Skip to content

Euroopan digitaalinen tulevaisuus

Digitaalisella siirtymällä on tärkeä merkitys EU:n talouden kehitykselle ja strategiselle riippumattomuudelle. EU helpottaa Euroopan digitaalista tulevaisuutta monilla politiikan aloilla.

Elämäsi verkossa: miten EU tekee siitä helpompaa ja turvallisempaa?

Euroopan unioni pyrkii aktiivisesti parantamaan digitaalista ympäristöä kaikkien eurooppalaisten hyväksi. Digitaalisen elämän on oltava turvallista, helppoa ja perusvapauksia kunnioittavaa.

Lue digitarinasta, kuinka EU luo yhteisen sähköisen tunnistamisjärjestelmän, haluaa edistää turvallista ja luotettavaa tekoälyä koskevia sääntöjä ja helpottaa datan jakamista lääketieteellisessä tutkimuksessa.

Kuvassa on erilaisia digitaalimaailmaa edustavia elementtejä, kuten tietokoneella työskentelevä nainen ja näyttöä koskettava käsi. Taustan värit ovat sininen ja vihreä.

Digitaalinen siirtymä EU:ssa

Digitaaliteknologia muuttaa ihmisten elämää viestintätavoistamme aina siihen, miten elämme ja työskentelemme. Digitalisaatiolla on valtava potentiaali tuoda ratkaisuja moniin Euroopan ja eurooppalaisten edessä oleviin haasteisiin, ja sillä muun muassa

  • luodaan työpaikkoja
  • edistetään koulutusta
  • lisätään kilpailukykyä ja innovointia
  • torjutaan ilmastonmuutosta ja mahdollistetaan vihreä siirtymä

Digitalisaatio on koronaviruspandemian jälkeen keskeinen tekijä sekä talouden elpymisen että Euroopan terveydenhuolto- ja hoiva-alan muutosjoustavuuden kannalta. Digitalisaatio on antanut EU:lle lisäpontta vauhdittaa teknologista siirtymää tehostamalla sähköistä terveydenhuoltoa ja edistämällä mahdollistavia teknologioita, kuten pilvipalveluja, kvanttiteknologiaa ja suurteholaskentaa.

Yhteiskuntien ja talouden valmistamiseksi digitaaliaikaan EU on sitoutunut luomaan kansalaisille ja yrityksille turvallisen digitaalisen ympäristön, joka on osallistava ja kaikkien ulottuvilla. Tämä tarkoittaa sellaisen digitalisaation mahdollistamista, joka turvaa EU:n arvot ja suojelee kansalaisten perusoikeuksia ja turvallisuutta sekä lisää samalla Euroopan digitaalista itsenäisyyttä.

Polku digitaaliselle vuosikymmenelle on EU:n digitalisaatio-ohjelma. Siinä asetetaan täsmälliset digitalisaatiotavoitteet ja välitavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmassa asetetaan etusijalle digitaidot ja -koulutus, ja se jäsentyy neljän pääkohdan ympärille: osaaminen, yritystoiminta, hallinto ja infrastruktuuri.

EU:n digitaalistrategian keskeiset politiikan alat

EU edistää digitaalisen siirtymän toteutumista monilla politiikan aloilla.

Digitaalinen vuosikymmen

Komissio esitteli maaliskuussa 2021 digitaalisen kompassin, jossa esitetään visio ja tavoitteet digitalisaatiolle EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Strategiaan sisältyy ehdotus päätökseksi Polku digitaaliselle vuosikymmenelle -ohjelman perustamisesta. Ohjelmalla luodaan hallintokehys vuoden 2030 digitaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Neuvosto hyväksyi ohjelman 8. joulukuuta 2022.

