Kuinka EU hallitsee muuttovirtoja?

Osaajien houkutteleminen

Euroopan komissio esitti 27. huhtikuuta 2022 tiedonannon, jossa esitetään toimintamalli sellaisen uuden ja kestävän laillista muuttoliikettä koskevan EU-politiikan aikaansaamiseksi, jonka avulla voidaan houkutella EU:n tarvitsemia osaajia helpottamaan työvoimapulaa ja vastata Euroopan väestörakenteen muutokseen.

Samalla komissio esitti myös kaksi ehdotusta, joilla nykyaikaistetaan yhdistelmälupadirektiivi ja pitkään oleskelleita henkilöitä koskeva direktiivi.

• Tiedonanto osaajien houkuttelemisesta EU:hun (EU:n lainsäädäntö)

Osaajareservi

EU on perustamassa osaajareserviä, joka on EU:n laajuinen foorumi. EU:n osaajareservi voisi nostaa EU:n profiilia ja suoda EU:n työnantajille paremmat mahdollisuudet saavuttaa kolmansien maiden kansalaisia, joilla on erityisosaamista. Se on ensimmäinen EU:n laajuinen foorumi, jolla pyritään helpottamaan ja nopeuttamaan kansainvälistä rekrytointia EU:n laajuisesti ammatteihin, joissa esiintyy työvoimapulaa.

Sen tavoitteena on

• saada kolmansista maista tulevat työnhakijat ja EU:hun sijoittautuneet työnantajat kohtaamaan
• auttaa puuttumaan kriittiseen työvoimapulaan EU:n sisäisillä työmarkkinoilla

Kenelle se on tarkoitettu?

• kolmansista maista tulevat työnhakijat
• työnantajat Euroopassa, erityisesti aloilla, joilla on työvoimapulaa
• asiasta kiinnostuneet jäsenmaat, jotka voivat liittyä vapaaehtoisesti

• Neuvostolta lopullinen hyväksyntä EU:n osaamisfoorumille EU:n ulkopuolelta tuleville työnhakijoille (lehdistötiedote 30.3.2026)

Yhdistelmälupa

Yhdistelmälupadirektiivin tarkistamista koskevalla ehdotuksella pyritään virtaviivaistamaan entisestään tätä menettelyä, jotta jäsenmaiden olisi helpompi houkutella osaajia kolmansista maista. Ehdotuksella suojellaan myös paremmin siirtotyöläisiä hyväksikäytöltä ja eriarvoiselta kohtelulta.

Ehdotetulla direktiivillä pyritään

• luomaan yhdistettyä työ- ja oleskelulupaa koskeva yhden hakemuksen menettely
• takaamaan kelpoisuusehdot täyttäville kolmansien maiden kansalaisille yhtäläiset oikeudet, jotka perustuvat yhdenvertaiseen kohteluun yhdistelmäluvan myöntävän jäsenmaan kansalaisten kanssa
• nopeuttamaan hakemuskäsittelyä
• antamaan yhdistelmäluvan haltijoille mahdollisuus vaihtaa työnantajaa
• selkeyttämään ohjeita yhdistelmäluvan haltijan työttömyyden varalta

Neuvosto muodosti yleisnäkemyksen 8. kesäkuuta 2023. Neuvosto ja Euroopan parlamentti sopivat 20. joulukuuta alustavasti yhdistelmälupamenettelyn päivittämisestä. Neuvosto hyväksyi yhdistelmälupadirektiivin 12. huhtikuuta 2024.

• Laillinen muuttoliike: neuvostolta vihreää valoa kolmansien maiden kansalaisten yhtenäiselle työ- ja oleskeluluvalle (lehdistötiedote 12.4.2024)

Pitkään oleskelleet henkilöt

Komission syyskuussa 2020 esittämä ehdotus on osa laillista maahanmuuttoa koskevaa laajempaa pakettia. Sillä pyritään

• luomaan todellinen EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asema
• vahvistamaan pitkään oleskelleiden henkilöiden oikeutta muuttaa muihin jäsenmaihin ja työskennellä niissä

Direktiiviehdotuksessa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat oleskelleet jossakin jäsenmaassa laillisesti ja yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta, voivat saada pitkään oleskelleen henkilön tai pysyvän EU-oleskeluluvan.

