"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (liikenne), 4. joulukuuta 2023
Tärkeimmät tulokset
Neuvosto vahvisti kantansa (yleisnäkemys) liikenneturvallisuuden ja merenkulun turvallisuuden alan lainsäädäntöpaketteihin, satunnaisen henkilöliikenteen taukoja ja lepoaikoja koskevaan tarkistettuun asetukseen sekä kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskevaan asetusehdotukseen.
Neuvosto pani myös merkille tilanneselvityksen komission ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen mittoja ja painoja koskevaa direktiiviä. Lopuksi puheenjohtaja tiedotti ministereille muiden lainsäädäntöehdotusten tilanteesta.
Istunto oli menestyksekäs: hyväksyimme yleisnäkemyksen kahdeksasta keskeisestä lainsäädäntöehdotuksesta, mukaan lukien direktiivit ajokorttiuudistuksesta, liikennerikkomuksia koskevasta rajatylittävästä tietojenvaihdosta ja merenkulun turvallisuudesta. Neuvosto voi aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa ja saattaa käsittelyt päätökseen tällä vaalikaudella.
Óscar Puente, Espanjan liikenne- ja kestävän liikkumisen ministeri
Liikenneturvallisuus
Neuvosto muodosti yleisnäkemyksen ajokorttidirektiivin neljännestä uudistuksesta, jolla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta ja helpottamaan vapaata liikkuvuutta. Uudistus kattaa ajotaitojen, tietämyksen ja asiantuntemuksen parantamisen, jotka toteutetaan esimerkiksi ajantasaistamalla ajokokeita ja ottamalla käyttöön EU:n laajuinen avustettu ajoharjoittelu B-ajokortin osalta. Käyttöön otetaan myös toimenpiteitä vaarallisen käyttäytymisen vähentämiseksi, esimerkiksi fyysisiä ja henkisiä edellytyksiä koskevien sääntöjen päivitys sekä EU:n laajuinen hanke uusien kuljettajien koeajasta. Ehdotuksella otetaan lisäksi käyttöön mahdollisuus digitaaliseen ajokorttiin samalla, kun luodaan puitteet jäsenmaiden toimivaltaisten viranomaisten väliselle hallinnolliselle yhteistyölle. Sillä yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelyjä ja vaatimuksia.
Neuvosto hyväksyi myös yleisnäkemyksen liikennerikkomuksia koskevasta rajatylittävästä tietojenvaihdosta Sillä pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta laajentamalla direktiivin soveltamisalaa muihin liikenneturvallisuutta vaarantaviin rikkomuksiin sekä varmistamaan, että kuljettajat noudattavat liikennesääntöjä myös muissa jäsenmaissa kuin omassaan vahvistamalla jäsenmaiden välisiä keskinäisen avun mekanismeja, jotta voidaan helpottaa kuljettajien tunnistamista ja varmistaa liikennevirhemaksujen täytäntöönpano. Sillä pyritään myös parantamaan muista jäsenmaista tulevien kuljettajien perusoikeuksien suojelua.
Ministerit olivat samaa mieltä näiden säädösten tärkeydestä ja korostivat niiden vaikutusta EU:n visioon, joka koskee liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten nollatason saavuttamista EU:n teillä vuoteen 2050 mennessä. Neuvoston kantoja käytetään neuvotteluvaltuutuksina tulevissa neuvotteluissa Euroopan parlamentin kanssa.
Neuvosto vahvisti kantansa neljään ehdotukseen, jotka koskivat satamavaltiovalvontaa, alusten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista, lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamista ja meriliikennealan onnettomuustutkintaa. Kaikki ehdotukset ovat osa meriturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöpakettia. Ehdotuksilla pyritään nykyaikaistamaan meriturvallisuutta koskevia EU:n sääntöjä ja vähentämään aluksien aiheuttamaa vesien pilaantumista. Ne tarjoavat EU:lle uusia keinoja tukea puhdasta ja nykyaikaista merenkulkua.
Merionnettomuuksien osalta oli tarpeellista yhdenmukaistaa onnettomuustutkintaa IMOn säännöstön kanssa. Lisäksi neuvoston kanta laajentaa direktiivin soveltamisalan koskemaan pieniä kalastusaluksia. Neuvoston tekemillä muutoksilla varmistetaan onnettomuustutkintaelinten riippumattomuus sekä löytöjen luottamuksellisuus.