Vanhempi naishenkilö hymyilee käyttäessään tablettia. Naisen ympärillä on digitaalisia yhteyksiä ja digitalisaatiota kuvastavia abstrakteja viivoja ja verkkokaapeleita.
Digitaalinen vuosikymmen -ohjelma: EU:n suunnitelma saavuttaa digitaalinen Eurooppa vuoteen 2030 mennessä

Digitaalinen vuosikymmen -ohjelma: EU:n suunnitelma saavuttaa digitaalinen Eurooppa vuoteen 2030 mennessä

Eurooppalainen julistus digitaalisista oikeuksista ja periaatteista

EU haluaa digitaalisen kompassin puitteissa hyväksyä eurooppalaisen julistuksen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista. Julistuksen tavoitteena on määritellä kansalaisten oikeudet digitaalisessa ympäristössä ja luoda kehys periaatteille, joita EU ja jäsenmaat sopivat noudattavansa digitalisaatiossa.

EU-maiden televiestintäministerit keskustelivat komission ehdotuksesta joulukuussa 2021. He ilmaisivat vahvan tukensa julistukselle, joka tekisi selväksi, että samat perusoikeudet pätevät yhtäläisesti niin verkossa kuin verkon ulkopuolella.

Julistuksesta EU:n kolmen toimielimen välillä käydyt neuvottelut saatiin päätökseen 14. marraskuuta 2022. Neuvosto hyväksyi julistuksen 5. joulukuuta 2022.

Neuvosto hyväksyi 20. lokakuuta 2023 päätelmät digitaalisesta voimaannuttamisesta perusoikeuksien suojelemiseksi ja toteuttamiseksi digitaalisella aikakaudella.

Kuva: Kohti digitaalista Eurooppaa.
Kohti digitaalista Eurooppaa (Infografiikka)

Kohti digitaalista Eurooppaa (Infografiikka)

Digitaaliset palvelut

Verkkoalustat ovat tärkeä osa EU:n digimarkkinoita ja -taloutta. EU:n jäsenmaat katsovat, että digitaalisia palveluja koskevia sääntöjä on vahvistettava, nykyaikaistettava ja selkeytettävä, jotta voidaan

  • varmistaa käyttäjien turvallisuus verkossa
  • antaa innovatiivisille digialan yrityksille mahdollisuus kasvaa

Digitaalisia palveluja koskeva EU:n oikeudellinen kehys ei ole muuttunut sitten sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin hyväksymisen vuonna 2000. Tällä välin digiteknologiat, liiketoimintamallit ja palvelut ovat kuitenkin muuttuneet ennennäkemättömällä vauhdilla.

Digipalvelupaketti on EU:n vastaus tarpeeseen säännellä digitaalista ympäristöä. Se koostuu kahdesta säädöksestä, joissa määritellään käyttäjiä suojelevia toimenpiteitä ja joilla tuetaan digitalouden innovointia.

Digipalvelusäädöksellä vahvistetaan uudet säännöt, joilla suojellaan EU:n kansalaisten perusoikeuksia verkossa. Se tuli voimaan 16. marraskuuta 2022.

Digimarkkinasäädöksellä luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n yrityksille sääntelemällä suuria teknologiayrityksiä. Se tuli voimaan 1. marraskuuta 2022.

Datatalous

Teknologian kehityksen myötä dataa on saatavilla yhä enemmän. Neuvosto pyrkii luomaan datan sisämarkkinat, jotka ovat EU:n yhteisten arvojen mukaiset ja mahdollistavat datan laajemman jakamisen ja uudelleenkäytön eri aloilla ja yli rajojen.

Euroopan komissio on ehdottanut Euroopan datastrategiaa, joka helpottaa digitaalista muutosta seuraavien viiden vuoden ajan. Eurooppa-neuvosto oli lokakuun 2020 ylimääräisessä kokouksessaan tyytyväinen strategiaan, joka tukee EU:n maailmanlaajuisia digitaalisia tavoitteita ja johtaa aitoon kilpailukykyiseen eurooppalaiseen datatalouteen, samalla kun varmistetaan eurooppalaiset arvot ja korkeatasoinen tietoturva, tietosuoja ja yksityisyys.

Tärkeä osa Euroopan datastrategiaa on datahallintosäädös, jolla pyritään edistämään uudelleenkäytettävän datan saatavuutta eri aloilla ja yli rajojen.