Pitkään oleskelleen henkilön aseman voi saada tietyin, esimerkiksi seuraavin edellytyksin:

• kolmansien maiden hakijoiden on esitettävä todisteet vakaista ja säännöllisistä varoista, jotka riittävät heidän itsensä ja perheenjäsentensä elättämiseen, sekä sairausvakuutuksesta
• jäsenmaat voivat myös vaatia kolmansien maiden kansalaisia noudattamaan kotouttamisedellytyksiä

EU-maat hyväksyivät 23. marraskuuta 2023 neuvotteluvaltuutuksensa direktiivin päivittämiseksi.

• Ehdotus direktiiviksi pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta (uudelleenlaadittu)
• Kolmansien maiden kansalaiset: EU:lta päivitetyt säännöt pitkään oleskelleiden henkilöiden asemasta (lehdistötiedote 23.11.2023)

Korkean osaamistason työntekijät

Neuvosto hyväksyi sinistä korttia koskevan tarkistetun direktiivin 7. lokakuuta 2021. Uusissa säännöissä yhdenmukaistetaan edelleen EU:n ulkopuolelta tulevien korkeasti koulutettujen työntekijöiden maahantulon ja oleskelun edellytyksiä ja tehdään EU:n sinisestä kortista entistä houkuttelevampi.

Koko EU:n laajuisen maahanpääsyjärjestelmän tavoitteena on houkutella ja saada jäämään korkeasti koulutettuja työntekijöitä erityisesti osaamisvajeesta kärsiville aloille

• vahvistamalla osallistavammat maahantulon edellytykset
• helpottamalla EU:n sisäistä liikkuvuutta
• helpottamalla perheenyhdistämistä
• yksinkertaistamalla tunnustettuihin työnantajiin sovellettavaa menettelyä
• antamalla erittäin laaja pääsy työmarkkinoille

Jäsenmaat voivat säilyttää korkeasti koulutettuja työntekijöitä koskevat kansalliset järjestelmänsä EU:n sinisen kortin järjestelmän rinnalla. Uudet säännöt sisältävät kuitenkin joitakin määräyksiä, joilla varmistetaan, että EU:n sinisen kortin haltijat ja heidän perheenjäsenensä eivät ole epäedullisessa asemassa kansallisten lupien haltijoihin nähden.

EU:n sinistä korttia koskeva direktiivi hyväksyttiin alun perin vuonna 2009. Komissio ehdotti sääntöjen tarkistamista vuonna 2016.

• Laillinen muuttoliike: neuvosto hyväksyi sinisen kortin direktiivin erityisosaajien houkuttelemiseksi (lehdistötiedote 7.10.2021)

Uudelleensijoittaminen

Uudelleensijoittamisen kautta suojelun tarpeessa olevat pakolaiset pääsevät EU:hun laillisesti ja turvallisesti joutumatta lähtemään vaaralliselle matkalle henkensä kaupalla.

EU on vuodesta 2015 lähtien tukenut uudelleensijoittamisjärjestelmiä, joilla on pystytty antamaan suojaa Euroopan unionissa yli 98 000:lle kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevalle, kansainvälistä suojelua tarvitsevalle ihmiselle. Ennen kunkin uudelleensijoittamisjärjestelmän toimeenpanoa EU-maat ilmoittavat lupauksensa siitä, kuinka monta pakolaista ne aikovat ottaa vastaan.

Vuosien 2021–2022 järjestelmään sisältyi ensimmäistä kertaa humanitaarisen maahanpääsyn lupauksia vastaanottolupausten lisäksi.

