Itäisen kumppanuuden huippukokous

Tärkeimmät tulokset

EU:n, EU-maiden ja itäisen kumppanuuden maiden johtajat osallistuivat Brysselissä 15. joulukuuta 2021 pidettyyn kuudenteen itäisen kumppanuuden huippukokoukseen.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel toimi kokouksen puheenjohtajana. EU:ta edustivat puheenjohtaja Michel ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Puheenjohtaja Michelin kommentit lehdistötilaisuudessa kuudennen itäisen kumppanuuden huippukokouksen jälkeen

Itäisen kumppanuuden maista huippukokoukseen osallistuivat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldovan tasavalta ja Ukraina. Valko-Venäjä on keskeyttänyt osallistumisensa itäiseen kumppanuuteen, mutta EU jatkaa yhteistyötä Valko-Venäjän väestön kanssa.

Huippukokouksen päätteeksi johtajat hyväksyivät yhteisen julistuksen.

Itäisen kumppanuuden huippukokous – yhteinen julistus

Johtajat korostivat, että kumppanuus perustuu vakaasti yhteisiin perusarvoihin, keskinäisiin etuihin, yhteiseen omistajuuteen, vastuullisuuteen, osallistavuuteen, eriyttämiseen ja molemminpuoliseen vastuuseen.

Itäisellä kumppanuudella pyritään tukemaan vakautta, vaurautta ja keskinäistä yhteistyötä, edistämään sitoutumistamme tarvittaviin uudistuksiin ja vastaamaan maailmanlaajuisiin ja alueellisiin haasteisiin.

Azerbaidžanin tasavalta antoi kansallisen julistuksen.

Kansallinen julistus

Puheenjohtaja Michelin kommentit EU:n tuesta Ukrainalle

Yhteiset arvot

Johtajat korostivat yhteistä pyrkimystä vaalia yhteisiä perusarvoja seuraavin toimin:

vahvistetaan demokratiaa ja oikeusvaltiota
suojellaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien oikeuksia
edistetään sukupuolten tasa-arvoa
edistetään osallistavia yhteiskuntia
varmistetaan kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja normien täysi noudattaminen

EU tukee edelleen päättäväisesti kaikkien itäisten kumppaneiden itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta sekä niiden alueellista koskemattomuutta niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä.

Olemme edelleen erittäin huolestuneita monissa osissa itäisen kumppanuuden aluetta jatkuvasta vakauden horjuttamisesta ja jatkuvista kansainvälisen oikeuden periaatteiden loukkauksista, jotka ovat uhka rauhalle, turvallisuudelle ja vakaudelle. Kehotamme uusiin ponnistuksiin, jotta itäisen kumppanuuden alueen ratkaisemattomat konfliktit saataisiin ratkaistua rauhanomaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja normien pohjalta. Itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteinen julistus

Johtajat olivat tyytyväisiä EU:n ponnisteluihin, voimakkaampaan sitoutumiseen sekä vahvempaan rooliin konfliktien ehkäisyssä, ratkaisussa ja luottamuksen lisäämisessä.

He vahvistivat, että jokaisella kumppanilla on suvereeni oikeus valita tavoitetasonsa ja päämääränsä suhteissaan Euroopan unioniin. Itäinen kumppanuus ei ole suunnattu ketään vastaan, vaan rakennettu edistämään rauhaa ja vaurautta kaikissa naapuruston maissa.

Itäinen kumppanuus pohjautuu perusarvoihin ja -oikeuksiin

Kumppanuus

Johtajat olivat tyytyväisiä sopimuksiin, joita itäiset kumppanit ja EU ovat tehneet tai joista ne neuvottelevat parhaillaan:

assosiaatiosopimukset ja pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet Georgian, Moldovan tasavallan ja Ukrainan kanssa ovat tulleet kokonaan voimaan
EU:n ja Armenian kokonaisvaltainen ja laajennettu kumppanuussopimus tuli voimaan maaliskuussa 2021
EU:n ja Azerbaidžanin neuvottelut uudesta kokonaisvaltaisesta sopimuksesta edistyvät

EU antoi tunnustusta kolmen assosioituneen kumppanin (Georgia, Moldovan tasavalta ja Ukraina) aloitteelle yhteistyön vahvistamiseksi EU:n kanssa.