Datahallintosäädöksellä luodaan vankat mekanismit, joilla lisätään luottamusta datan välityspalveluihin ja edistetään data-altruismia kaikkialla EU:ssa. Sillä on myös keskeinen rooli EU:n laajuisten yhteisten ja yhteentoimivien data-avaruuksien luomisessa energian, liikkuvuuden ja terveyden kaltaisilla strategisilla sektoreilla.

Neuvosto hyväksyi datahallintosäädöksen 16. toukokuuta 2022.

Neuvostossa työstetään myös asetusta datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä (datasäädös).

Datasäädöstä koskevan komission ehdotuksen tärkeimpinä tavoitteina on varmistaa datasta saatavan arvon oikeudenmukainen jakaminen datatalouden toimijoiden kesken sekä edistää datan saatavuutta ja käyttöä.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät datasäädöksestä alustavaan yhteisymmärrykseen 27. kesäkuuta 2023.

Digitaalisen siirtymän ja älykkäämmän liikenteen vauhdittamiseksi EU:ssa neuvosto hyväksyi uuden kehyksen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotolle tarkistamalla vuoden 2010 direktiiviä.

Älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan tarkistetun direktiivin tavoitteena on parantaa multimodaalisten reittisuunnittelu- ja navigointisovellusten kaltaisia palveluja tukevan digitaalisen datan saatavuutta ja yhteentoimivuutta. Ajoneuvot ja tieinfrastruktuuri voivat kommunikoida keskenään ja esimerkiksi varoittaa odottamattomista tapahtumista, kuten liikenneruuhkista. Neuvosto hyväksyi uuden direktiivin 23. lokakuuta 2023.

Digiverotus

Digitaalisista palveluista on tullut kasvava haaste nykyisille verotusjärjestelmille. Nykyiset kansainvälisiä veroasioita koskevat säännöt on luotu sovellettaviksi yrityksiin, jotka ovat fyysisesti läsnä maassa, jossa ne toimivat. Tämän seurauksena digitaalisesta toiminnasta saatuja voittoja ei usein veroteta maassa, jossa voitot syntyvät.

Jäsenmaiden verotusjärjestelmiä mukautetaan parhaillaan digiaikaan soveltuviksi. EU:lla on tärkeä rooli tässä prosessissa, erityisesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) parhaillaan käytävissä neuvotteluissa, joissa pyritään maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen perustuvaan pitkän aikavälin ratkaisuun. Neuvosto on kuitenkin valmis tarkastelemaan mahdollisia ratkaisuja EU:n tasolla, jos maailmanlaajuista ratkaisua ei ole näköpiirissä.

Tekoäly

Tekoäly voi edistää innovatiivisempaa, tehokkaampaa, kestävämpää ja kilpailukykyisempää taloutta. Se voi myös parantaa kansalaisten turvallisuutta, koulutusta ja terveydenhuoltoa. Tekoäly tukee myös ilmastonmuutoksen torjuntaa. Neuvosto tukee tekoälyn kehittämistä, mutta tunnustaa siihen liittyvät mahdolliset riskit. Se kannustaakin noudattamaan eettistä ja ihmiskeskeistä toimintamallia.

Lokakuussa 2020 Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota

  • ehdottamaan tapoja lisätä Euroopan ja kansallisen tason julkisia ja yksityisiä investointeja tekoälyä koskevaan tutkimukseen ja innovointiin ja tekoälyn käyttöönottoon
  • parantamaan koordinointia ja lisäämään huippuosaamisen pohjalta verkostoja ja synergioita eurooppalaisten tutkimuskeskusten välille
  • määrittelemään korkean riskin tekoälyjärjestelmät selkeästi ja objektiivisesti

Komissio julkaisi huhtikuussa 2021 ehdotuksen asetukseksi tekoälyä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisesta (tekoälysäädös) ja koordinoidusta suunnitelmasta, johon sisältyy joukko komission ja jäsenmaiden yhteisiä toimia. Tämän sääntöpaketin tavoitteena on parantaa luottamusta tekoälyyn ja edistää tekoälyteknologian kehittämistä ja päivittämistä.