Yhdessä humanitaarisen maahanpääsyn ohjelmien kanssa EU:n jäsenmaat ovat tähän mennessä tarjonneet suojelua noin 130 000 ihmiselle:

• 19 455 vuosina 2015–2017, kattaen 86% kaikista lupauksista
• 45 570 vuosina 2018–2019, kattaen 91% kaikista lupauksista
• 24 656 vuosina 2020–2021, kattaen 72% kaikista lupauksista
• 33 800 vuosina 2021–2022 (lähes 5 000 henkilöä uudelleensijoittamisohjelmissa ja 28 800 humanitaarisen maahanpääsyn ohjelmissa)

Vuosien 2020–2021 järjestelmän toimeenpanokautta pidennettiin koronaviruspandemian vuoksi. Uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevien lupausten täyttämistä jatkettiin jäsenmaissa vuoden 2022 aikana.

Heinäkuussa 2022 Euroopan komissio käynnisti uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevan vuosien 2023–2025 vastaanottolupauskierroksen ja kehotti jäsenmaita toimittamaan

• lupaukset vuodelle 2023
• lupausten ennusteen vuosille 2024–2025 (mahdollisuuksien mukaan)

Uudelleensijoittamisjärjestelmien lisäksi yli 37 300 ihmistä on uudelleensijoitettu vuonna 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla.

Euroopan komissio ehdotti vuonna 2016 asetusta, jolla perustetaan EU:n uudelleensijoittamiskehys. Sen avulla suojelun tarpeessa oleville tarjottaisiin turvallisia ja laillisia väyliä saada kansainvälistä suojelua. Tällä tavoin EU siirtyy tilapäisistä uudelleensijoittamisjärjestelmistä vakaampaan kehykseen, joka lisää kestävyyttä ja ennustettavuutta.

• Lailliset maahanmuuttoväylät: komissio ehdottaa EU:lle yhteistä uudelleensijoittamiskehystä (Euroopan komissio 13.7.2016)
• Suositus laillisista väylistä suojelun saamiseksi EU:ssa: uudelleensijoittamisen, humanitaarisen maahanpääsyn ja muiden täydentävien väylien edistäminen (Euroopan komissio 23.9.2020)

Muu laillinen muuttoliike

Opiskelijat ja tutkijat

EU antoi vuonna 2016 direktiivin tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä.

Säännöt auttavat

• edistämään EU:n asemaa maailmanluokan osaamiskeskuksena
• parantamaan EU:n sijoitusta maailmanlaajuisessa kilpailussa osaajista ja johtoasemasta
• lisäämään EU:n kokonaiskilpailukykyä ja talouskasvua
• edistämään tietojen ja taitojen kartuttamista ja hankintaa
• kehittämään solidaarisuutta ja vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta
• edistämään hedelmällistä vuorovaikutusta ja muiden kulttuurien tuntemusta

• Direktiivi tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EU:n lainsäädäntö)

Lisäksi EU edistää opiskelijoiden, tutkijoiden ja yrittäjien liikkuvuutta Erasmus+-ohjelmalla, jonka budjetti on arviolta 26,2 mrd. €. Tämä on lähes kaksi kertaa aikaisemman ohjelmakauden (2014–2020) rahoitus. Kaudella 2021–2027 ohjelman painopistealueita ovat sosiaalinen osallisuus, vihreä siirtymä ja digitalisaatio sekä nuorten osallistuminen demokratian toimintaan.

• Erasmus+-ohjelma

Kausityöntekijät

Kasvavasta työvoimapulasta kärsivä EU:n talous on riippuvainen EU:n ulkopuolelta tulevien kausityöntekijöiden suuresta määrästä.

Neuvosto ja parlamentti hyväksyivät kausityöntekijöitä koskevan direktiivin vuonna 2014. Siinä esitetään edellytykset, joiden nojalla muut kuin EU:n kansalaiset voivat saapua EU:hun ja oleskella sen alueella kausityöntekijöinä.

Säännöt auttavat

• yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan jäsenmaissa sovellettavia maahanpääsysääntöjä
• suojelemaan EU:n ulkopuolisia kausityöntekijöitä hyväksikäytöltä ja huonoilta työoloilta
• puuttumaan EU:n ulkopuolisten työntekijöiden laittomaan oleskeluun EU:ssa

• Direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten (EU:n lainsäädäntö)

Yritysten sisäiset siirrot

Vuonna 2014 neuvosto ja parlamentti hyväksyivät direktiivin kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä.

