"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto (oikeusasiat), 13. joulukuuta 2024
Tärkeimmät tulokset
Muuttajien salakuljetuksen torjunta
Neuvosto muodosti yleisnäkemyksen (jäsenmaiden kanta) direktiiviehdotuksesta, jossa vahvistetaan vähimmäissäännöt muuttajien salakuljetuksen ehkäisemiseksi. Laki korvaisi EU:n nykyisen oikeudellisen kehyksen, joka on peräisin vuodelta 2002. Ehdotuksen tavoitteena on lähentää jäsenmaiden rikoslainsäädäntöä esimerkiksi muuttajien salakuljetuksen määrittelyn ja seuraamusten osalta.
Muuttajien salakuljetuksen myötä rikollisryhmät tekevät miljoonien voittoja kaikkein haavoittuvimpien kustannuksella. Tämän rikoksen syytteeseenpano on yksi EU-maiden ensisijaisista tavoitteista.
Bence Tuzson, Unkarin oikeusministeri
Vuonna 2023 EU:n ulkorajoilla havaittiin noin 380 000 laitonta rajanylitystä. Europol arvioi, että yli 90% EU:hun laittomasti saapuvista muuttajista käyttää salakuljettajien palveluja.
Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston torjuminen
Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston torjumiseksi ministerit pääsivät yhteisymmärrykseen kannastaan ja muodostivat yleisnäkemyksen ehdotuksesta saattaa vuoden 2011 direktiivi ajan tasalle lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja seksuaalista riistoa koskevan rikoslainsäädännön vahvistamiseksi. Euroopan komission helmikuussa 2024 ehdottama päivitetty laki laajentaisi lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja seksuaalista riistoa koskevien rikosten määritelmiä, myös jos ne ovat uusien verkkotyökalujen mahdollistamia tai helpottamia, ja varmistaisi näiden rikosten tehokkaamman tutkinnan ja syytteeseenpanon. Sillä otetaan myös käyttöön ankarampia rangaistuksia ja asetetaan täsmällisempiä vaatimuksia ennaltaehkäisylle ja uhrien auttamiselle.
Nyt hyväksytty osittainen yleisnäkemys maksukyvyttömyyslainsäädännön tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamista koskevan direktiiviehdotuksen keskeisistä osista on ratkaisevan tärkeä askel EU:n houkuttelevuuden lisäämiseksi sijoittajien kannalta.
Ehdotus on yksi pääomamarkkinaunionia koskevan vuoden 2020 toimintasuunnitelman aloitteista. Sen tavoitteena on edistää rajatylittäviä investointeja sisämarkkinoilla yhdenmukaistamalla maksukyvyttömyysmenettelyjä kohdennetusti. Ehdotuksen päätavoitteina on varmistaa, että velkojat voivat periä mahdollisimman suuren arvon takaisin maksukyvyttömältä yritykseltä, tehostaa maksukyvyttömyysmenettelyjä ja parantaa takaisin perityn arvon ennakoitavaa ja oikeudenmukaista jakamista velkojien kesken. Nykyisellään rajatylittäviä sijoituksia tekevien on otettava sijoitusmahdollisuuksia arvioidessaan huomioon 27 erilaista maksukyvyttömyyssäännöstöä.
Ministerit keskustelivat työlounaalla mahdollisuuksista kehittää yhdessä tekoälyvälineitä tuomioistuinjärjestelmiä varten. He käsittelivät myös sellaisten tekoälyvälineiden tunnistamista, jotka voisivat parhaiten soveltua tällaisiin aloitteisiin. Arkaluonteisilla aloilla, kuten oikeusalalla, käytettävien tekoälyvälineiden kehittäminen vaatii paljon resursseja, ja voisi olla hyödyllistä yhdistää toimia Euroopan tasolla.
Tekoäly vaikuttaa jo nyt oikeusalaan, ja tämä vaikutus kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Nämä muutokset parantavat oikea-aikaisuutta ja tekevät oikeudellisista menettelyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia. Työskenteleminen yhdessä EU:n tasolla tämän kehityksen ohjaamiseksi ja etujen hyödyntämiseksi on puhdasta maalaisjärkeä.
Koska EU:n rikosoikeus on kehittynyt huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana, ministerit pohtivat rikosoikeuden alan tulevia tarpeita ja erityisesti sitä, olisiko toivottavaa vahvistaa rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroista tunnustamista koskeva oikeudellinen kehys. Useimmat ministerit katsoivat, että painopisteen olisi oltava nykyisten sääntöjen täytäntöönpanossa ja uusien ehdotusten osalta johdonmukaisuuden varmistamisessa EU:n nykyisen rikosoikeuskehyksen kanssa.
