Mielenterveys
Mielenterveys on ratkaisevan tärkeää täysipainoisen ja aktiivisen elämän kannalta. Monilla eurooppalaisilla on kuitenkin mielenterveysongelmia. EU-maat pyrkivät edistämään mielenterveyttä paremmin.
Neuvoston toimet mielenterveyden edistämiseksi
Hyvä mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa henkilö pystyy toteuttamaan itseään, selviytymään stressistä, tekemään työtä ja toimimaan yhteisönsä jäsenenä. Mielenterveysongelmista aiheutuva taakka on kuitenkin erittäin suuri EU:ssa.
Mielenterveyden kohentaminen on EU:lle ja sen jäsenmaille sosiaalinen ja taloudellinen välttämättömyys, joka on korostunut koronapandemian jälkeen.
WHO:n mukaan pandemian ensimmäisenä vuonna ahdistuneisuus ja masentuneisuus lisääntyivät globaalisti 25%.
Euroopan komissio raportoi myös yksinäisyyden tunteen lisääntymisestä EU:ssa.
Neuvosto laatii parhaillaan neljää päätelmätekstiä, joiden aiheena on mielenterveyden ja hyvinvoinnin priorisoiminen. Niissä keskitytään kaikkein kiireellisimpiin asioihin ja haavoittuvimpiin ryhmiin:
- epävarmoissa työsuhteissa olevat henkilöt
- nuoret
- huume- ja mielenterveysongelmaiset
Neuvosto hyväksyi 30. marraskuuta 2023 päätelmät mielenterveydestä. Päätelmissä korostetaan, että on tärkeää käsitellä mielenterveyttä ja hyvinvointia elämän eri yhteyksissä, mikä hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntia. Jäsenmaita kehotetaan laatimaan toimia, suunnitelmia tai strategioita noudattaen mielenterveyttä koskevaa monialaista toimintamallia.
EU-maat sopivat useista tavoitteista heikon mielenterveyden vähentämiseksi seuraavasti:
parempilaatuiset mielenterveyspalvelut, jotka ovat helpommin saatavilla mielenterveysongelmista kärsiville henkilöille
leimautumisen ja syrjinnän torjuminen
itsemurhakäyttäytymisen ennaltaehkäisy, varhainen havaitseminen ja hoitaminen
yksinäisyyteen puuttuminen haavoittuvissa ryhmissä
mielenterveyden edistäminen työpaikoilla ja koulutuksessa
kokonaisvaltainen lähestymistapa häiriöiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi
parempi seuranta ja tiedonkeruu mielenterveyden tilasta EU:ssa
kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihto
Epävarmat työsuhteet
Stressi ja psykososiaaliset riskit työssä voivat vaikuttaa työntekijöiden mielenterveyteen. Epävarmoissa työsuhteissa työskentelevät ovat erityisen alttiita negatiiviselle stressille, joka voi johtaa ahdistukseen ja masennukseen.
Tämä johtuu siitä, että tällaiset työsuhteet ovat usein
- huonosti palkattuja
- epävarmoja
- eivätkä tarjoa riittävää suojaa työntekijöille
Digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn käytön lisääntyminen työelämässä voi sekin vaikuttaa kielteisesti työoloihin ja siten ihmisten mielenterveyteen.
Neuvosto hyväksyi 9. lokakuuta 2023 päätelmät mielenterveydestä ja epävarmoista työsuhteista. Niissä käsiteltiin ensimmäisen kerran mielenterveyden ja työn välistä yhteyttä.
EU-maat ovat yhtä mieltä siitä, että mielenterveys ja työ liittyvät läheisesti toisiinsa. Mielenterveys on tärkeä tekijä työkyvyn ja tuottavuuden kannalta, ja toisaalta psykososiaaliset riskit voivat vaikuttaa haitallisesti mielenterveyteen. Erityisesti epävarmat työsuhteet, kuten heikosti palkattu työ ja suojaamattomat työpaikat, voivat johtaa ahdistuksen ja masennuksen kaltaisiin häiriöihin.
Päätelmissään neuvosto kehottaa jäsenmaita parantamaan mielenterveyttä työssä seuraavilla toimilla:
torjutaan epävarmoja työsuhteita
vahvistetaan julkisia järjestelmiä, joilla suojataan mielenterveyttä työssä
tuetaan tutkimusta työolojen vaikutuksesta mielenterveyteen
varmistetaan työntekijöiden mielenterveyden seuraaminen
tuetaan mielenterveysongelmista kärsivien työntekijöiden työhönottoa tai työhön palaamista
Nuoret
Joidenkin arvioiden mukaan yli 14 miljoonalla 15–29-vuotiaalla nuorella oli mielenterveysongelma vuonna 2019. Koronapandemia heikensi nuorten mielenterveyttä kaikkialla Euroopassa. OECD:n ”Health at a glance” -raportin tiedot osoittavat, että nuorten ahdistus- ja masennusoireiden määrä yli kaksinkertaistui useissa jäsenmaissa pandemiaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.
Tuoreessa Unicefin raportissa todetaan, että itsemurha on Euroopan nuorten toiseksi yleisin kuolinsyy tieliikenneonnettomuuksien jälkeen.
Lähes puolet EU:n nuorista (49%) ilmoitti, ettei heidän mielenterveystarpeitaan ole täytetty. Aikuisväestössä vastaava osuus on 23%.
Näiden lukujen vuoksi nuorten mielenterveyden suojelu on yksi EU:n ja sen jäsenmaiden prioriteeteista.