Uusien sääntöjen ansiosta EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset voivat hakea pääsyä EU:n alueelle yrityksen sisäisen siirron yhteydessä johtajina, asiantuntijoina tai työsuhteisina harjoittelijoina.

• Direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä (EU:n lainsäädäntö)

Perheenyhdistäminen

Perheenyhdistämisen myötä EU:ssa laillisesti oleskelevien henkilöiden perheenjäsenet voivat seurata heitä sinne. Tämä edistää kolmansien maiden kansalaisten integroitumista yhteiskuntaan.

Perheenyhdistämistä koskevat EU:n säännöt esitetään oikeutta perheenyhdistämiseen koskevassa direktiivissä, jossa vahvistetaan yhteiset säännöt perheenyhdistämisoikeuden käyttämiselle EU:ssa (Irlantia ja Tanskaa lukuun ottamatta).

• Perheenyhdistäminen (Euroopan komissio)

  Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:

  EN

Turvapaikanhakijat

Euroopan yhteisessä turvapaikkajärjestelmässä vahvistetaan yhteiset vähimmäisvaatimukset turvapaikanhakijoiden kohtelulle. Käytännössä turvapaikanhakijoiden kohtelu ei ole yhdenmukaista ja heidän hakemustensa hyväksymisasteissa on eroja jäsenmaiden kesken.

Tämän johdosta monet turvapaikanhakijat siirtyvät EU:n sisällä etsiessään parasta maata turvapaikanhakemuksen jättämiseen. Tätä ilmiötä kutsutaan "turvapaikkashoppailuksi".

Muuttoliikekriisi on pahentanut tätä tilannetta ja korostanut tarvetta yhdenmukaistaa turvapaikkamenettelyjä ja -vaatimuksia entisestään.

• Muuttoliike- ja turvapaikkasopimus
• Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus (Euroopan komissio)
• Neuvosto ja Euroopan parlamentti läpimurtoon EU:n turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmän uudistamisessa (lehdistötiedote 20.12.2023)

Palauttamispolitiikka ja takaisinottosopimukset

EU:n palauttamispolitiikan perustana on palauttamisdirektiivi. Se sisältää selkeät, avoimet ja oikeudenmukaiset säännöt EU:ssa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi.

Direktiivissä korostetaan myös tarvetta tehdä kolmansien maiden kanssa takaisinottosopimuksia. Nämä sopimukset ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n palauttamispolitiikan kannalta. Siinä vahvistetaan säännöt EU:ssa laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttamiseksi lähtömaahansa.

EU neuvottelee ja tekee takaisinottosopimuksia kolmansien maiden kanssa. Neuvosto valtuuttaa komission neuvottelemaan tällaisia sopimuksia tiettyjen kolmansien maiden kanssa.

EU on tehnyt 18 takaisinottosopimusta. Myös Cotonoun sopimus (EU:n ja 79 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maan suhteiden kehys) sisältää määräyksiä laittomasti tulleiden muuttajien palauttamisesta lähtömaihinsa.

Takaisinottosopimusten lisäksi EU on sopinut joidenkin kolmansien maiden kanssa myös palauttamisjärjestelyistä, joiden päämäärä on sama.

Eurooppa-neuvosto ja neuvosto korostavat toistuvasti tarvetta vahvistaa EU:n palauttamis- ja takaisinottopolitiikkaa ja parantaa sen vaikuttavuutta panemalla nykyiset takaisinottosopimukset ja palauttamisjärjestelyt kokonaisuudessaan täytäntöön ja tekemällä uusia sopimuksia.

Syyskuussa 2018 komissio ehdotti EU:n yhteisten palauttamissääntöjen tarkistamista. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on tehostaa nykyisiä sääntöjä. Neuvosto vahvisti 7. kesäkuuta 2019 kantansa uusiin sääntöihin, joilla parannetaan palautusten tehokkuutta.

• Neuvosto ja parlamentti sopuun laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisesta
• Neuvosto sopuun laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevasta EU:n palauttamislaista (lehdistötiedote 8.12.2025)
• Muuttoliikepolitiikka: neuvostolta osittainen neuvottelukanta palauttamisdirektiivistä (lehdistötiedote 7.6.2019)