"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (televiestintä), 6. joulukuuta 2022
Tärkeimmät tulokset
Tekoälysäädös
Neuvosto hyväksyi neuvotteluvaltuutuksen (”yleisnäkemys”) ehdotuksesta asetukseksi tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä eli niin sanotusta tekoälysäädöksestä.
Asetusehdotus on keskeinen osa EU:n digitalisaatiota ja digitaalipolitiikkaa, joilla edistetään perusoikeuksia kunnioittavan, luotettavan, turvallisen ja lainmukaisen tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa Euroopan tasolla.
Ehdotuksessa vahvistetaan tekoälyä varten yhdenmukainen horisontaalinen oikeudellinen kehys, jolla pyritään varmistamaan, että EU:n markkinoille saatetut ja EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät kunnioittavat EU:n arvoja ja perusoikeuksia koskevaa voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä. Tämä koskee myös EU:n ulkopuolisia palveluntarjoajia. Ehdotuksella pyritään myös varmistamaan oikeusvarmuus tekoälyyn liittyvien investointien ja innovointien helpottamiseksi ja parantamaan tekoälyjärjestelmiin hallinnointia ja niihin sovellettavan perusoikeuksia ja turvallisuusvaatimuksia koskevan voimassa olevan lainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa.
Tekoäly on äärimmäisen tärkeää tulevaisuutemme kannalta. Tänään onnistuimme saavuttamaan herkän tasapainon, joka edistää innovointia ja tekoälyteknologian käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa. Yhtäällä ovat kaikki sen tuomat edut ja toisaalla kansalaistemme perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen.
Ivan Bartoš, digitalisaatiosta vastaava Tšekin pääministerin sijainen ja aluekehitysministeri
Ministerit ilmaisivat keskustelun aikana yksimielisen tukensa puheenjohtajamaan ehdotuksen tavoitteille ja lähestymistavalle. Ehdotusta pidettiin tasapainoisena kompromissina, jossa huomioidaan jäsenmaiden keskeiset huolenaiheet samalla kun säilytetään herkkä tasapaino perusoikeuksien suojelun ja tekoälyteknologian käyttöönoton edistämisen välillä.
Ministerit korostivat, että kyseessä on hyvin innovatiivinen ja tärkeä lainsäädäntöehdotus, jolla voidaan edistää turvallisen ja laillisen tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa sisämarkkinoilla sekä yksityisten että julkisten toimijoiden keskuudessa. Ministerit olivat yhtä mieltä myös siitä, että alansa ensimmäisenä lainsäädäntöehdotuksena maailmassa se voisi asettaa maailmanlaajuisen standardin tekoälyn sääntelylle muilla lainkäyttöalueilla ja siten kannustaa EU:n lähestymistapaan teknologian sääntelyssä kaikkialla maailmassa.
Yleisnäkemyksen hyväksyminen antaa neuvostolle mahdollisuuden aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa (nk. kolmikantaneuvottelut) sen jälkeen, kun parlamentti on vahvistanut oman kantansa, jotta asetusehdotuksesta päästäisiin yhteisymmärrykseen.
Neuvosto hyväksyi neuvotteluvaltuutuksen (”yleisnäkemys”) ehdotuksesta asetukseksi eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksestä. Ehdotettu uusi kehys on yksi EU:n digitalisaation keskeisistä osatekijöistä, ja sillä muutetaan sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla vuonna 2014 annettua asetusta (eIDAS-asetus), jolla luotiin perusta palvelujen turvalliselle saatavuudelle ja liiketoimien suorittamiselle verkossa ja rajojen yli EU:ssa.
Digiteknologia voi tehdä elämästämme niin helppoa. Olen vakuuttunut siitä, että eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko on välttämätön kansalaisille ja yrityksille. Kyseessä on valtava edistysaskel siinä, miten ihmiset käyttävät identiteettiään ja tunnuksiaan päivittäisessä yhteydenpidossa sekä julkisten että yksityisten tahojen kanssa ja miten he käyttävät digitaalisia palveluja. Kaikessa tässä he pitävät omat tietonsa tiiviisti valvonnassaan.
