Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (televiestintä), 5. joulukuuta 2023

Tärkeimmät tulokset

Neuvosto vahvisti kantansa (yleisnäkemys) asetukseen, joka koskee toimia gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi (gigabitti-infrastruktuurisäädös). Lisäksi se arvioi edistymistä keskusteluissa, jotka koskevat asetusta toimenpiteistä solidaarisuuden ja valmiuksien vahvistamiseksi EU:ssa kyberturvallisuusuhkien ja ‑poikkeamien havaitsemista sekä niihin varautumista ja reagoimista varten (kybersolidaarisuussäädös)

Ministerit kävivät myös periaatekeskustelun teknologisesta johtoasemasta ja kilpailukyvystä. Siinä keskityttiin digitaalisiin verkkoihin ja infrastruktuureihin tehtäviin investointeihin. Lisäksi puheenjohtaja antoi ministereille tilannekatsauksen useista lainsäädäntöehdotuksista.

Kokous oli rakentava. Vahvistimme kantamme uuteen säädökseen nopeiden verkkojen käyttöönotosta sekä poliittisiin suuntaviivoihin digitaalisiin verkkoihin ja infrastruktuuriin tehtävien investointien edistämiseksi, jotta EU:n digitalisaatio saadaan päätökseen tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Maria González Veracruz, Espanjan televiestinnästä ja digitaalisista infrastruktuureista vastaava valtiosihteeri

Arvioimme tähän mennessä saavutettua hienoa edistymistä merkittävässä ehdotuksessa, jolla vahvistetaan kyberturvallisuusvalmiuksia ja solidaarisuutta kaikkialla EU:ssa. Jatkamme tämän lainsäädäntöehdotuksen intensiivistä käsittelyä, ja toivomme, että voimme pian sopia neuvotteluvaltuutuksesta neuvostossa ja aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa mahdollisimman pian.

Tekoälyn osalta koko maailman huomio on kiinnittynyt meihin. Meidän on sovittava ensimmäisestä kansainvälisestä lainsäädännöstä, jolla varmistetaan ihmiskeskeinen, innovatiivinen ja turvallinen tekoäly. Aiomme käyttää valtuutustamme harkitusti ja toivomme, että voimme käydä tuloksekkaan ja ratkaisevan keskustelun Euroopan parlamentin kanssa. Carme Artigas, Espanjan digitalisaatiosta ja tekoälystä vastaava valtiosihteeri

Gigabitti-infrastruktuurisäädös

Neuvosto vahvisti kantansa uusiin sääntöihin, joilla pyritään vähentämään gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannuksia (gigabitti-infrastruktuurisäädös). Ehdotuksen tavoitteena on alentaa erittäin nopean sähköisen viestinnän infrastruktuurin käyttöönotosta aiheutuvia kustannuksia, jotka johtuvat osittain lupamenettelyistä ennen verkkojen käyttöönottoa tai parantamista. Asetuksella pyritään myös nopeuttamaan verkkojen käyttöönottoa, takaamaan oikeusvarmuus ja avoimuus kaikille talouden toimijoille sekä tehostamaan yleisten sähköisen viestinnän verkkojen ylläpitäjien suunnittelu- ja käyttöönottoprosesseja. Säännöt koskevat myös kiinteistön fyysisen infrastruktuurin käyttöönottoa ja käyttömahdollisuuksia.

Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että EU:n vuoden 2030 yhteenliitettävyystavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien investointien ja nykyisten investointien välillä on valtava kuilu. Ministerit totesivat, että verkkoinfrastruktuuria koskevat hallinnolliset menettelyt ovat usein pitkällisiä, monimutkaisia ja erilaisia eri jäsenmaissa, ja olivat yhtä mieltä uuden asetuksen merkityksestä asiaankuuluvien prosessien yhdenmukaistamisessa ja EU:n digitalisaation nopeuttamisessa kansalaisia ja yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Neuvoston yleisnäkemys on neuvotteluvaltuutus sille, että puheenjohtajamaa voi aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa.

• Gigabitti-infrastruktuurisäädös: neuvostolta kanta nopeiden verkkojen käyttöönoton nopeuttamiseen EU:ssa, lehdistötiedote 5.12.2023

Kybersolidaarisuussäädös

Televiestintäministerit panivat merkille tilanneselvityksen asetuksesta, jolla vahvistetaan solidaarisuutta ja valmiuksia havaita kyberturvallisuusuhkia ja -poikkeamia EU:ssa sekä varautua ja reagoida niihin. (kybersolidaarisuussäädös). Ehdotuksen päätavoitteena on vahvistaa solidaarisuutta EU:n tasolla, jotta kyberturvallisuusuhkien ja -poikkeamien havaitsemista sekä niihin varautumista ja reagointia parannettaisiin. Ehdotuksen tarkoituksena on lisätä kriittisillä ja erittäin kriittisillä toimialoilla toimivien kansalaisten, yritysten ja toimijoiden kykyä sietää lisääntyviä kyberturvallisuusuhkia, joilla on yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että asetus vahvistaisi EU:n yhteistä kyberuhkien ja -poikkeamien havaitsemista ja niihin liittyvää tilannetietoisuutta, vahvistaisi keskeisten toimijoiden varautumista kaikkialla EU:ssa sekä solidaarisuutta kehittämällä yhteisiä valmiuksia reagoida merkittäviin tai laajamittaisiin kyberturvallisuuspoikkeamiin. He sopivat, että työtä olisi jatkettava teknisellä tasolla, jotta valtuutus neuvotteluihin Euroopan parlamentin kanssa saataisiin aikaan neuvostossa mahdollisimman pian.