EU pitää valitettavana Valko-Venäjän viranomaisten päätöstä keskeyttää osallistumisensa itäiseen kumppanuuteen ja odottaa yhteistyön aloittamista uudelleen heti, kun tarvittavat edellytykset rauhanomaiselle siirtymiselle demokratiaan täyttyvät, jotta kumppanuutta voidaan jatkaa yhteisiin arvoihin ja keskinäisiin etuihin perustuvan yhteisen asialistan pohjalta.

Samalla EU jatkaa yhteydenpitoa Valko-Venäjän kansalaisiin, kansalaisyhteiskuntaan ja riippumattomaan mediaan sekä niiden tukemista. Tukeen kuuluu 3 mrd. €:n kattava suunnitelma taloudellisen tuen myöntämiseksi demokraattiselle Valko-Venäjälle.

Aikaisempien lausuntojen mukaisesti EU tuomitsi sen, että Valko-Venäjän viranomaiset välineellistävät muuttajat ja pakolaiset, ja ylipäänsä kaiken muuttajien välineellistämisen poliittisiin tarkoituksiin.

Infografiikka – Itäinen kumppanuus: yhdessä vahvempia

Itäinen kumppanuus: yhdessä vahvempia (Infografiikka)

Selviytymiskyky ja vauraus

Johtajat lupasivat parantaa selviytymiskykyä seuraavasti:

vahvistetaan oikeusvaltiota
rakennetaan tehokas, avoin ja vastuullinen julkishallinto kaikilla hallinnon tasoilla
torjutaan petoksia, korruptiota ja talousrikoksia
torjutaan järjestäytynyttä rikollisuutta
vahvistetaan turvallisuutta ja kyberuhkien sietokykyä, myös hybridiuhkia vastaan

Johtajat päättivät edistää asteittaista lähentymistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla kumppaneiden EU:n kanssa tekemien sitoumusten mukaisesti.

Lisäksi he vahvistivat, että strategisen viestinnän parantaminen on tärkeää selviytymiskyvyn rakentamiseksi, myös disinformaation ja tiedon manipuloinnin torjumiseksi.

EU ja kiinnostuneet kumppanit olivat tyytyväisiä siihen, että Armenian ja Ukrainan kanssa on vastikään allekirjoitettu yhteistä ilmailualuetta koskevat sopimukset, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä kuluttajille että lentoyhtiöille.

He olivat tyytyväisiä Armenian, Georgian, Moldovan tasavallan ja Ukrainan kanssa allekirjoitettuihin sopimuksiin assosioitumisesta EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan (2021–2027).

Johtajat pyrkivät parantamaan ilmasto- ja ympäristökestävyyttä edistämällä vihreää siirtymää sijoituksilla ja yhteistyöllä kiertotaloudessa, vihreässä kasvussa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, sekä vahvistamalla biodiversiteettiä.

EU tukee kumppanimaiden ponnisteluja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2050 luopumalla asteittain hiilen käytöstä, asettamalla kunnianhimoisempia kansallisesti määriteltyjä panoksia ja nopeuttamalla niiden toteuttamista COP26-kokouksessa annettujen sitoumusten mukaisesti.

Itäisen kumppanuuden politiikka vuoden 2020 jälkeen

Johtajat sitoutuivat parantamaan yhteistyötä itäisen kumppanuuden vuoden 2020 jälkeisen politiikan pohjalta.

Itäisen kumppanuuspolitiikan viidessä, vuoden 2020 jälkeisessä pitkän aikavälin tavoitteessa painotetaan elpymistä, palautumista ja uudistuksia tulevan ohjelman keskeisinä osatekijöinä. Pitkän aikavälin tavoitteina on

kehittää selviytymiskykyisiä, kestäviä ja yhdentyneitä talouksia
varmistaa vastuulliset instituutiot, oikeusvaltioperiaate ja turvallisuus
kehittää ympäristö- ja ilmastokestävyyttä
toteuttaa häiriönsietokykyinen digitalisaatio
rakentaa selviytymiskykyisiä, sukupuolten tasa-arvoon perustuvia, oikeudenmukaisia ja osallistavia yhteiskuntia

Tavoitteisiin liittyy kunnianhimoinen 2,3 mrd. €:n alueellinen talouden investointisuunnitelma (talous- ja investointisuunnitelma, johon kuuluu maakohtaisia lippulaivahankkeita). Sillä tuetaan sosioekonomista elpymistä koronaviruspandemian jälkeen ja vahvistetaan pitkän aikavälin selviytymiskykyä nopeuttamalla vihreää siirtymää ja digitalisaatiota. Odotusten mukaan suunnitelman avulla voidaan mobilisoida jopa 17 mrd. €:n arvosta julkisia ja yksityisiä investointeja.

