Sosiaaliset oikeudet EU:ssa

EU:n sitoutuminen sosiaalisiin kysymyksiin

Työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevat politiikat ovat ensisijaisesti EU-maiden vastuulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kansalliset hallitukset päättävät muun muassa palkkasääntelystä, eläkejärjestelmistä ja eläkeiästä sekä työttömyysetuuksista.

Vuosien mittaan EU on kuitenkin tukenut jäsenmaita laeilla, varoilla ja välineillä kansallisten politiikkojen koordinoinnin parantamiseksi, työllisyyden edistämiseksi, elinolojen ja työehtojen parantamiseksi, riittävän sosiaalisen suojelun tarjoamiseksi ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

Neuvostossa näistä kysymyksistä keskustellaan työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa (TSTK).

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

Uusien ja entistä tehokkaampien oikeuksien tarjoamiseksi ihmisille ja oikeudenmukaisten ja toimivien työmarkkinoiden ja hyvinvointijärjestelmien tukemiseksi EU perusti marraskuussa 2017 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin.

Pilari perustuu 20 periaatteeseen, ja siinä vahvistetaan, että EU on sitoutunut elin- ja työolojen parantamiseen kaikkialla EU:ssa. Se sisältää useita aloitteita, joilla varmistetaan seuraavat EU:n kansalaisten oikeudet:

• yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille
• oikeudenmukaiset työolot
• riittävät ja kestävät sosiaalisen suojelun järjestelmät

• Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta (Euroopan komissio)

EU-johtajat vahvistivat vuonna 2021 Porton julistuksessa lupauksensa pyrkiä kohti sosiaalisempaa Eurooppaa:

Enemmän kuin koskaan Euroopan on oltava sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja vaurauden maanosa. Vahvistamme lupauksemme pyrkiä kohti sosiaalista Eurooppaa. EU-johtajat, Porton julistus 7.5.2021

Painopisteinä työpaikat, osaaminen ja koulutus sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen perustuu EU:n toimielinten ja EU-maiden yhteiseen poliittiseen sitoumukseen ja vastuuseen. Alue- ja paikallisviranomaisilla, työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnalla on kaikilla toimivaltansa mukainen oma roolinsa.

EU hyväksyi vuonna 2021 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman, jossa esitetään yksityiskohtaisesti EU:n tavoite panna täytäntöön pilarin 20 periaatetta.

Portossa EU-johtajat hyväksyivät kolme vuoteen 2030 mennessä saavutettavaa EU:n tavoitetta:

• Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma (Euroopan komissio)

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan keskeiset toimenpiteet

Ulkomailla työskentelevien EU-kansalaisten sosiaaliset oikeudet

Jo Rooman sopimukseen (1957) sisältyi perusperiaatteita, kuten työntekijöiden oikeus liikkua vapaasti EU:n alueella. Tämän liikkuvuuden mahdollistamiseksi vuosien mittaan on annettu lisäsäännöksiä, kuten säännöt tutkintotodistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta, ulkomailla annettavaa sairaanhoitoa koskevat takeet ja kertyneiden eläkeoikeuksien suoja.

EU-maat hyväksyivät vuonna 2018 työntekijöiden lähettämistä koskevaa uutta lainsäädäntöä, jotta varmistetaan sama palkka samasta työstä samassa paikassa.

Sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevilla EU-säännöillä varmistetaan, että ihmiset eivät menetä sosiaaliturvaansa muuttaessaan toiseen EU-maahan. Tämän lainsäädännön tarkistamisesta on keskusteltu neuvostossa, mutta Euroopan parlamentin kanssa ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen.

• EU:n säännöt sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (taustatietoa)

Varmat ja sopeutuvat työpaikat

Vuonna 2022 neuvosto hyväksyi suosituksen oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen. Se sisältää ohjeita, joilla tuetaan laadukkaita työpaikkoja, ja siinä keskitytään koulutusta koskeviin toimenpiteisiin.