Ivan Bartoš, digitalisaatiosta vastaava Tšekin pääministerin sijainen ja aluekehitysministeri
Uudella asetuksella pyritään varmistamaan, että ihmisille ja yrityksille on yleisesti saatavilla turvallinen ja luotettava sähköinen tunnistautuminen ja todentaminen matkapuhelimella olevan henkilökohtaisen digitaalisen lompakon (eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko) kautta. Lompakko olisi hyväksyttävä EU:n julkisella sektorilla, käyttäjien vahvaa todentamista edellyttävien yksityisten palveluntarjoajien keskuudessa ja laajoilla verkkoalustoilla. Asetuksella luotaisiin myös oikeudellinen kehys henkilöllisyyteen liittyvien tunnisteiden ja tietojen vaihdolle. Siinä säädetään käyttäjien valvonnasta ja tietosuojasta sekä henkilötietojen kohdennetusta jakamisesta, joka rajoittuu pyydetyn palvelun tarpeisiin.
Ministerit ilmaisivat keskustelun aikana yksimielisen tukensa puheenjohtajamaan ehdotuksen tavoitteille ja lähestymistavalle. Ehdotusta pidettiin tasapainoisena kompromissina, jossa huomioidaan jäsenmaiden keskeiset huolenaiheet samalla kun säilytetään herkkä tasapaino asioinnin turvallisuuden ja sen välillä, että kansalaisten mahdollisuus valvoa omaa dataansa säilyy heillä.
Ministerit korostivat, että digitaaliteknologia voisi tehdä elämästä huomattavasti helpompaa ja että henkilökohtainen identiteettilompakko olisi välttämätön kansalaisille ja yrityksille kaikkialla Euroopassa. Ministerit korostivat valtavia edistysaskeleita siinä, miten ihmiset käyttävät identiteettiään ja tunnuksiaan päivittäisessä yhteydenpidossa sekä julkisten että yksityisten tahojen kanssa ja miten he käyttävät digitaalisia palveluja, ja olivat yhtä mieltä siitä, että näillä kysymyksillä on keskeinen merkitys EU:n digitalisaatiolle.
Yleisnäkemyksen hyväksyminen antaa neuvostolle mahdollisuuden aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa (nk. kolmikantaneuvottelut) sen jälkeen, kun parlamentti on vahvistanut oman kantansa, jotta asetusehdotuksesta päästäisiin yhteisymmärrykseen.
Neuvostolle tiedotettiin edistymisestä ehdotetussa asetuksessa datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä.
Ehdotuksen tärkeimpinä tavoitteina on varmistaa datasta saatavan arvon oikeudenmukainen jakaminen datatalouden toimijoiden kesken sekä edistää datan saatavuutta ja käyttöä. Kyseessä on horisontaalinen säädös, jota on tarkoitus pian laajentaa erityisaloja koskevalla täydentävällä lainsäädännöllä. Tämä lainsäädäntöehdotus on näin ollen tärkeä askel Euroopan datavetoisen talouden kehittämisessä.
Ministerit kannattivat ehdotuksen päätavoitteita ja panivat merkille tilanneselvityksen. Asian käsittelyä neuvostossa jatketaan Ruotsin puheenjohtajakaudella Tšekin puheenjohtajakaudella saavutetun huomattavan edistyksen pohjalta.
Neuvosto tarkasteli edistymistä digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden horisontaalisia kyberturvavaatimuksia koskevan asetusehdotuksen (kyberresilienssisäädös) käsittelyssä.
Tämän ehdotuksen päätavoitteena on määrittää horisontaaliset kyberturvallisuusvaatimukset EU:n sisämarkkinoilla myytäville digitaalisia elementtejä sisältäville tuotteille. Ehdotuksella pyritään saamaan aikaan merkittäviä parannuksia sekä laitteisto- että ohjelmistotuotteiden kyberturvallisuuteen koko toimitusketjussa ja koko niiden elinkaaren ajan.
Ministerit kannattivat ehdotuksen päätavoitteita ja panivat merkille tilanneselvityksen. Asian käsittelyä neuvostossa jatketaan Ruotsin puheenjohtajakaudella Tšekin puheenjohtajakaudella saavutetun edistyksen pohjalta.
Ministerit totesivat, että EU:n strategista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa digitaalialan uusien ja kehittyvien teknologioiden alalla on vahvistettava, ja keskustelivat kolmansien maiden alueista tai luokista, joihin EU:n olisi keskityttävä avoimen strategisen riippumattomuutensa lisäämiseksi. Tällaisiin aloitteisiin voisi kuulua esimerkiksi tiiviimpi yhteistyö Yhdysvaltojen, Indo-Tyynenmeren alueen, Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa.
Neuvosto kävi periaatekeskustelun digitaalisista taidoista digitaaliselle vuosikymmenelle puheenjohtajamaan valmisteluasiakirjan pohjalta. Digitalisaatiosta vastaava Ukrainan varaministeri Valeriya Ionan osallistui keskusteluun videoneuvottelun välityksellä.
Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että jos EU haluaa varmistaa, että digitalisaatio hyödyttää koko yhteiskuntaa, on ratkaisevan tärkeää, että ketään ei jätetä ilman oikeanlaisia digitaalisia taitoja. He muistuttivat, että EU:n tasolla on toteutettu useita tärkeitä toimia ja aloitteita, mukaan lukien digitaalisia taitoja koskevat EU:n yhteiset kunnianhimoiset tavoitteet, jotka asetettiin vuoteen 2030 ulottuvassa digitaalista vuosikymmentä koskevassa toimintapoliittisessa ohjelmassa ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle”, josta neuvoteltiin ja joka hyväksyttiin Tšekin puheenjohtajakaudella. Ministerit totesivat kuitenkin, että tässä asiassa on tehtävä lisätyötä.
Pitäen mielessä perustaitojen ratkaisevan tärkeän merkityksen työssäkäyvälle väestölle ja tarpeen tehostaa EU:n toimia sen varmistamiseksi, että tarvittavat taidot ovat saatavilla sujuvan digitalisaation mahdollistamiseksi, ministerit keskustelivat mahdollisista uusista taitojen parantamiseen tähtäävistä toimista, joissa keskitytään erityisesti pk-yrityksille hyödyllisten taitojen parantamiseen.
Ministerit tarkastelivat myös mahdollisia tapoja yhdistää voimat jäsenmaissa havaittujen parhaiden käytäntöjen ja jäsenmaissa saatujen hyvien kokemusten pohjalta ja lisätä määrällisesti tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita ja sellaisia alakohtaisia asiantuntijoita, joilla on kehittyneet digitaaliset taidot. Lisäksi ministerit keskustelivat toimista, joilla voitaisiin auttaa keskeisiä teollisia ekosysteemejä ja erityisesti pk-yrityksiä houkuttelemaan digitaalialan lahjakkuuksia eri puolilta Eurooppaa.
Kohdassa ”Muut asiat” komissio tiedotti digitalisaatiosta vastaavan Ukrainan varaministerin Valeriya Ionanin läsnä ollessa ministereille EU:n teknisestä tuesta Ukrainalle televiestinnän alalla.
Komissio esitti tilannekatsauksen maksuttoman tai hinnaltaan alennetun verkkovierailun laajentamisesta koskemaan EU:ssa oleskelevia ukrainalaisia pakolaisia ja Ukrainaan tarkoitettujen televiestintä- ja digitaalisten laitteiden toimitusten koordinoinnista. Viimeisin aloite (”Laptops4Ukraine”) käynnistettiin 1. joulukuuta, ja sen tarkoituksena on kerätä ja toimittaa kannettavia tietokoneita, älypuhelimia ja tabletteja, joilla vastataan koulujen, sairaaloiden ja julkishallinnon perustarpeisiin niillä Ukrainan sota-alueilla, joihin sodan vaikutukset kohdistuvat eniten.
Lisäksi puheenjohtajamaa tiedotti ministereille käsiteltävänä olevien lainsäädäntöehdotusten ja yhden ei-lainsäädännöllisen aloitteen käsittelyn tilanteesta.
Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksen osalta puheenjohtaja kertoi ministereille käsittelyn tilanteesta neuvostossa ja Euroopan parlamentin kanssa käynnissä olevista neuvotteluista.
Puheenjohtajamaa tiedotti ministereille myös äskettäin saavutetusta yhteisymmärryksestä digitaalisen vuosikymmenen digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan eurooppalaisen julistuksen osalta, joka on määrä allekirjoittaa Eurooppa-neuvostossa 15. joulukuuta.
Lisäksi komissio tiedotti ministereille digialan kansainvälisten aloitteiden tilanteesta keskittyen kauppa- ja teknologianeuvostoihin ja digitaalisiin kumppanuuksiin.
Puheenjohtaja tiedotti ministereille unionin sääntöjen hallinnointia ja täytäntöönpanon valvontaa digitaalisessa ympäristössä käsitelleen korkean tason asiantuntijoiden videokokouksen (17. lokakuuta 2022) tuloksista sekä Prahassa 3.–4. marraskuuta 2022 pidetyn konferenssin ”EU:n turvallinen ja innovatiivinen digitaalinen tulevaisuus” tuloksista.
Lopuksi tuleva puheenjohtajamaa Ruotsi esitteli työohjelmansa vuoden 2023 ensimmäiselle puoliskolle.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.