Skip to content
  • Ulkoasiainneuvosto

Ulkoasiainneuvosto, 13. marraskuuta 2023

Tärkeimmät tulokset

Israelin, Gazan kaistaleen ja niiden lähialueen tilanne

Ulkoasiainneuvosto keskusteli Israelin, Gazan kaistaleen ja niiden lähialueen tilanteesta. Keskustelu perustui neuvoston edellisenä päivänä yksimielisesti hyväksymään julkilausumaan, jossa vaadittiin muun muassa välittömiä humanitaarisia taukoja Gazan vihollisuuksissa ja humanitaaristen käytävien perustamista.

Ministerit käsittelivät erityisesti Gazan humanitaarista tilannetta, josta komissaari Lenarčič raportoi heille. Neuvosto korosti, että Rafahin rajanylityspaikan avaaminen on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei riitä helpottamaan humanitaarista tilannetta.

Ministerit painottivat, että kauttakulkukapasiteettia on lisättävä joko avaamalla maarajoille uusia rajanylityspaikkoja tai luomalla erityinen merireitti. He pyysivät jälleen kerran kaikkien panttivankien välitöntä vapauttamista ilman ehtoja sekä Punaisen Ristin pääsyä panttivankien luokse.

Tämän jälkeen neuvosto keskusteli tarpeesta välttää väkivaltaisuuksien kärjistymistä ja leviämistä lähialueelle. Tätä varten EU on yhteydessä kaikkiin asiaankuuluviin alueellisiin toimijoihin ja aikoo kiinnittää erityistä huomiota Hizbollahiin ja tilanteeseen Israelin pohjoisella Libanonin vastaisella rajalla.

Lopuksi neuvosto painotti tarvetta työstää pidemmän aikavälin ratkaisua, konfliktin jälkeistä skenaariota, jotta voidaan taata Palestiinan, Israelin ja lähialueen vakaat olot ja kestävä rauha.

Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Meneillään oleva dramaattinen kriisi maksaa uskomattoman määrän israelilaisia ja palestiinalaisia ihmishenkiä ja osoittaa, että kansainvälinen yhteisö on epäonnistunut poliittisesti ja moraalisesti. Emme ole onnistuneet löytämään ratkaisua tähän tilanteeseen. Nyt on tullut hetki, jolloin kaikkien on ymmärrettävä, että tilanteeseen on ehdottomasti löydettävä ratkaisu ja että tulevaisuus on kahden valtion mallissa. Kyse ei ole pelkästään Gazan jälleenrakentamisesta. Sen me olemme tehneet jo useita kertoja. Meidän on rakennettava oma valtio palestiinalaisille.
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja

Ulkoasiainedustaja ehdotti ministereille joukkoa ehtoja ratkaisun löytämiseksi tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen ja arabimaiden kanssa.

Palestiinalaisia ei voida pakkosiirtää Gazan ulkopuolelle. Palestiinalaisia ei voida ajaa pois siinä toivossa, että heidät otetaan vastaan jossakin muualla. [...] Gazan aluetta ei voida muuttaa tai supistaa. Israelin armeija ei voi miehittää Gazaa uudelleen pysyvästi. Myöskään Hamas ei voi palata Gazaan. Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja

Ulkoasiainedustaja korosti, että Gazan tilannetta ei voida erottaa yleisestä palestiinalaiskysymyksestä, vaan sen on oltava osa kokonaisvaltaista ja kestävää ratkaisua. Eri toimijoiden on sitouduttava löytämään ratkaisuja Gazan hallinnointiin palestiinalaisten toimesta. Hallinnon tehtävät ja legitimiteetti on määriteltävä huolellisesti ja vahvistettava YK:n turvallisuusneuvostossa.

Ulkoasiainedustaja korosti myös arabimaiden aktiivisemman osallistumisen merkitystä ja Euroopan unionin laajempaa osallistumista alueella.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan

EU:n ulkoministerit keskustelivat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ennen keskustelua Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba piti puheenvuoron videoyhteyden avulla ja kertoi ministereille viimeaikaisista tapahtumista paikan päällä sekä Ukrainan sotilaallisista prioriteeteista ja tarpeista.

Neuvosto toisti horjumattoman sitoumuksensa tukea Ukrainaa ja auttaa sitä puolustautumaan Putinin sotaa vastaan. Euroopan johtajien lokakuussa 2023 antaman toimeksiannon mukaisesti ministerit keskustelivat myös EU:n sotilaallisesta tuesta ja tulevista turvallisuussitoumuksista.