Digitaaliset verkot ja infrastruktuurit

Puheenjohtajamaan aloitteesta ja Leónissa 23.–24. lokakuuta 2023 pidetyssä televiestintäministerien epävirallisessa kokouksessa käydyn keskustelun jatkotoimena neuvosto kävi periaatekeskustelun teknologisesta johtoasemasta ja kilpailukyvystä. Siinä keskityttiin digitaalisiin verkkoihin ja infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin. Komission järjestämässä julkisessa kuulemisessa todettiin, että eurooppalaiset teleoperaattorit tarvitsevat mittakaavaetuja ja joustavuutta, jotta ne voivat sopeutua tähän teknologiseen vallankumoukseen, mutta markkinoiden hajanaisuus jarruttaa niitä. Vain harvat eurooppalaiset operaattorit toimivat useissa jäsenmaissa, ja EU:n yhteenliitettävyyden sisämarkkinat ovat edelleen rajoittuneet. Komission vuoden 2024 työohjelmassa todetaan, että se aikoo valmistella digitaalisia verkkoja ja infrastruktuuria koskevia mahdollisia toimintapoliittisia ja sääntelytoimia, joilla pyritään erityisesti helpottamaan rajatylittävien infrastruktuurien ylläpitäjien toimintaa sisämarkkinoilla, nopeuttamaan teknologian käyttöönottoa ja houkuttelemaan verkkoihin lisää pääomaa.

Ministerit totesivat edellä esitetyn perusteella, että televiestintäalalla on vastassaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä sen kilpailukyvyn ja kestävyyden kannalta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tämä johtuu televiestinnän ja pilvipohjaisten ohjelmisto-ohjattujen verkkojen lähentymisestä, suorituskyky- ja turvallisuusvaatimusten kasvavasta merkityksestä, uusien hallitsevassa asemassa olevien toimijoiden ilmaantumisesta arvoketjuun ja sellaisten uusien teknologioiden kehittämisestä, jotka edellyttävät huomattavia investointeja. Näin ollen ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että työtä on jatkettava havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi ja EU:n asetusten mukauttamiseksi uuteen tilanteeseen, jolle ovat ominaisia merkittävät geopoliittiset haasteet ja nopeat teknologiset muutokset. Tähän liittyen he tarkastelivat mahdollisia toimia, joita olisi edistettävä televiestintämarkkinoilla kestävän ja turvallisen digitaalisen ympäristön luomiseksi ja EU:n digitaalisen suvereniteetin ja riippumattomuuden takaamiseksi. Ministerit keskustelivat myös toimista, joita voitaisiin hyväksyä kriittisten merenalaisten kaapeleiden turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn takaamiseksi, esimerkiksi hallinnon, sääntelyn ja rahoituksen osalta.

Muut asiat

Puheenjohtajamaa tiedotti neuvostolle seuraavien säädösehdotusten tilanteesta:

• tekoälysäädös
• eurooppalaista digitaalista identiteettiä koskevan asetuksen (eID) tarkistaminen
• Yhteentoimiva Eurooppa -säädös
• kyberresilienssisäädös
• asetusehdotus kyberturvallisuusasetuksen kohdennetusta muuttamisesta tietoturvapalvelujen osalta

Puheenjohtajamaa tiedotti neuvostolle myös digitaalialan toimista ja tapahtumista, muun muassa neuroteknologiasta Leónissa annetusta ministerien julkilausumasta ja Madridissa 16.–17. marraskuuta 2023 pidetystä eurooppalaisen tekoälyallianssin neljännestä kokouksesta.

Komissio tiedotti ministereille digialan kansainvälisten aloitteiden tilanteesta keskittyen kauppa- ja teknologianeuvostoihin ja digitaalisiin kumppanuuksiin. Komissio tiedotti neuvostolle myös Euroopan tietoliikenneväylistä EU:n digitaalista vuosikymmentä koskevan ministerien julkilausuman keskeisenä osana sekä Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) järjestämästä maailman radioviestintäkonferenssista 2023 (WRC-23).

Lopuksi tuleva puheenjohtajamaa Belgia esitteli prioriteettinsa ja työohjelmansa vuoden 2024 alkupuoliskoa varten.