Neuvosto keskusteli säädösehdotuksesta lokakuussa 2021 korostaen toisaalta huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä, joita tekoäly voi tuoda monilla eri aloilla, ja toisaalta tarvetta suojella yksityisyyttä ja varmistaa turvallisuus.

Neuvosto vahvisti kantansa tekoälyä koskeviin sääntöihin 6. joulukuuta 2022.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät kolme kuukautta kestäneiden neuvottelujen ja kolmepäiväisten ”maratonkeskustelujen” jälkeen 9. joulukuuta 2023 alustavaan yhteisymmärrykseen laista.

Euroopan parlamentti hyväksyi lopullisen tekstin virallisesti 23. huhtikuuta 2024 ja neuvosto 21. toukokuuta 2024. Tekoälysäädöstä on tarkoitus soveltaa vuodesta 2026.

Lisää työpaikkoja tekoälyn alalla

Tekoäly ja robotiikka voisivat luoda maailmassa 60 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.

Yhteydet

Koronapandemia on osoittanut, että kaikkialla EU:ssa tarvitaan nopeita ja ajasta ja paikasta riippumattomia yhteyksiä, jotta digiteknologia olisi kaikkien eurooppalaisten saatavilla. EU on vahvistanut yhteyksiä koskevat tavoitteet vuodeksi 2025:

  • gigabittiyhteydet kaikille tärkeimmille sosioekonomisille vaikuttajille
  • 5G-kattavuus kaikilla kaupunkialueilla ja keskeisillä maaliikenneväylillä
  • kaikkien Euroopan kotitalouksien saatavilla yhteys, joka on vähintään 100 Mbit/s

EU:n yleisenä tavoitteena on kehittää yhteenliitettävyyspalveluja koskevat yhdenmukaiset säännöt EU:ssa. Seuraavat toimet on jo toteutettu:

  • langattomien verkkojen (esim. 5G) tukeminen
  • roaming-maksut on lakkautettu EU:ssa

EU hyväksyi tarkistetut säännöt verkkovierailuista huhtikuussa 2022. Niillä varmistetaan, että ihmiset voivat muissa EU-maissa matkustaessaan edelleen soittaa puheluja, lähettää tekstiviestejä ja selata nettiä ilman ylimääräisiä kuluja. Uusia sääntöjä sovelletaan vuoteen 2032 saakka.

Kyberturvallisuus

Kyberuhkia ja -rikoksia esiintyy yhä laajemmin, ja ne ovat entistä edistyneempiä. EU pyrkii parantamaan reagointivalmiuksiaan sekä turvaamaan digitaalisen infrastruktuurin, viestintäverkkojen ja -palvelujen eheyden, turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn. Parantamalla kyberturvallisuutta voidaan lisätä luottamusta digiteknologiaan ja varmistaa turvallinen, avoin ja suojattu kyberavaruus. EU-johtajat kehottivat lokakuun 2020 ylimääräisessä Eurooppa-neuvostossa parantamaan EU:n kykyä suojautua kyberuhkilta, tarjota suojattu viestintäympäristö, erityisesti kvanttisalauksen avulla, ja varmistaa tietojen saatavuus oikeudellisia ja lainvalvontatarkoituksia varten.

Teknologiaa käytetään yhä laajemmin rikosten suunnittelussa ja toteutuksessa. Sen vuoksi viranomaiset joutuvat yhä useammin turvautumaan sähköiseen todistusaineistoon rikollisuuden torjumiseksi. EU keskustelee parhaillaan uusista säännöistä, joilla helpotettaisiin ja nopeutettaisiin pääsyä sähköiseen todistusaineistoon.