Ulkoasiainedustaja vahvisti, että prioriteettina on varmistaa sotilaallisen tuen jatkuminen ehdotettujen Euroopan rauhanrahastosta tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen – Ukrainan avustusrahaston – kautta vuodesta 2024 alkaen.

Lisäksi EU jatkaa ukrainalaisten sotilaiden kouluttamista Ukrainassa toteutettavan EU:n neuvontaoperaation kautta. EU on jo kouluttanut yli 30 000 sotilasta alle vuodessa ja kouluttaa tulevalla kaudella 10 000 sotilasta lisää.

EU aikoo painottaa myös toista keskeistä prioriteettia, Ukrainan rauhansuunnitelmaa, jota neuvosto pitää ainoana oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan johtavana ehdotuksena, josta voidaan keskustella kansainvälisellä tasolla.

Armenia ja Azerbaidžan

Ulkoasiainneuvosto keskusteli Armeniasta ja Azerbaidžanista, Azerbaidžanin sotilasoperaatiosta Vuoristo-Karabahissa 19.–20. syyskuuta 2023, sitä seuranneesta yli 100 000 Karabahin armenialaisen joukkomuutosta ja meneillään olevista pyrkimyksistä suhteiden normalisoimiseksi.

Eurooppa-neuvosto keskusteli lokakuussa 2023 siitä, miten EU voisi edelleen lisätä yhteistyötään Armenian kanssa ja tukea maan demokraattisesti valittuja viranomaisia, sen häiriönsietokykyä, turvallisuutta ja uudistusten jatkamista.

Tämän pohjalta neuvosto päätti tutkia mahdollisuutta antaa Armenialle ei-tappavaa tukea Euroopan rauhanrahastosta ja vahvistaa Armeniassa toteutettavaa EU:n operaatiota, jotta tarkkailijoita ja partioita voitaisiin lisätä, myös kiistellyillä alueilla. Ministerit käsittelivät myös armenialaisten viisumivapauden mahdollisuutta.

Meidän on oltava erittäin valppaina Armenian sisäistä ja ulkoista vakautta horjuttavien toimien suhteen. Viestimme Azerbaidžanille on selkeä: Armenian alueellista koskemattomuutta ei saa loukata ja mahdollisilla loukkauksilla on vakavia seurauksia suhteidemme kannalta. Kehotamme Armeniaa ja Azerbaidžania aloittamaan uudelleen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tekemän työn pohjalta käytävät neuvottelut. Maiden on tehtävä rauhansopimus, ja me olemme sitoutuneet jatkamaan välittäjän rooliamme. Päätimme esittää Armenian ulkoministerille kutsun jonkin tulevan ulkoasiainneuvoston yhteydessä. Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja

Muita päätöksiä

Neuvosto myös hyväksyi ilman keskustelua kohdat, jotka sisältyvät lainsäädäntöasioiden ja muiden kuin lainsäädäntöasioiden A-kohtien luetteloihin.


 

Ilmastodiplomatia

COP28-kokouksen puheenjohtajaksi nimetty sulttaani Ahmed Al Jaber osallistui EU:n ulkoministerien keskusteluun ilmastodiplomatiasta. Keskustelussa vahvistettiin EU:n määrätietoinen halu varmistaa, että tämänhetkisestä geopoliittisesta kuohunnasta huolimatta YK:n ilmastokokouksessa keskitytään edelleen ilmaston lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan kunnianhimoisin päätöksin ja sitoumuksin.

EU:n ja Länsi-Balkanin ministerikokous

Virallisen ulkoasiainneuvoston jälkeen EU-maiden ministerit osallistuivat EU:n ja Länsi-Balkanin ministerikokoukseen yhdessä kuuden Länsi-Balkanin kumppanin ulkoministerien kanssa (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo*, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia).

Ministerikokouksen tavoitteena oli tehostaa entisestään EU:n yhteistyötä Länsi-Balkanin kanssa painottaen yhteisiä turvallisuushaasteita, kuten ulkomaista sekaantumista ja tiedonmanipulointia, kyberuhkia ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksia, sekä yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla.


* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

Kokousasiakirjat

Lehdistötiedotteet

Lehdistölle

Lehdistöyhteydet

Jos et ole toimittaja, lähetä kysymyksesi yleisötiedotuspalvelulle.

Akkreditointi ja lehdistötilaisuudet

Yleistä tietoa akkreditoinnista on tällä sivulla.

Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.

Pysy kuulolla

Muut istunnot: Ulkoasiainneuvosto

Lisää kokouksia

Päivitetty viimeksi: 5. helmikuuta 2025