EU:n toimielinten uusien johtajien nimitysprosessi vuonna 2019
Eurooppa-neuvostolla on tärkeä rooli EU-tason johtohenkilöiden nimittämisessä. Se valitsi 2. heinäkuuta 2019 Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan sekä nimitti ehdokkaat Euroopan komission puheenjohtajaksi, EU:n ulkoasiainedustajaksi ja Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Perussopimusten mukaan (artiklan 15 kohta 5) Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajansa määräenemmistöllä. Puheenjohtaja hoitaa tehtävää 2,5 vuotta kestävän kauden, joka voidaan uusia kerran.
Eurooppa-neuvosto valitsi 2. heinäkuuta 2019 Charles Michelin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi. Hän aloitti tehtävässään 1. joulukuuta 2019.
Euroopan komission puheenjohtaja
Menettelystä komission puheenjohtajan nimittämiseksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi määrätään Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa (artiklan 17 kohta 7).
"Eurooppa-neuvosto, joka ottaa huomioon Euroopan parlamentin vaalit, ehdottaa aiheellisten kuulemisten jälkeen määräenemmistöllä Euroopan parlamentille ehdokasta komission puheenjohtajaksi. Euroopan parlamentti valitsee tämän ehdokkaan jäsentensä enemmistöllä. Jollei ehdokas saa taakseen vaadittua enemmistöä, Eurooppa-neuvosto ehdottaa määräenemmistöllä kuukauden kuluessa uutta ehdokasta, jonka Euroopan parlamentti valitsee samaa menettelyä noudattaen." Sopimus Euroopan unionista, artiklan 17 kohta 7
Sopimuksessa olevan julistuksen 11 mukaan "Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto vastaavat yhdessä Euroopan komission puheenjohtajan valintaan johtavan menettelyn moitteettomasta toteuttamisesta. Tätä varten Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston edustajat järjestävät ennen Eurooppa-neuvoston päätöksen tekemistä tarpeelliset kuulemiset tarkoituksenmukaisimmaksi katsotulla tavalla."
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 2. heinäkuuta 2019 päätöksen, jossa ehdotetaan Euroopan parlamentille, että Ursula von der Leyen valitaan Euroopan komission puheenjohtajaksi. Euroopan parlamentti hyväksyi nimitetyn ehdokkaan 16. heinäkuuta 2019.
Neuvosto hyväksyi 10. syyskuuta 2019 yhteisymmärryksessä valitun puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa luettelon henkilöistä, jotka se esittää nimitettäväksi komission jäseniksi 31. lokakuuta 2024 saakka. Heidät on valittu jäsenmaiden tekemien ehdotusten pohjalta.
Neuvosto hyväksyi 25. marraskuuta 2019 yhteisymmärryksessä valitun puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa uuden luettelon henkilöistä, jotka se esittää nimitettäväksi komission jäseniksi 31. lokakuuta 2024 saakka.
Euroopan parlamentti äänesti von der Leyenin komission hyväksymisen puolesta 27. marraskuuta 2019. Eurooppa-neuvosto nimitti 28. marraskuuta kirjallisella menettelyllä uuden komission 1. joulukuuta 2019 alkavaksi ja 31. lokakuuta 2024 päättyväksi kaudeksi.
Euroopan komission puheenjohtajan valinta (Infografiikka)
Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja
Eurooppa-neuvosto nimittää myös määräenemmistöllä komission puheenjohtajan suostumuksella EU:n ulkoasiainedustajan eli ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan (artiklan 18 kohta 1). Ulkoasiainedustaja, joka nimitetään 5 vuodeksi, toimii myös Euroopan komission varapuheenjohtajana sekä johtaa ulkoasiainneuvoston kokouksia. Ulkoasiainedustajaa avustaa Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH).
Eurooppa-neuvosto katsoi 2. heinäkuuta 2019, että Josep Borrell Fontelles on sopiva ehdokas EU:n ulkoasiainedustajaksi. Komission puheenjohtajaksi valittu Ursula von der Leyen hyväksyi 26. heinäkuuta Josep Borrell Fontellesin nimittämisen ulkoasiainedustajaksi.
Sen jälkeen 6. elokuuta Eurooppa-neuvosto nimitti virallisesti Josep Borrell Fontellesin ulkoasianedustajaksi.
Euroopan parlamentti äänesti 27. marraskuuta 2019 von der Leyenin komission hyväksymisen puolesta. Josep Borrell Fontelles on uusi ulkoasiainedustaja ja komission varapuheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto nimitti 28. marraskuuta kirjallisella menettelyllä uuden komission 1. joulukuuta 2019 alkavaksi ja 31. lokakuuta 2024 päättyväksi kaudeksi.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja
Eurooppa-neuvosto nimittää EKP:n pääjohtajan 8 vuoden toimikaudeksi. Se tekee (lopullisen) päätöksen neuvoston suosituksesta. Lisäksi se kuulee Euroopan parlamenttia ja EKP:n neuvostoa (siihen kuuluvat johtokunnan kaikki 6 jäsentä sekä euroalueen kaikkien 19 maan keskuspankkien pääjohtajat). Sen jälkeen Eurooppa-neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. Menettelystä on määrätty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklassa 283.
Eurooppa-neuvosto katsoi 2. heinäkuuta 2019, että Christine Lagarde on sopiva ehdokas Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi. Neuvosto (talous- ja rahoitusasiat) antoi sen jälkeen asiasta virallisen suosituksen 9. heinäkuuta 2019. Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa Eurooppa-neuvostolle 17. syyskuuta 2019 ja Euroopan keskuspankki omansa 25. heinäkuuta 2019.
Eurooppa-neuvosto nimitti 18. lokakuuta 2019 Christine Lagarden Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi 8 vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia. Hän aloitti tehtävässään 1. marraskuuta 2019.
EKP:n johtokunnan nimittäminen (Infografiikka)
Maantieteellisen, väestöllisen ja sukupuolten moninaisuuden kunnioittaminen
Perussopimuksen artiklassa 6 todetaan selvästi, että "Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tehtäviin nimitettävien henkilöiden valinnassa on otettava asianmukaisesti huomioon tarve kunnioittaa unionin ja sen jäsenvaltioiden maantieteellistä ja väestöllistä moninaisuutta." Perussopimuksessa on myös yleisempi määräys sukupuolten tasapainon varmistamisesta.
EU:n valtion- tai hallitusten johtajien epävirallisessa kokouksessa 23. helmikuuta 2018 EU-johtajat keskustelivat korkean tason nimityksistä ja siinä yhteydessä myös kärkiehdokasprosessista. Kokouksen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa puheenjohtaja Donald Tusk totesi johtajien olevan yksimielisiä siitä, ettei Eurooppa-neuvosto voi etukäteen luvata ehdottavansa yhtä kärkiehdokasta Euroopan komission puheenjohtajaksi. Johtajat katsoivat, ettei tämä menettely voi olla millään tavalla automaattinen. Perussopimuksessa määrätään selvästi, että Eurooppa-neuvosto voi päättää ehdokkaasta itsenäisesti asianmukaisten kuulemisten jälkeen, Euroopan parlamentin vaalit huomioon ottaen.