Toinen näkökohta EU:n rikosoikeuden tulevaisuudesta käydyissä keskusteluissa koski mallisäännösten laatimista niitä välineitä varten, jotka sisältävät aineellista rikosoikeutta koskevat vähimmäissäännöt. Jäsenmaat olivat yhtä mieltä siitä, että on syytä varmistaa, että EU:n rikoslainsäädännön keskeisissä säännöksissä käytetään ainakin joitakin standardoituja sanamuotoja. Ministerit ilmaisivat myös laajan tukensa sille, että ei-sitovia mallisäännöksiä koskevaa työtä olisi jatkettava, jotta päästäisiin yhteisymmärrykseen muiden EU:n toimielinten kanssa.
Puheenjohtajamaa on laatinut kaksi selvitystä sekä mallisäännöksistä että EU:n rikosoikeuden tulevaisuudesta yleisessä kontekstissa.
Keskinäiset arvioinnit ovat vertaisarviointeja, joissa jäsenmaat arvioivat toisiaan rikollisuuden torjuntaa koskevan EU:n ja kansainvälisen lainsäädännön ja välineiden täytäntöönpanossa. Mekanismin tavoitteena on
löytää käytännön ratkaisuja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi EU:ssa
parantaa Euroopan oikeudellista yhteistyötä
jakaa parhaita käytäntöjä jäsenmaiden välillä
Neuvosto koordinoi arviointiprosessia ja laatii raportteja, päätelmiä ja suosituksia.
Huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
Kuten sisäministerien kokouksessakin, puheenjohtajamaa tiedotti oikeusministereille edistymisestä laittoman huumausainekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Puheenjohtaja korosti erityisesti toimia, jotka liittyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen erikoistuneeseen Euroopan oikeudelliseen verkostoon ja oikeudellisen yhteistyön vahvistamiseen ensisijaisten kolmansien maiden kanssa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan: rankaisemattomuuden torjunta
Puheenjohtaja antoi tilannekatsauksen EU:n toimista rankaisemattomuuden torjumiseksi Ukrainassa. EU:n, jäsenmaiden ja kansainvälisten toimijoiden toimet vaihtelevat jäsenmaiden rikosteknisten asiantuntijoiden lähettämisestä Ukrainaan ja yhteisen tutkintaryhmän perustamisesta Ukrainassa tehtyjen väitettyjen rikosten tutkintaa varten hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoa käsittelevän kansainvälisen keskuksen perustamiseen Eurojustiin.
Ottaen huomioon kansainvälisen yhteisön, myös neuvoston, esittämän kehotuksen liittyä Rooman perussääntöön Ukraina talletti virallisesti 25. lokakuuta Rooman perussäännön ratifioimiskirjan YK:n pääsihteerin huostaan. Rooman perussääntö tulee voimaan Ukrainassa 1. tammikuuta 2025.
Lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan suunnittelu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella
Puheenjohtaja esitti tilannekatsauksen strategisista suuntaviivoista, jotka koskevat lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan suunnittelua vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Neuvosto hyväksyi suuntaviivat 12. joulukuuta. Ne muokkaavat EU:n politiikan suuntaa kyseisellä alalla seuraavien viiden vuoden ajan.
Strategiset suuntaviivat ovat keskeinen väline, jolla muokataan EU:n politiikan suuntaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, ja ne määrittävät puitteet EU:n strategisen ohjelman 2024–2029 asiaankuuluvien näkökohtien täytäntöönpanolle.
Tehokkaan lainvalvonnan edellyttämä tietojen saatavuus
Puheenjohtaja antoi loppuraportin pohjalta tilannekatsauksen korkean tason työryhmän työstä, joka käsittelee tietojen saatavuutta tehokasta lainvalvontaa varten.
Muut asiat
Kuten sisäministerienkin kokouksessa, puheenjohtajamaa tiedotti ministereille EU:n ja Länsi-Balkanin oikeus- ja sisäasioiden alan ministerifoorumista, joka pidettiin Budvassa Montenegrossa 28.–29. lokakuuta 2024. Se tiedotti osallistujille yhdessä komission kanssa antisemitismin torjunnan kehityksestä. Komissio esitteli myös EU:n ja Yhdysvaltojen välistä sähköistä todistusaineistoa koskevasta sopimuksesta käytävien neuvottelujen tilannetta.
Lisäksi EU:n neuvoston seuraava puheenjohtajamaa Puola esitteli työohjelmansa.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