Neuvoston kanta direktiiviin, joka koskee satamavaltiovalvontaa, keskittyy varmistamaan sääntöjen yhdenmukaisuuden Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjassa hyväksyttyjen menetelmien kanssa ja lisäämään säännöksiä jo voimassa oleviin IMOn yleissopimuksiin. Käsittelyn kohteena olivat myös tarkistusten oikeudenmukainen määrä, tarkistusten lykkäykset ja pääsyn kieltäminen. Suuria kalastusaluksia varten otettiin käyttöön vapaaehtoinen valvontajärjestelmä. Teksti sisältää myös riskiprofiileja koskevan muutoksen tapauksissa, joissa neuvosto on hyväksynyt ympäristöparametrin käytön. ILO:n yleissopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvat sosiaalisiin näkökohtiin liittyvät puutteet on myös otettu huomioon riskiprofiilissa. Lopuksi neuvoston kannassa viitataan sähköiseen varmenteeseen ja kehotetaan lisäämään sen käyttöä.
Lippuvaltioita koskevien vaatimusten noudattamisesta annettu direktiivi oli keskustelujen monimutkaisin asiakokonaisuus. Neuvoston kanta sisältää useita alkuperäiseen komission ehdotukseen tehtyjä muutoksia. Kannassa yhdenmukaistetaan teksti IMO-asiakirjojen täytäntöönpanoa koskevan säännöstön (III-säännöstö) kanssa. Siinä käsitellään tarvittavia henkilöstöresursseja, jotta voidaan varmistaa noudattaminen lippuvaltiohallinnon tasolla, komissiolle raportoitavia tietoja ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa tietojenvaihtoa sähköisestä varmenteesta tietokannan käytön avulla. Neuvoston kanta sisältää valvonnan, joka voidaan toteuttaa riskiperusteista lähestymistapaa noudattamalla. Lopuksi kannassa mainitaan valmiuksien kehittäminen tarpeellisten hallinnollisten tehtävien suorittamiseksi ja poikkeuksia sisämaassa sijaitsevilla jäsenmaille.
Alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta annettavaa direktiiviä koskevassa neuvoston kannassa otetaan käyttöön hallinnollisten seuraamusten järjestelmä, millä tehdään ero uuteen ympäristörikosdirektiiviin. Lisäksi neuvoston kannassa lisätään tekstin yhdenmukaisuutta Marpol-yleissopimuksen kanssa ja varataan jäsenmaille oikeus mukauttaa hallinnollisten seuraamusten järjestelmää kansalliseen lainsäädäntöönsä. Lisäksi kirjaamis- ja raportointivelvoitteisiin lisätään joustoa, jotta vältetään liiallinen hallinnollinen rasite jäsenmaissa ja jotta sisämaavaltiot voivat poiketa joistakin säännöksistä.
Neuvoston kannoilla taataan alan tasapuoliset toimintaedellytykset ja parannetaan täytäntöönpanoa ja sen valvontaa digitalisoinnin ja laajemman EU-yhteistyön ansiosta. Ministerit antoivat täyden tukensa näille tavoitteille ja katsoivat, että tarkistetut direktiivit muodostavat perustan turvallisemmalle ja puhtaammalle meriliikenteelle Euroopassa. Neuvoston kantoja käytetään neuvotteluvaltuutuksina Euroopan parlamentin kanssa aloitettavissa neuvotteluissa.
Neuvosto vahvisti kantansa satunnaisen henkilöliikenteen taukoja ja lepoaikoja koskevaan tarkistettuun asetukseen. Uusien sääntöjen tavoitteena on ottaa paremmin huomioon alan luonne ja siihen liittyvät työaikataulut. Niillä lisätään tietty määrä joustoa taukojen jaotteluun ja lepotaukojen alkamisaikoihin, mutta ei kuitenkaan lyhennetä vähimmäislepotaukoja tai muuteta ajoaikoja koskevia rajoja. Ministerit painottivat ehdotuksen sosiaalista ulottuvuutta, koska ammattikuljettajat työskentelevät kovan paineen alaisina ja heidän taukonsa ja lepoaikansa on suojattava. Lisäksi he painottivat, että kuljettajilla on tällä alalla erilainen työskentelyrytmi kuin rahtiliikenteessä tai säännöllisessä matkustajaliikenteessä, koska ala on hyvin sesonkiriippuvainen ja ajoetäisyydet vaihtelevat. Neuvoston kantaa käytetään neuvotteluvaltuutuksena tulevissa neuvotteluissa Euroopan parlamentin kanssa.
