan verkkoja koskeva paketti EU:n energiaverkon ja -infrastruktuurin nykyaikaistamiseksi ja laajentamiseksi
- EU:n ilmastolakiin tehtävät muutokset, joilla asetetaan tavoite vähentää päästöjä 90%:lla vuoteen 2040 mennessä
- kiertotaloussäädös resurssien paremman käytön ja uudelleenkäytön edistämiseksi
- Puhtaan teollisen kehityksen ohjelma
-
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
- Kohtuuhintaista energiaa koskeva toimintasuunnitelma
- Teräs- ja metallialan toimintasuunnitelma
Turvallisuus
Kompassissa painotetaan kaupan merkitystä EU:n vaurauden tärkeänä vauhdittajana sekä tarvetta monipuolistaa ja vahvistaa EU:n toimitusketjuja ja varmistaa niiden häiriönsietokyky.
Kauppa
Komission tavoitteena on allekirjoittaa ja panna täytäntöön uusia kauppasopimuksia sekä puhtaan kaupan ja puhtaiden investointien kumppanuuksia, joilla autetaan turvaamaan kriittisten raaka-aineiden, puhtaan energian, kestävien liikennepolttoaineiden ja puhtaan teknologian saanti eri puolilta maailmaa.
Komissio on myös perustanut alustan, joka antaa EU:n yrityksille mahdollisuuden hankkia tehokkaasti energiaan liittyviä tuotteita ja raaka-aineita.
Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen suunnitellulla tarkistamisella, johon kuuluu EU:sta peräisin olevien tuotteiden suosiminen, pyritään vahvistamaan teknologista turvallisuutta ja EU:n omia toimitusketjuja.
Puolustus
Kompassissa korostetaan tarvetta lisätä jäsenmaiden välistä puolustusyhteistyötä turvautumalla yhä enemmän yhteishankintoihin ja yhteiseen tutkimus- ja kehitystyöhön sekä yhdistämällä resursseja.
Varautuminen
Kompassissa korostetaan myös tarvetta konkreettisille toimille, jotta EU:n varautumista nykyisiin ja mahdollisiin uhkiin voidaan parantaa.
Kilpailukyvyn edellytykset
Kompassissa määritellään viisi keinoa varmistaa, että EU on kilpailukykyinen kaikilla aloilla.
Yksinkertaistaminen
Komissio on esittänyt joukon ehdotuksia sääntöjen yksinkertaistamiseksi, sääntelytaakan keventämiseksi ja hallinnollisten menettelyjen nopeuttamiseksi, jotta Euroopasta tulisi houkuttelevampi investointikohde.
Yhtenä tavoitteena on vähentää pk-yritysten hallinnollista rasitusta vähintään 35%.
EU:n sääntöjen yksinkertaistaminen
Sisämarkkinoiden toteuttaminen ja laajentaminen
Komissio pyrkii poistamaan nykyiset esteet, jotta kaikki yritykset voisivat hyödyntää täysimittaisesti sisämarkkinoiden tarjoamia mittakaavaetuja horisontaalisen sisämarkkinastrategian ansiosta.
Erityistä huomiota kiinnitetään pk- ja startup-yrityksiin.
Sisämarkkinat
Rahoitus
Koska kilpailukykyisemmällä, innovatiivisemmalla ja vähähiilisemmällä Euroopalla on merkittäviä rahoitustarpeita, EU:n on pystyttävä lisäämään yksityisiä investointeja ja käyttämään julkista rahoitusta kohdennetummin. Tästä syystä komissio on esittänyt säästö- ja investointiunioniin tähtäävän strategian.
Kompassissa esitetään myös ehdotuksia, joilla
- syvennetään EU:n pääomamarkkinoiden yhdentymistä
- autetaan saamaan pääomaa eurooppalaisiin hankkeisiin
- ohjataan säästöjä talouteen
- luodaan pankeille lisää rahoituskapasiteettia edistämällä EU:n arvopaperistamismarkkinoita
Säästö- ja investointiunioni
Komissio on myös ehdottanut seuraavan pitkän aikavälin budjetin (monivuotinen rahoituskehys 2028–2034) uudelleenjärjestelyä EU:n kilpailukyvyn tukemiseksi.
Uusi Euroopan kilpailukykyrahasto kokoaa yhteen 14 nykyistä yksittäistä ohjelmaa, ja se sisältää yhteisen sovellusväylän. Se kattaa neljä alaa:
- terveys, bioteknologia, maatalous ja biotalous
- resilienssi, turvallisuus, puolustus ja avaruustoiminta
- digitaalinen johtajuus
- puhdas siirtymä ja teollisuuden vähähiilistäminen
EU:n pitkän aikavälin budjetti 2028–2034
Osaaminen
Jotta osaamisen saatavuus vastaisi paremmin työmarkkinoiden vaatimuksia, komission tavoitteena on rakentaa eri suunnitelmien ja aloitteiden avulla osaamisunioni.
Komissio aikoo myös esittää laadukkaisiin työpaikkoihin johtavan etenemissuunnitelman poistaakseen esteet, jotka rajoittavat työmarkkinoille pääsyä erityisesti naisten, nuorten, ikääntyneiden, jotka haluavat pysyä työelämässä, heikosti koulutettujen ja vammaisten henkilöiden osalta.
Politiikan koordinointi
Komissio aikoo ehdottaa uutta kilpailukyvyn koordinointivälinettä, jonka tavoitteena on sovittaa paremmin yhteen yhteiset strategiset intressit EU:n ja jäsenmaiden tasolla.
Sen pitäisi auttaa EU:ta ja jäsenmaita
- työstämään yhteisiä kilpailukyvyn prioriteetteja valituilla keskeisillä osa-alueilla
- tekemään yhteistyötä Euroopan yhteistä etua koskevissa hankkeissa
Neuvoston rooli kilpailukykykompassissa
Eurooppa-neuvosto on vastuussa yleisen poliittisen strategian määrittelystä ja EU:n ohjauksesta.
EU-johtajat ovat vahvistaneet ”vauraan ja kilpailukykyisen Euroopan” yhdeksi keskeiseksi osatekijäksi vuosia 2024–2029 koskevassa strategisessa ohjelmassa, jossa määritellään EU:n toimintapolitiikan prioriteetit.
EU:n neuvosto toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa lainsäätäjänä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Tämä tarkoittaa, että kun komissio on toimittanut kilpailukykykompassissa ilmoitettua uutta lainsäädäntöä koskevat ehdotukset, neuvoston eri kokoonpanoissa kokoontuvat EU-maiden ministerit keskustelevat ehdotetuista toimista. Sen jälkeen Euroopan parlamentin kanssa käydään neuvotteluja lakien lopullisesta muodosta ennen kuin molemmat toimielimet hyväksyvät uudet säännöt ja niistä tulee EU:n lainsäädäntöä.
Katso myös
Teollisuus
Ilmastonmuutos: mitä EU tekee?
EU:n rooli maailmankaupassa
Päivitetty viimeksi: 16. kesäkuuta 2026