• Neuvoston suositus oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen

Koulutus ja elinikäinen oppiminen

Vuonna 2022 neuvosto hyväksyi suosituksen yksilöllisistä oppimistileistä. Sen tavoitteena on auttaa työikäisiä aikuisia parantamaan ja mukauttamaan taitojaan vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä.

• Neuvoston suositus yksilöllisistä oppimistileistä työikäisten aikuisten koulutuksen edistämiseksi (lehdistötiedote 16.6.2022)
• Neuvoston suositus yksilöllisistä oppimistileistä

Neuvosto hyväksyi myös suosituksen vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä edistävästä oppimisesta. Se on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että kaikenikäiset oppijat saavat kestävämmän elämäntavan edellyttämät tiedot ja muuttuvilla työmarkkinoilla tarvittavat taidot ja edistävät toiminnallaan kestävää tulevaisuutta.

Elinikäisen oppimisen vahvistamiseksi neuvosto suosittaa jäsenmaille, että ne omaksuisivat eurooppalaisen lähestymistavan pieniin osaamiskokonaisuuksiin ja soveltaisivat erityisesti yhteistä EU:n määritelmää, EU:n normeja ja keskeisiä periaatteita pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelussa ja myöntämisessä.

• Neuvostolta suositus vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä edistävästä oppimisesta (lehdistötiedote 16.6.2022)
• Neuvosto suosittelee eurooppalaista lähestymistapaa pieniin osaamiskokonaisuuksiin (lehdistötiedote 16.6.2022)

Työolojen ja -ehtojen parantaminen

EU on hyväksynyt sääntöjä työehdoista ja -oloista, esimerkiksi työajoista ja osa-aikatyöstä, sekä lainsäädäntöä, jolla puututaan syrjintään työpaikoilla ja varmistetaan työntekijöiden terveys ja turvallisuus.

EU on laatinut säännöt, joilla edistetään riittäviä lakisääteisiä vähimmäispalkkoja Euroopassa ja autetaan parantamaan työntekijöiden työehtoja ja elinoloja Euroopassa.

EU hyväksyi vuonna 2019 säännöt, joilla otettiin käyttöön työehtojen avoimuutta ja ennakoitavuutta koskevat uudet vähimmäisoikeudet. Säännöillä on tarkoitus suojella kaikkia työntekijöitä EU:ssa, myös haavoittuvimpia työntekijöitä, joilla on epätyypillinen työsopimus tai epätyypillinen työsuhde, kuten keikkataloudessa työskenteleviä.

Neuvosto vahvisti kesäkuussa 2024 neuvottelukantansa (yleisnäkemys) uuteen direktiiviin, jolla pyritään tehostamaan työntekijöiden edustusta suurissa monikansallisissa yrityksissä. Eurooppalaista yritysneuvostoa koskevalla direktiivillä muutetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, jotta voidaan helpottaa näiden neuvostojen perustamista, lisätä niiden rahoitusta ja tehostaa niiden suojaa. Eurooppalaiset yritysneuvostot edustavat eurooppalaisia työntekijöitä suurissa monikansallisissa yrityksissä, jotka toimivat vähintään kahdessa EU-maassa tai Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvassa maassa. Ne ovat tärkein väline työntekijöille tiedottamista ja näiden kuulemista varten, kun on kyse suunnitelluista rajatylittäviin kysymyksiin liittyvistä päätöksistä.

Alustatalouden haasteet kasvavat, ja EU vastaa niihin laatimalla parhaillaan uusia alustatyösääntöjä.

EU haluaa myös varmistaa asianmukaisen työ- ja yksityiselämän tasapainon kaikille työntekijöille. EU-maat hyväksyivät vuonna 2019 uudet säännöt, joilla sovitetaan paremmin yhteen työntekijöiden työ- ja yksityiselämä ja vahvistetaan vanhempien ja omaistaan hoitavien oikeuksia.