Eurooppalainen digitaalinen tunnistaminen (e-ID)

Eurooppa-neuvosto kehotti lokakuussa 2020 kehittämään EU:n laajuisen suojatun julkisen sähköisen tunnistamisjärjestelmän (e-ID) kehyksen, myös yhteentoimivat digitaaliset allekirjoitukset, jotta ihmiset voivat valvoa verkkohenkilöllisyyttään ja verkossa olevia tietojaan ja jotta heillä on pääsy julkisiin, yksityisiin ja rajatylittäviin digitaalisiin palveluihin.

Komissio esitti kesäkuussa 2021 ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisesta sähköisestä tunnistamisjärjestelmästä. Ehdotuksella perustettaisiin eurooppalainen digitaalinen lompakko -sovellus, jonka ansiosta asiakirjoja voitaisiin säilyttää, hallinnoida ja jakaa turvallisesti.

Neuvosto vahvisti kantansa sähköistä tunnistamisjärjestelmää koskeviin neuvotteluihin 6. joulukuuta 2022. Neuvosto haluaa varmistaa, että eurooppalainen digitaalinen lompakko on erittäin turvallinen, kunnioittaa tietojen yksityisyyttä ja on kaikille ilmainen.

Neuvosto ja parlamentti sopivat sähköistä tunnistamista koskevasta asetuksesta 29. kesäkuuta 2023.

Oikeudenkäytön digitalisaatio

Jäsenmaiden oikeusjärjestelmien laajempi digitalisaatio voi parantaa kansalaisten ja yritysten oikeussuojan saatavuutta ja lisätä tuomioistuinmenettelyjen vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

Eräät EU-maat ovat jo alkaneet käyttää digitaalisia välineitä oikeusalalla, esimerkiksi

  • digitaalisten oikeudenkäyntien pitäminen
  • asianosaisten välinen sähköinen viestintä
  • asiakirjojen toimittaminen sähköisesti
  • videokuulemisten ja -neuvottelujen käyttö

Jäsenmaiden olisi käytettävä laajemmin digitaalisia välineitä oikeudenkäyntimenettelyissä heikentämättä perusperiaatteita, kuten tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta.

Neuvosto hyväksyi 8. joulukuuta 2023 rajatylittävän oikeudellisen yhteistyön digitalisaatiota ja oikeussuojan saatavuutta koskevan asetuksen ja siihen liittyvän direktiivin. Sillä helpotetaan rajatylittävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvää sähköistä viestintää siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa.

EU:n oikeusministerit hyväksyivät vastikään myös sähköisen oikeuden strategian 2024‒2028. Strategiassa annetaan jäsenmaille ohjeita monenlaisten lainsäädäntöaloitteiden ja muiden aloitteiden täytäntöönpanoon. Yhdessä näillä aloitteilla pyritään nopeuttamaan digitalisaatiota ja digipalvelujen käyttöä oikeusalalla.

Digitaalinen tietojenvaihto

EU ehdotti joulukuussa 2021 uutta lakia, jolla parannetaan kansallisten viranomaisten ja Eurojustin välistä digitaalista tietojenvaihtoa terroritapauksissa.

Uusien sääntöjen mukaan jäsenmaiden on toimitettava Eurojustille tiedot terrorismirikoksia koskevista rikostutkinnoista heti, kun tällaiset tapaukset on siirretty oikeusviranomaisten käsiteltäväksi. Ehdotuksessa

  • luodaan nykyaikainen digitaalinen asianhallintajärjestelmä, joka tallentaa tiedot ja mahdollistaa niiden ristiintarkistuksen
  • annetaan Eurojustille valtuudet havaita paremmin rajatylittävien tutkinta- ja syytetoimien väliset yhteydet terrorismin alalla ja tiedottaa jäsenmaille ennakoivasti havaituista yhteyksistä
  • luodaan turvallinen digitaalinen viestintäkanava jäsenmaiden ja Eurojustin välille
  • yksinkertaistetaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa antamalla Eurojustiin lähetetyille yhteyssyyttäjille pääsy asianhallintajärjestelmään

Neuvosto hyväksyi uuden lain 18. syyskuuta 2023.

Katso myös

Teemat