"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto
Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (sosiaalipolitiikka), 20. kesäkuuta 2024
Tärkeimmät tulokset
Eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva direktiivi
Neuvosto vahvisti neuvottelukantansa (yleisnäkemys) ehdotukseen eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevien nykyisten sääntöjen muuttamisesta.
Eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevalla direktiivillä varmistetaan yritysneuvostojen helpompi perustaminen sekä parempi rahoitus ja suojelu.
Tämänhetkiset poikkeukset direktiivin soveltamisesta poistuvat. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkiin asiaankuuluviin yrityksiin sovelletaan samoja vähimmäisvaatimuksia, jotka koskevat työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan, myös eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamisesta.
Ministerit kävivät periaatekeskustelun sisämarkkinoiden sosiaalisesta ulottuvuudesta ja tarkastelivat työllisyys- ja sosiaalipolitiikan roolia kestävien sisämarkkinoiden luomisessa kaikille.
Ministerit arvioivat Lettan selvityksen ehdotuksia, jotka liittyvät työllisyyteen, osaamiseen ja sosiaalipolitiikkaan sekä niiden hallinnointiin. Lisäksi he määrittelivät, mihin selvityksessä esitettyihin suosituksiin olisi puututtava ensi tilassa, ja keskustelivat muiden työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvokysymysten merkityksestä kestävien ja osallistavien sisämarkkinoiden näkökulmasta.
Ministerit olivat tyytyväisiä Lettan selvitykseen ja kiinnittivät erityistä huomiota tiettyihin seikkoihin. Yksi näistä on käsite ”vapaus jäädä”, mikä tarkoittaa, että ihmisten ei pitäisi tuntea joutuvansa lähtemään kotimaastaan parempien olosuhteiden perässä. Monet jäsenmaat korostivat, että talouskasvu ja kilpailukyky eivät ole mahdollisia ilman tehokasta sosiaalipolitiikkaa. Toiset taas painottivat työvoimapulaan puuttumista täydennys- ja uudelleenkoulutuksella sekä helpottamalla sellaisten EU:n ulkopuolelta tulevien muuttajien rekrytointia, joilla on asiaankuuluva osaaminen, välttäen kuitenkin sosiaalista polkumyyntiä.
Neuvosto keskusteli tilanneselvityksestä, joka koskee direktiiviehdotusta kaikkien henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta riippumatta uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta sosiaalisen suojelun (myös sosiaaliturva ja terveydenhuolto), sosiaalietuuksien ja koulutuksen aloilla sekä tavaroiden ja palvelujen (myös asuminen) saatavuuden osalta.
Puheenjohtajamaa Belgia on pyrkinyt tuomaan tasa-arvon EU-politiikan keskiöön, ja missäpä se voisi olla tärkeämpää kuin yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltamisessa. Olemme tyytyväisiä, että jäsenmaiden enemmistö antaa tukensa laatimallemme tekstille, ja jatkamme yhteistyötä tulevien puheenjohtajamaiden kanssa syrjinnän uhrien suojelemiseksi myös työelämän ulkopuolella.
Marie-Colline Leroy, sukupuolten tasa-arvosta, yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta vastaava Belgian valtiosihteeri
Neuvosto pani merkille harjoitteludirektiiviä ja harjoittelun vahvistetuista laatupuitteista annettavaa neuvoston suositusta koskevat tilanneselvitykset. Komissio julkaisi ehdotukset direktiiviksi ja suositukseksi 20. maaliskuuta 2024. Tavoitteena on parantaa harjoittelijoiden työoloja, myös palkkaa, edistää osallistavuutta ja parantaa harjoittelun laatua EU:ssa.
Komissio esitteli eurooppalaisen ohjausjakson kevätpaketin. Se sisältää ensimmäistä kertaa tarkistetun sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun ja sosiaalisen lähentymisen kehyksen periaatteiden perusteella laaditun kaksivaiheisen analyysin kunkin jäsenmaan haasteista työllisyydessä, osaamisessa ja sosiaalialalla. Neuvosto pani myös merkille työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean lausunnon sosiaalisesta lähentymisestä EU:ssa.
Ministerit keskustelivat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulevaisuutta koskevasta La Hulpen julistuksesta, jossa vahvistetaan pilarin suuntaa-antava rooli työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvopolitiikan aloilla. Puheenjohtajamaa Belgia korosti, että julkilausuma, jota Euroopan parlamentti, komissio ja jäsenmaiden ja työmarkkinaosapuolten suuri enemmistö kannattivat, antaa arvokkaan panoksen EU:n seuraavaan strategiseen ohjelmaan vuosiksi 2024–2029 ja lähettää selkeän viestin siitä, että tarvitaan kunnianhimoinen sosiaalinen toimintaohjelma.
Neuvosto hyväksyi päätelmät työmarkkina-, osaamis- ja sosiaalipolitiikan roolista selviytymiskykyisten talouksien kannalta. Päätelmissä käsitellään taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden vastavuoroisesti vahvistavaa luonnetta ja kehotetaan jäsenmaita harkitsemaan valmiuksiensa vahvistamista, jotta ne voivat arvioida työmarkkina-, osaamis- ja sosiaalipolitiikan vaikutusta talouskasvuun, kilpailukykyyn ja tuottavuuteen.
Ministerit hyväksyivät myös EU:n jäsenmaiden vapaaehtoiset ohjaavat periaatteet työmarkkina-, osaamis- ja sosiaalipolitiikan aloilla tehtävien uudistusten ja investointien taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Niissä esitetään joukko keskeisiä tekijöitä, joiden avulla jäsenmaat voivat arvioida, miten työmarkkina-, osaamis- ja sosiaalipolitiikan alojen uudistukset ja investoinnit voivat edistää talouskasvua.
Sosiaalisen suojelun komitean puheenjohtaja tiedotti neuvostolle eläkkeiden riittävyyttä koskevan raportin 2024 tärkeimmistä johtopäätöksistä. Neuvosto hyväksyi myös sosiaalisen suojelun komitean laatimat eläkkeiden riittävyyttä koskevat päätelmät, jotka perustuvat vuoden 2024 raporttiin. Päätelmissä neuvosto pani merkille eläkkeiden riittävyyttä ja vanhuuden toimeentuloa käsittelevän ennakoivan analyysin merkityksen. Se kehotti sosiaalisen suojelun komiteaa ja komissiota jatkamaan eläkkeiden ja pitkäaikaishoidon riittävyyttä koskevaa työtään ja raportoimaan asiasta vuonna 2027.
Neuvosto hyväksyi työllisyyskomitean keskeiset viestit pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille annetun suosituksen täytäntöönpanosta. Suositus hyväksyttiin helmikuussa 2016, kun pitkäaikaistyöttömien määrä oli korkealla kaikkialla EU:ssa talous- ja finanssikriisin seurauksena. Tämä on suosituksen täytäntöönpanon viides tarkastelu.
Muiden asioiden yhteydessä ministereille tiedotettiin EU:n osaajareservistä, työvoimapulaa ja osaamisvajetta koskevasta komission toimintasuunnitelmasta, Euroopan osaamisen teemavuodesta, tulevan puheenjohtajamaan Unkarin työohjelmasta ja puheenjohtajamaa Belgian järjestämistä tapahtumista.
Lounaalla ministerit keskustelivat epävirallisesti tavoista maksimoida synergioita uuden Euroopan teollisuuden ohjelman ja vahvan sosiaalipolitiikan välillä.
Lisäksi neuvosto hyväksyi ilman keskustelua kohdat, jotka sisältyvät muiden kuin lainsäädäntöasioiden A-kohtien luetteloon.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