Ensimmäiset investoinnit, joilla edistetään muun muassa seuraavia ulkoisen investointiohjelman tavoitteita:

Jerevaniin (Armeniaan) toimitetaan 100 energiatehokasta älybussia ruuhkien ja ilmansaasteiden vähentämiseksi
1 000 yhteisölle nopeat internetyhteydet Georgian maaseudulla
paremmat yhteydet ja Moldovan liittäminen Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon
rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Moldovassa ja Ukrainassa
tuki pienille ja keskisuurille yrityksille Azerbaidžanissa ja Ukrainassa

Ulkoisesta investointiohjelmasta on jo myönnetty huomattavaa tukea pandemian torjuntaan. Lisäksi tukea myönnetään jatkuvasti rokotuksiin ja digitaalisten koronatodistusten kehittämiseen.

Itäisen kumppanuuden politiikka vuoden 2020 jälkeen määriteltiin Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisessä tiedonannossa maaliskuussa 2020. Neuvosto totesi toukokuussa 2020 antamissaan päätelmissä olevansa tyytyväinen tiedonantoon ja tavoitteisiin, ja itäisen kumppanuuden johtajat ilmaisivat tyytyväisyytensä videokonferenssissa kesäkuussa 2020. Uusi ohjelma esitellään tarkemmin heinäkuussa 2021 hyväksytyssä yhteisessä valmisteluasiakirjassa.

Itäinen kumppanuus: Elpyminen – uudistukset – palautuminen (Infografiikka)

Solidaarisuus

Johtajat palauttivat mieleen, että koronaviruspandemian jälkeinen sosioekonominen elpyminen ja pitkän aikavälin kehitys antavat mahdollisuuden vahvistaa selviytymiskykyä, kun sijoitetaan kestäviin yhteyksiin ja vauhditetaan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota.

He totesivat EU:n ja sen jäsenmaiden olevan edelleen sitoutuneita tukemaan kumppanimaitapandemian vastaisissa toimissa ja rokotusprosessissa, rokotevastaisen disinformaation torjumisessa sekä pitkän aikavälin terveysuhkien sietokyvyn vahvistamisessa.

Team Europen globaalien koronatoimien puitteissa EU ja sen jäsenmaat ovat antaneet kumppanimaille 2,5 mrd. € tukea pandemian aiheuttaman terveyskriisin ratkaisemista ja niiden pitkän aikavälin sosioekonomista elpymistä varten. Tähän sisältyy lähes 1,5 mrd. €:n makrotaloudellinen rahoitusapu Georgialle, Moldovan tasavallalle ja Ukrainalle.

Rokotusprosessin ja rokotteiden saatavuuden tukemiseen on myönnetty 75 milj. €. Tähän sisältyy meneillään oleva rokotteiden käyttöönottoa koskeva 40 milj. €:n WHO-hanke ja Puolan koordinoima 35 milj. €:n lisämekanismi, jolla helpotetaan rokotteiden toimittamista EU-maista itäisen kumppanuuden maihin. Näillä täydennetään niitä yli 13 miljoonaa rokoteannosta, jotka on tähän mennessä lahjoitettu COVAXin ja EU:n rokoteapumekanismin kautta. Portugalin on määrä lahjoittaa tämän mekanismin puitteissa lähiviikkoina yli 400 000 BioNTech/Pfizer-rokotetta Armenialle.

Johtajat suhtautuivat myönteisesti siihen, että Armenia, Georgia, Moldovan tasavalta ja Ukraina sekä pian myös Azerbaidžan tunnustavat vastavuoroisesti digitaaliset koronatodistukset , mikä mahdollistaa turvallisemman ja helpomman matkustamisen EU:hun ja EU:sta.

