"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto (sisäasiat), 12. joulukuuta 2024
Tärkeimmät tulokset
Schengen-alue
Neuvosto hyväksyi päätöksen, jolla lopetetaan henkilötarkastukset Bulgarian ja Romanian kanssa yhteisillä ja niiden välisillä maarajoilla 1. tammikuuta 2025 alkaen.
Päätös henkilötarkastusten lopettamisesta Bulgarian ja Romanian kanssa yhteisillä maarajoilla on merkittävä virstanpylväs Schengen-alueelle. Toivotamme Bulgarian ja Romanian tervetulleiksi Schengen-perheeseen.
Sándor Pintér, Unkarin sisäministeri
Bulgaria ja Romania ovat EU:hun liittymisestään lähtien soveltaneet Schengenin säännöstön osia, jotka koskevat muun muassa ulkorajojen valvontaa, poliisiyhteistyötä ja Schengenin tietojärjestelmän käyttöä.
Neuvosto hyväksyi 30. joulukuuta 2023 päätöksen Schengenin säännöstön muiden osien soveltamisesta 31. maaliskuuta 2024 alkaen ja henkilötarkastusten lopettamisesta yhteisillä ilma- ja merirajoilla.
Ministerit keskustelivat Schengen-alueen tilasta ja Schengen-neuvoston vuotuisen syklin prioriteettien täytäntöönpanosta, erityisesti yleisen turvallisuuden lisäämisestä digitalisaation avulla.
Rajanylitystietojärjestelmä (EES) ja EU:n lainvalvontatietojärjestelmien yhteentoimivuus
Komissio ja eu-LISA (turvallisuuden ja oikeuden alueen tietojärjestelmien hallinnoista vastaava EU:n virasto) tiedottivat ministereille jatkotoimista, jotka liittyvät EES-järjestelmän toiminnan aloittamiseen. Lisäksi komissio antoi tietoja 4. joulukuuta 2024 julkaistusta ehdotuksestaan, joka koski järjestelmän asteittaista käyttöönottoa.
EU-maat kannattivat puheenjohtajamaan ehdotusta siitä, että on laadittava uusi etenemissuunnitelma, jolla minimoidaan odotettavissa olevat seuraukset.
EES on automaattinen tietojärjestelmä, johon rekisteröidään EU:hun lyhytaikaista oleskelua varten matkustavat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset. Uudessa järjestelmässä rajavirkailijat skannaavat ensimmäistä kertaa rajan ylittävien henkilöiden sormenjäljet tai ottavat heistä valokuvan. Tiedot tallennetaan digitaaliseen tiedostoon.
EES on osa laajempia rikostorjunnan ja rajaturvallisuuden tietojärjestelmiä, jotka EU on lähivuosina ottamassa käyttöön. Näihin kuuluu muun muassa ETIAS-matkustuslupajärjestelmä, jolla tarkistetaan sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten turvallisuus-, muuttoliike- ja terveysriskit, jotka eivät tarvitse viisumia Schengen-alueelle saapumista varten.
Tehokkaan lainvalvonnan edellyttämä tietojen saatavuus
Ministerit keskustelivat jatkotoimista ja antoivat ohjausta tehokkaan lainvalvonnan edellyttämän tietojen saatavuuden jatkokäsittelyä varten. Tehokas tietojen saatavuus lainvalvontatarkoituksissa on osoittautunut keskeiseksi haasteeksi rikostutkinnassa ja syytetoimissa, koska yhteiskuntiemme digitalisaatio tarjoaa rikollisille edellytykset hyödyntää teknologian kehitystä rikosten tekemiseen.
Keskustelu käytiin muutama viikko sen jälkeen, kun 6. kesäkuuta 2023 perustettu korkean tason työryhmä oli esittänyt asiaa koskevan loppuraporttinsa.
Komissio laatii vuoden 2025 alkupuoliskolla etenemissuunnitelman sellaisten konkreettisten toimien toteuttamiseksi, joilla voidaan taata tehokkaan lainvalvonnan edellyttämä tietojen saatavuus.
Ministerit hyväksyivät myös neuvoston päätelmät tehokkaan lainvalvonnan edellyttämästä tietojen saatavuudesta.
Komissio antoi tilannekatsauksen muuttoliike- ja turvapaikkauudistusten täytäntöönpanosta. Kyseessä on joukko EU-lakeja, jotka hyväksyttiin toukokuussa 2024. EU-maat ja komissio valmistelevat parhaillaan näiden lakien soveltamista kesäkuusta 2026 alkaen. EU-maat ovat laatineet komission suuntaviivojen pohjalta kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat, joissa esitetään toimet ja aikataulu lakien täytäntöönpanemiseksi.
Ministerit keskustelivat työlounaallaan muuttoliikkeen ulkoisesta ulottuvuudesta. Puheenjohtajamaa Unkari käynnisti aiheesta useita keskusteluja. Lisäksi Eurooppa-neuvosto oli lokakuussa 2024 kehottanut tarkastelemaan uusia tapoja ehkäistä ja torjua laitonta muuttoliikettä EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan suunnittelu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella
Ministerit hyväksyivät lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan suunnittelua koskevat strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Suuntaviivat muokkaavat EU:n politiikan suuntaa tällä alalla seuraavan viiden vuoden ajan.
Strategiset suuntaviivat ovat keskeinen väline, jolla muokataan EU:n politiikan suuntaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, ja ne määrittävät puitteet EU:n strategisen ohjelman 2024–2029 asiaankuuluvien näkökohtien täytäntöönpanolle.
Ministereille esitettiin puolivuotiskatsaus nykyisestä uhkaympäristöstä. Puheenjohtajamaa tiedotti myös edistymisestä huumausainekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevissa prioriteeteissa, joita ovat tulliviranomaisten ja poliisin välinen operatiivinen yhteistyö, eurooppalainen satama-allianssi ja Schengenin tietojärjestelmän mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Neuvosto ei päässyt yhteisymmärrykseen puheenjohtajamaan kompromissitekstistä asetukseksi, joka koskee lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa. Jotkin EU-maat ilmaisivat huolensa henkilöiden välisen ja erityisesti läpisalatun viestinnän luottamuksellisuuteen liittyvistä riskeistä.
Komissio ehdotti toukokuussa 2022 EU-lakia, jolla internetyritykset velvoitettaisiin tunnistamaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali alustoillaan ja ilmoittamaan siitä viranomaisille. Lakiehdotuksesta on sittemmin keskusteltu perusteellisesti neuvoston asiantuntijakokouksissa.
Puheenjohtajamaa tiedotti ministereille EU:n ja Länsi-Balkanin oikeus- ja sisäasioiden alan ministerifoorumista, joka pidettiin Budvassa Montenegrossa 28.–29. lokakuuta 2024. Se tiedotti ministereille myös Budapestin prosessin 7. ministerikokouksesta, joka pidettiin Budapestissa 11.–12. marraskuuta 2024.
Lisäksi EU:n neuvoston seuraava puheenjohtajamaa Puola esitteli työohjelmansa.
Neuvosto myös hyväksyi ilman keskustelua kohdat, jotka sisältyvät lainsäädäntöasioiden ja muiden kuin lainsäädäntöasioiden A-kohtien luetteloihin.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