EU-maat keskustelevat parhaillaan neuvostossa siitä, miten ne voisivat paremmin ehkäistä nuorten mielenterveysongelmia ottaen heidän erityistarpeensa huomioon.
EU:n 27 jäsenmaata hyväksyivät 23. marraskuuta 2023 neuvostossa päätelmät nuorten mielenterveydestä. Päätelmissä annetaan ohjausta asian käsittelyyn. Pääpaino on siinä, miten nuorten erityistarpeisiin voitaisiin vastata seuraavanlaisilla toimilla:
parannetaan työ- ja elinoloja
edistetään nuorten mielenterveyshuollon saatavuutta
tuetaan tutkimusta mielenterveyden vaikutuksista nuoriin
torjutaan leimautumista
jaetaan parhaita käytäntöjä EU-maiden välillä
edistetään turvallisempaa ja terveellisempää digiympäristöä, torjumalla muun muassa vihaa, väkivaltaa ja häirintää mediassa ja sosiaalisessa mediassa
Huumeidenkäyttö ja mielenterveysongelmat
Sekä huume- että mielenterveysongelmasta kärsivät ovat pelkästä mielenterveysongelmasta kärsiviä suuremmassa vaarassa sairastua vakavaan mielenterveyden häiriöön, joutua sairaalahoitoon tai kuolla yliannostukseen, oman käden kautta tai muuten ennenaikaisesti.
He ovat myös todennäköisemmin työttömiä ja kodittomia ja harrastavat riskikäyttäytymistä, johon liittyy infektioiden, kuten AIDSin ja hepatiitti C -viruksen, vaara.
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) mukaan jopa 80%:lla tietyntyyppisessä huumehoidossa olevista potilaista on mielenterveysongelmia. Päihdesairaiden keskuudessa yleisimpiä samaan aikaan esiintyviä psyykkisiä sairauksia ovat masennus, ahdistuneisuus, traumaperäinen stressi ja persoonallisuushäiriöt (pääasiassa epäsosiaalinen ja rajatilapersoonallisuus).
EU-maat yhdistävät voimansa neuvostossa tukeakseen paremmin mielenterveys- ja huumeongelmista kärsiviä ihmisiä. Neuvosto hyväksyi 5. joulukuuta 2023 päätelmät huumeiden väärinkäytöstä ja mielenterveyshäiriöistä. Neuvosto kehottaa jäsenmaita ottamaan huomioon huumeongelmien ja muiden mielenterveyshäiriöiden yhteisesiintymisen. Jäsenmaiden, komission ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden olisi pyrittävä kehittämään yksilöllisiä toimenpiteitä, jotka mukautetaan ihmisten erityistarpeisiin.
Mielenterveyden tila EU:ssa
Ennen koronapandemiaa ainakin 84 miljoonaa ihmistä eri puolilla EU:ta kärsi OECD:n mukaan mielenterveysongelmista. Tämä tarkoittaa yli kuudesosaa ihmisistä EU:ssa (17,3%).
Ahdistuneisuus ja masennus olivat yleisimpiä mielenterveysongelmia EU:ssa, ja niiden jälkeen tulivat alkoholin ja huumeiden väärinkäyttö, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia.
Ahdistuneisuushäiriöistä kärsi arviolta 25 miljoonaa ihmistä (5,4% EU:n väestöstä), masennushäiriöistä 21 miljoonaa (4,5%) ja huumeiden ja alkoholin väärinkäytöstä 11 miljoonaa (2,4%).
WHO:n mukaan mielenterveys on huonontunut maailmanlaajuisesti pandemian jälkeen. Kesäkuussa 2023 tehdyn eurobarometritutkimuksen mukaan, lähes puolella vastaajista (46% EU:n väestöstä) oli ollut edellisen vuoden aikana henkisiä tai psykososiaalisia ongelmia, kuten masennusta tai ahdistuneisuutta.
Mielenterveysongelmien taloudelliset vaikutukset
Sen lisäksi, että mielenterveysongelmat aiheuttavat kärsimystä sekä ongelmasta kärsivälle että hänen läheisilleen (perheelle, ystäville ja hoitajille), niillä on myös taloudellisia seurauksia yhteiskunnalle. OECD:n ”Health at a glance” -raportin 2018 mukaan mielenterveysongelmien kustannukset 27 EU-maassa ja Isossa-Britanniassa ovat vuosittain vähintään 600 mrd. € eli yli 4% BKT:sta. Kustannuksiin sisältyvät
- suorat terveydenhuoltomenot (lääkärikäynnit, farmaseuttiset tuotteet, sairaalahoito): 190 mrd. € eli 1,3% BKT:sta
- sosiaaliturvaohjelmat (sairauslomat, työkyvyttömyys, työttömyyskorvaukset): 170 mrd. € eli 1,2% BKT:sta
- välilliset työvoimakustannukset (tulojen menetys kuoleman jälkeen, alhaisempi työllisyysaste, jatkuvat poissaolot ja alhaisempi tuottavuusaste): 240 mrd. € eli 1,6% BKT:sta
Hyvän mielenterveyden hyödyt
Mielenterveys on olennainen osa ihmisten terveyttä ja keskeisen tärkeä selviytymiskykyisen yhteiskunnan ja tuottavan talouden kannalta.
Hyvän mielenterveyden hyödyt eri elämänvaiheissa
Lapsuus ja nuoruus
paremmat oppimistulokset ja työllistymismahdollisuudet
Aikuisuus
tuottavampi työntekijä ja parempi työllistyvyys
Vanhuus
parempi integroituminen ja aktiivisempi rooli yhteisössä
Päivitetty viimeksi: 20. kesäkuuta 2025