EU:n tuki itäisen kumppanuuden maille covid-19:n torjunnassa (Euroopan komission tiedote)

Yhteinen omistajuus

Johtajat vaativat vahvempaa yhteistä omistajuutta ja vahvistivat, että kaikki yhteiskuntaryhmät on tärkeää saada mukaan osallistavasti. He painottivat, että yhteyksiä kansalaisyhteiskuntaan ja erityisesti nuoriin on tiivistettävä, myös edistämällä sukupuolten tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua.

Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa, muun muassa itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin kautta, ja laajat tiedotustoimet ja kohdennettu tuki ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten suuntaan ovat edelleen itäisen kumppanuuden erottamaton osa.

Muut aloitteet

Huippukokouksen alla käynnistettiin useita muita itäisen kumppanuuden tukemiseen tähtääviä aloitteita.

Uusi itäisen kumppanuuden kaupan neuvontapalvelu (Trade Helpdesk) on osa EU4Business-aloitetta. Sen tavoitteena on parantaa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kilpailukykyä itäisissä kumppanimaissa ja EU:ssa.

Itäisen kumppanuuden kaupan neuvontapalvelun verkkosivusto

Moldovalle annettavaa 60 milj. €:n budjettitukea koskeva rahoitussopimus auttaa maata selviytymään vakavan kaasukriisin vaikutuksista. Se julkistettiin 6. EU–Moldova-assosiaationeuvostossa 28. lokakuuta 2021 ja allekirjoitettiin 15. joulukuuta 2021. Tavoitteena on tukea heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia, joiden energialaskut kasvavat.

EU ja Moldovan tasavalta vahvistavat yhteistyötä uudistusten alalla (Euroopan komission lehdistötiedote)

Euroopan komissio on mobilisoinut uuden 30 milj. €:n tukipaketin Valko-Venäjän väestön tukemiseksi sekä maassa että sen ulkopuolella. Paketilla tuetaan nuoria, riippumattomia tiedotusvälineitä, maanpaossa olevia pk-yrityksiä ja kulttuurialan toimijoita.

EU lisää tukeaan Valko-Venäjän kansalle (Euroopan komission lehdistötiedote)

Itäinen kumppanuus on tuottanut tulosta

EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välinen kauppa ylitti 65 mrd. € vuonna 2020 (+22% 10 vuodessa)
EU on suurin kauppakumppani neljälle kuudesta itäisen kumppanuuden maasta
EU on antanut tukea yli 185 000 pk-yritykselle itäisen kumppanuuden maissa ja näin on luotu tai säilytetty 1,65 milj. työpaikkaa
nuorille on tarjottu yli 80 000 vaihtomahdollisuutta
lähes 50% itäisen kumppanuuden maiden paikallisviranomaisista on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä

Keskeiset oheistapahtumat

Itäiseen kumppanuuteen sisältyy hallitustenvälisten suhteiden lisäksi muutakin toimintaa. Huippukokouksen ohessa järjestetään tapahtumia, joihin osallistuvat nuoret, paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunta, tiedotusvälineet, yritykset ja muut sidosryhmät.

Korkeiden virkailijoiden kokouksen osanottajat ehdottivat yhteiseen valmisteluasiakirjaan perustuvia prioriteetteja ja tavoitteita.

Yhteinen valmisteluasiakirja elpymisestä, palautumisesta ja uudistuksista: itäisen kumppanuuden prioriteetit vuoden 2020 jälkeen, heinäkuu 2021

Itäisen kumppanuuden maiden ulkoministerit keskustelivat tavoista edistää kumppanuutta keskittyen erityisesti hallintoon ja investointeihin, sekä vahvistaa kumppanuutta elpymisen, palautumisen ja uudistusten edistämiseksi.

Itäisen kumppanuuden ulkoministerikokous

Viides itäisen kumppanuuden nuorisofoorumi järjestettiin verkossa 23.–24. marraskuuta ja siihen osallistui nuoria, nuorisotyöntekijöitä ja poliittisia päättäjiä. Tilaisuudessa keskusteltiin arvoista ja nuorten osallistumisesta demokraattisiin prosesseihin sekä tärkeistä saavutuksista, haasteista ja nuorten osallistumismahdollisuuksista itäisen kumppanuuden aloitteen vuoden 2020 jälkeisten prioriteettien puitteissa.

Itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin 13. vuosikokous pidettiin verkossa 30. marraskuuta – 2. joulukuuta 2021. Siihen osallistui yli 300 kansalaisjärjestöä sekä itäisen kumppanuuden maiden ja EU:n päätöksentekijöitä. Foorumissa keskusteltiin viimeisistä toimista ja haasteista huippukokouksen alla sekä uusissa toimintapolitiikka-asiakirjoissa esitetyistä pyrkimyksistä ja tavoitteista.

Euroopan komissio ja Saksan ulkosuhteiden neuvosto (DGAP) järjestivät itäisen kumppanuuden ajatushautomoverkoston korkean tason tapahtuman. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin syyskuussa 2020 aiheesta "EU:n itäinen kumppanuus mullistusten aikoina".

Itäisen kumppanuuden ajatushautomoverkosto (Saksan ulkosuhteiden neuvosto)

EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP) 10. vuosikokous keskittyi suhteiden syventämiseen itäisen kumppanuuden maiden paikallisviranomaisiin.

Taustatietoa

Itäiset kumppanit: faktatietoja

EU:n naapurimaat idässä

Tämä uutissivusto sisältää tuoreimmat tiedot EU:n yhteistyöstä itäisten kumppaneiden kanssa: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldovan tasavalta, Ukraina ja Valko-Venäjä. Se sisältää myös kuudetta itäisen kumppanuuden huippukokousta koskevan sivun, joka on saatavilla kahdeksalla kielellä.

Edellinen huippukokous

Viides itäisen kumppanuuden huippukokous pidettiin vuonna 2017.

Itäisen kumppanuuden huippukokous 24.11.2017

20 tavoitetta vuodeksi 2020

Johtajat hyväksyivät vuoden 2017 huippukokouksessa "20 tavoitetta vuodeksi 2020", joka on kunnianhimoinen työohjelma väestön elämänlaadun parantamiseksi itäisissä kumppanimaissa. Työohjelmassa keskitytään 4 ensisijaiseen yhteistyöalaan.

Itäisen kumppanuuden 10-vuotispäivän yhteydessä järjestetty kuuleminen osoitti, että nämä 20 tavoitetta olivat tarkoituksenmukaisia ja tuottivat konkreettisia ja todellisia tuloksia.

Nuoret Eurooppa-lähettiläät

EU käynnisti "Nuoret Eurooppa-lähettiläät"-aloitteen kesäkuussa 2016, jolloin ensimmäiset 100 nuorta nimitettiin lähettiläiksi. Se on ei-poliittinen ja vapaaehtoinen verkosto itäisten kumppanimaiden, EU:n ja Ison-Britannian aktiivisille nuorille, jotka haluavat luoda yhteyksiä, jakaa ja työskennellä yhdessä paremman tulevaisuuden hyväksi. Tällä hetkellä aktiivisia nuoria Eurooppa-lähettiläitä on 34 maassa yhteensä yli 700.

Kuudennen itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteydessä kunkin itäisen kumppanimaan nuoret Eurooppa-lähettiläät järjestävät ajankohtaisia keskusteluja johtavissa medioissa ja ne välitetään suorana sadoille tuhansille ihmisille suosittujen alustojen kautta. Nuoret Eurooppa-lähettiläät valitsevat itse keskustelunaiheet huippukokouksen asialistan pohjalta, ja niissä keskitytään nuorten kannalta tärkeisiin EU:n tuleviin investointeihin ja yhteistyöaloihin.

Keskusteluja voi seurata suorana lähetyksenä Facebook-sivulla "EU Neighbours East".

Itäinen kumppanuus ja disinformaatio

Itäiseen kumppanuuteen ja siihen kuuluviin maihin kohdistuu disinformaatiokampanjoita, jotka estävät väestöä saamasta selkeää ja varmennettua tietoa aloitteesta ja sen hyödyistä.

East StratCom -työryhmä (Euroopan ulkosuhdehallinto) on laatinut tiedotteen, jossa kuvataan yleisimpiä itäistä kumppanuutta ja kumppanimaita koskevia vääristeltyjä väitteitä.