• Riittävät vähimmäispalkat EU:ssa (taustatietoa)
• Vanhempien ja omaishoitajien työ- ja yksityiselämän tasapaino (taustatietoa)
• Avoimet ja ennakoitavat työolot (taustatietoa)
• Alustatyötä koskevat EU:n säännöt (taustatietoa)
• Eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva direktiivi (lehdistötiedote 21.6.2024)

Euroopan työviranomainen

EU-maat hyväksyivät vuonna 2019 myös suunnitelmat perustaa Euroopan työviranomainen, jotta varmistetaan työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien EU:n sääntöjen oikeudenmukainen ja yksinkertainen soveltaminen.

• Euroopan työviranomainen

Työterveys ja ‑turvallisuus

Lisäksi EU-maat päivittävät säännöllisesti lainsäädäntöä työntekijöiden suojelusta työpaikalla, esimerkiksi asettamalla tiukempia haitallisille kemikaaleille (kuten asbestille) altistumisen raja-arvoja.

• Työntekijöiden suojelu: työterveys ja -turvallisuus (taustatietoa)

Sosiaalinen osallisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet

EU on myös ryhtynyt toimiin tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden varmistamiseksi yhteiskunnassa. Perussopimuksissa vahvistetaan oikeus naisten ja miesten tasa-arvoon ja vahvistetaan naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaate.

EU:lla on sääntöjä

• joilla edistetään miesten ja naisten tasapuolisempaa edustusta julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallintoelimissä
• palkkauksen läpinäkyvyydestä
• joilla määritellään laittomaksi syrjiä ihmisiä heidän rotunsa tai etnisen alkuperänsä perusteella
• esteettömistä palveluista vammaisille henkilöille

EU:n kansalaisia suojellaan myös syrjinnältä työssä ja ammatissa.

• Tuotteiden ja palvelujen saavutettavuus vammaisille ja ikääntyneille henkilöille (taustatietoa)
• Sukupuolijakauman tasapainottaminen yhtiöiden johtokunnissa (taustatietoa)
• Neuvoston direktiivi rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta
• Palkkauksen läpinäkyvyys EU:ssa (taustatietoa)

EU torjuu romanien syrjintää

EU korostaa, että romanien on tärkeää voida osallistua yhteiskunnan toimintaan tasavertaisesti. Jäsenmaat ovat sitoutuneet romanien syrjinnän torjumiseen käytännössä ja heidän osallisuutensa edistämiseen keskeisillä koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon ja asumisen aloilla.

Neuvosto hyväksyi 12. maaliskuuta 2021 suosituksen romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta. Suosituksen toimenpiteillä

• torjutaan syrjintää verkossa ja sen ulkopuolella (mm. häirintä, romanivastaisuus, stereotypiat, romanivastainen retoriikka ja vihapuhe)
• torjutaan romaneihin ja erityisesti romaninaisiin ja -lapsiin, hlbti-henkilöihin ja vammaisiin henkilöihin kohdistuvaa moninkertaista ja rakenteellista syrjintää
• edistetään kouluissa toteutettavia toimia ja kampanjoita tietoisuuden lisäämiseksi monikulttuurisuudesta

• Neuvosto sitoutunut torjumaan romanien syrjintää (lehdistötiedote 12.3.2021)
• Neuvoston suositus romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta

Tasa-arvoelimet

EU on säätänyt, että kaikkien jäsenmaiden on perustettava kansallisia tasa-arvoelimiä käsittelemään sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää. Näin EU auttaa edistämään tasa-arvoa ja ehkäisemään syrjintää.

EU hyväksyi toukokuussa 2024 uudet säännöt, joilla pyritään parantamaan näiden elinten tehokkuutta ja takaamaan niiden riippumattomuus. Säännöillä vahvistetaan EU:n laajuiset yhteiset vähimmäisvaatimukset tasa-arvoelimille useilla keskeisillä aloilla:

• tasa-arvoelinten laajemmat toimivaltuudet torjua uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää työelämässä sekä sukupuoleen perustuvaa syrjintää sosiaaliturvan alalla
• tasa-arvoelinten riippumattomuutta ulkopuolisesta vaikuttamisesta koskeva oikeudellinen vaatimus
• oikeudellinen vaatimus, jonka mukaan tasa-arvoelimille on annettava riittävät inhimilliset, tekniset ja taloudelliset resurssit
• vaatimus, jonka mukaan julkisten laitosten on kuultava tasa-arvoelimiä syrjintään liittyvissä asioissa ja tasa-arvoelimille on annettava valtuudet toteuttaa toimia syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi esimerkiksi edistämällä positiivisia toimia ja tasa-arvon valtavirtaistamista
• lisää valtuuksia suorittaa tutkimuksia ja osallistua riitojenratkaisuun syrjintätapauksissa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti

• Tasa-arvoelinten roolin vahvistaminen kaikkialla EU:ssa: neuvosto hyväksyi kaksi direktiiviä (lehdistötiedote 7.5.2024)
• Tasa-arvoelimiä koskevat normit: neuvoston kannat vahvistettu (lehdistötiedote 12.6.2023)

Köyhyyden torjunta

EU on myös perustanut nimenomaisesti vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) tukemaan kansallisia aloitteita, joiden avulla jaetaan elintarvikkeita ja perushyödykkeitä vähävaraisimmille ja annetaan ohjausta ja tukea ihmisten nostamiseksi pois köyhyydestä.

Eurooppalainen lapsitakuu

Neuvosto hyväksyi vuonna 2021 suosituksen eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta, jotta ehkäistään ja torjutaan apua tarvitsevien lasten sosiaalista syrjäytymistä.

EU-maat sitoutuivat takaamaan tiettyjen keskeisten palveluiden saannin, mikä auttaa turvaamaan lapsen oikeuksia, kun torjutaan lapsiköyhyyttä ja edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia.

• Keskeisten palvelujen takaaminen apua tarvitseville lapsille: neuvosto hyväksyi eurooppalaisen lapsitakuun (lehdistötiedote 14.6.2021)

Nuorisotyöllisyys

Viime vuosina on toteutettu joitakin erityistoimenpiteitä eriarvoisuuden ehkäisemiseksi ja erityisesti työmarkkinoille tulevien nuorten tukemiseksi.

Nuorisotyöttömyyden torjumiseksi EU-maat sopivat vuonna 2013 nuorisotakuusta. Se on EU:n aloite, jonka tarkoituksena on tarjota kaikille alle 25-vuotiaille laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä.

Työttömien avustaminen

Koronaviruspandemian aikana EU on perustanut tilapäisen välineen kriisin koettelemien työntekijöiden ja yritysten tukemiseksi. Tämä tilapäinen SURE-tukiväline tuo EU-maiden saataville edullisia lainoja työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden rahoittamiseksi. Ohjelman tarkoituksena on auttaa EU-maita työpaikkojen säilyttämisessä ja työntekijöiden suojelemisessa työttömyysriskiltä ja tulonmenetyksiltä pandemian kielteisissä taloudellisissa ja sosiaalisissa jälkimainingeissa.

Vuonna 2020 EU-maat pääsivät sopimukseen myös Euroopan globalisaatiorahastosta. Väline perustettiin vuonna 2007 tukemaan rakenneuudistusten vuoksi työttömiksi jääneitä työntekijöitä esimerkiksi silloin, kun suuret yritykset lakkauttavat toimintansa tai tuotanto siirretään EU:n ulkopuolelle. Rahastosta tuetaan eurooppalaisia työntekijöitä ja autetaan heitä kouluttautumaan uudelleen, parantamaan osaamistaan ja löytämään uusia työpaikkoja.

Vahvat naiset, vahva Eurooppa

Kansainvälisen naistenpäivän juhlistamiseksi 8. maaliskuuta keräsimme kahdeksan kiinnostavaa tarinaa kahdeksasta rohkeasta asialleen omistautuneesta naisesta.

Vaikka heidän saavutuksensa ovat erilaisia, kukin heistä edistää eurooppalaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja osallistavuutta.

Kansainvälinen naistenpäivä on myös hyvä tilaisuus tarkastella kollektiivista matkaamme läpi vuosikymmenten ja kartoittaa naisten oikeuksien ja tasa-arvon virstanpylväitä.

• Lue digitarina