Neuvosto hyväksyi kantansa kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskevaan asetukseen. Ehdotus kuuluu tavaraliikenteen viherryttämispakettiin ja sen tavoitteena on parantaa kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja päästöjä koskevan tiedon jakamista, jotta asiakkaat voivat valita kestävimmän kuljetusvaihtoehdon.
Neuvoston kantaan on sisällytetty pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaa joustoa sekä todennettujen tietojen ja jo akkreditoitujen todentajien hyväksyminen esimerkiksi meriliikenteessä ja ilmailu-alalla 55-valmiuspakettiin kuuluvan viimeaikaisen lainsäädännön perusteella. Lisäksi komission olisi kehitettävä väline, jolla avustetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Neuvoston tekstissä jätetään myös avoimeksi mahdollisuus elinkaaripäästöjen sisällyttämisestä myöhemmin. Neuvoston kantaa käytetään neuvotteluvaltuutuksena Euroopan parlamentin kanssa aloitettavissa neuvotteluissa.
Neuvosto pani merkille tilanneselvityksen komission ehdotuksesta raskaiden hyötyajoneuvojen suurimpia sallittuja mittoja ja painoja koskevaksi direktiiviksi, joka on myös toimitettu osana tavaraliikenteen viherryttämispakettia. Ehdotuksella on määrä tarjota tieliikennealalle kannustimia investoida päästöttömiin teknologioihin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Ministerit totesivat ehdotuksen olevan tärkeä, jotta tavaraliikennealaa voidaan tukea siirtymässä kohti vihreämpiä ratkaisuja.
Puheenjohtajamaa kertoi neuvostolle muiden lainsäädäntöehdotusten etenemisestä. Näitä ovat muun muassa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) kehittämistä koskevista EU:n suuntaviivoista annetun asetuksen tarkistaminen, yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa (SES2+) koskeva paketti ja direktiivi tiettyjen ajokieltojen koko unionin laajuisesta voimassaolosta.
Italian, Kreikan, Kroatian, Kyproksen, Maltan ja Portugalin valtuuskunnat tiedottivat neuvostolle merirahtiliikennettä koskevista huolenaiheista, jotka liittyvät päästökauppajärjestelmädirektiivin täytäntöönpanoon.
Alankomaiden ja Itävallan valtuuskunnat ottivat esille kysymyksen eurooppalaisten lentäjien väsymyksestä.
Puolan, Slovakian ja Unkarin valtuuskunnat tiedottivat neuvostolle EU:n ja Ukrainan välisen maanteiden tavaraliikennettä koskevan sopimuksen vaikutuksista liikennealaan.
Italian valtuuskunta kiinnitti neuvoston huomion Alppien strategiseen merkitykseen Euroopan liikenneyhteyksien kannalta.
Belgian valtuuskunta esitteli prioriteettinsa ja työohjelmansa vuoden 2024 alkupuoliskoa varten.
Epävirallinen lounas
Epävirallisella lounaalla ministerit keskustelivat Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) infrastruktuurien rahoituksesta. Ministerit totesivat, että TEN-T–politiikka on keskeinen väline yhtenäisen, yhteenliitetyn ja korkealaatuisen liikenneinfrastruktuurin kehittämiseksi kaikkialla EU:ssa. Se vahvistaa EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä rajatylittävien saumattomien kuljetusjärjestelmien avulla niin, ettei yhteyksiä puutu tai pullonkauloja ole. Tässä yhteydessä ministerit tarkastelivat sitä, miten Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälinettä (CEF) voitaisiin hyödyntää paremmin suurimman mahdollisen EU-lisäarvon saamiseksi keskittymällä rajatylittäviin yhteyksiin ja takaamalla kaikkein tehokkain liikennepolitiikka Euroopassa. Lisäksi he keskustelivat Verkkojen Eurooppa -välineen mahdollisista prioriteeteista tulevan monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 puitteissa.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Istunto oli menestyksekäs: hyväksyimme yleisnäkemyksen kahdeksasta keskeisestä lainsäädäntöehdotuksesta, mukaan lukien direktiivit ajokorttiuudistuksesta, liikennerikkomuksia koskevasta rajatylittävästä tietojenvaihdosta ja merenkulun turvallisuudesta. Neuvosto voi aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa ja saattaa käsittelyt päätökseen tällä vaalikaudella.