Täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset

Mitä ovat täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset?

Täytäntöönpanosäädöksillä ja delegoiduilla säädöksillä varmistetaan, että hyväksyttyä EU-lainsäädäntöä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa EU-maissa, tai niissä määritellään teknisiä yksityiskohtia.

Ne ovat muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä, eli niitä ei hyväksytä EU:n lainsäädäntömenettelyssä. Sen sijaan neuvosto ja Euroopan parlamentti voivat valtuuttaa EU:n toimeenpanoelimen eli Euroopan komission hyväksymään ne.

Täytäntöönpanosäädöksillä ei voida muuttaa perussäädöstä, jolla komissiolle siirretään säädösvalta, kun taas delegoiduilla säädöksillä voidaan täydentää tai muuttaa perussäädöksen muita kuin keskeisiä osia.

Täytäntöönpanosäädökset

Täytäntöönpanosäädöksillä varmistetaan, että EU:n lainsäädäntöä sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa. Täytäntöönpanosäädökset eivät voi muuttaa perussäädöstä.

Kansalliset asiantuntijakomiteat tarkastelevat komission ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. Niiden lausunnot voivat olla sitovia tai ei-sitovia menettelystä riippuen. Neuvosto ja parlamentti eivät kuitenkaan voi estää säädöksen hyväksymistä.

Esimerkkejä: tietokannat, säännöt maataloushinnoista, lääkkeiden hyväksyminen

Delegoidut säädökset

Delegoitujen säädösten avulla komissio voi täydentää tai muuttaa perussäädöksen muita kuin keskeisiä osia teknisillä yksityiskohdilla.

Delegoitu säädös tulee voimaan vain, jos parlamentti tai neuvosto ei vastusta sitä.

Esimerkkejä: matkustustietosäännöt, elintarvikkeiden merkintävaatimukset, eläinten ja kasvien terveyttä koskevat toimet

Täytäntöönpanosäädökset vaihe vaiheelta

Täytäntöönpanovalta siirretään yleensä Euroopan komissiolle. Tietyissä erityistapauksissa täytäntöönpanosäädöksen hyväksyy kuitenkin neuvosto.

Jäsenmaiden asiantuntijakomiteat tutkivat komission valmistelemat ehdotukset täytäntöönpanosäädöksiksi. Menettelyä kutsutaan komiteamenettelyksi. Muutamassa poikkeustapauksessa komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksen ilman komitean osallistumista (esimerkiksi pienten avustusten myöntämiseksi).

Mitä ovat komiteamenettelyyn osallistuvat komiteat?

Komiteamenettelyyn osallistuvat komiteat koostuvat jäsenmaiden edustajista (kansallisista asiantuntijoista), ja niiden puheenjohtajana toimii komissio.

Mikä on komiteamenettely?

Komiteamenettelyjä on kahdenlaisia, ja ne eroavat toisistaan siinä, miten tiiviisti komitea osallistuu niihin:

• neuvoa-antava menettely
• tarkastelumenettely

Neuvoa-antava menettely

Neuvoa-antavaa menettelyä käytetään esimerkiksi täytäntöönpanosäädösten tapauksessa tai avustusten tai rahoituksen myöntämisessä.

1. 

   Vaihe 1

   Neuvoa-antava komitea antaa lausuntonsa yksinkertaisella enemmistöllä.

2. 

   Vaihe 2

   Komissio päättää komitean lausunnon huomioon ottaen, hyväksyykö se säädösehdotuksen. Komitean lausunto ei ole sitova.

Tarkastelumenettely

Tarkastelumenettely on ainoa menettely, jossa EU-maat voivat estää täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen.

Menettelyä sovelletaan esimerkiksi täytäntöönpanosäädöksiin, jotka liittyvät laajoihin EU:n ohjelmiin, yhteiseen maatalouspolitiikkaan, ympäristöön tai turvallisuus- ja terveyssääntöihin.

1. 

   Vaihe 1

   Tarkastelukomitea antaa lausuntonsa määräenemmistöllä, mikä tarkoittaa sitä, että sen on saatava taakseen 55% kansallisista asiantuntijoista, jotka edustavat vähintään 65%:tä EU:n väestöstä.

2. 

   Vaihe 2

   Jos komitean lausunto on myönteinen, komissio hyväksyy säädöksen. Jos komitean lausunto on kielteinen, komissio ei voi hyväksyä säädöstä. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio voi hyväksyä säädöksen, paitsi jos perussäädös ei salli hyväksymistä tai jos komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö vastustaa sen hyväksymistä tai jos säädös koskee verotusta, rahoituspalveluja tai terveyden tai turvallisuuden suojelua.

Jos komissio on estynyt hyväksymästä täytäntöönpanosäädöstä, se voi

• toimittaa muutetun ehdotuksen tarkastelumenettelykomitealle kahden kuukauden kuluessa
• toimittaa yhden kuukauden kuluessa säädösluonnoksen muutoksenhakukomitealle, joka sekin koostuu jäsenmaiden edustajista

Välittömästi sovellettavat täytäntöönpanosäädökset

Asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa, ja jos perussäädös sen sallii, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksen ennen komitean kuulemista. Tällaisissa tapauksissa

• komission on kuultava komiteaa 14 päivän kuluessa säädöksen hyväksymisestä
• säädöstä sovelletaan enintään kuuden kuukauden ajan, jollei perussäädöksessä toisin säädetä

Jos sovelletaan tarkastelumenettelyä ja komitea antaa kielteisen lausunnon, komission on kumottava säädös välittömästi.

Oikeusperusta

Täytäntöönpanosäädökset määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 291 ja komiteamenettelyä koskevassa asetuksessa (EU) N:o 182/2011.

Delegoidut säädökset vaihe vaiheelta

Delegoituja säädöksiä voidaan hyväksyä vain, jos perussäädöksessä annetaan komissiolle valta tehdä niin. Perussäädöksessä määritellään delegoinnin tavoitteet, soveltamisala ja kesto.

Sekä neuvosto että Euroopan parlamentti voivat peruuttaa delegoinnin milloin tahansa, vaikka komissio ei olisi vielä ehdottanut delegoitua säädöstä.

Delegoidun säädöksen hyväksymisessä on kolme päävaihetta:

1. 1

   Laadinta ja kuuleminen

   Komissio valmistelee delegoidun säädöksen. Sen on kuultava kunkin EU-maan nimeämiä asiantuntijoita ennen säädöksen hyväksymistä.

2. 2

   Tarkastelu

   Neuvosto ja parlamentti tarkastelevat kumpikin delegoitua säädöstä.

   Määräaika: kaksi kuukautta, jatkettavissa

3. 3

   Voimaantulo

   Jos neuvosto tai parlamentti vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan.

   Jos delegoitua säädöstä ei vastusteta, se tulee voimaan.

Oikeusperusta

Delegoidut säädökset määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 290.

• Delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten rekisteri (Euroopan komissio)
• Kerro mielipiteesi: Esitä näkemyksesi EU:n politiikasta ja lainsäädännöstä (Euroopan komissio)