EU:n viimeisimmät ilmastopoliittiset toimet
Ilmastosiirtymä kuuluu Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvoston keskeisiin tavoitteisiin. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman käynnistäminen joulukuussa 2019 antoi uutta pontta ilmastopolitiikalle ja -toimille EU:n tasolla.
Alla on katsaus EU:n uusimpaan lainsäädäntöön ja poliittisiin aloitteisiin ilmastoalalla.
Fit for 55
EU valmistelee ilmasto-, energia- ja liikennelainsäädäntönsä tarkistusta niin sanotun 55-valmiuspaketin "Fit for 55" puitteissa saattaakseen nykyiset lait vastaamaan EU:n vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteita. Pakettiin kuuluvat muun muassa
- EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistaminen
- taakanjakoasetus
- uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat direktiivit
- maankäyttöä ja metsätaloutta koskeva asetus
- henkilö- ja pakettiautojen CO2-päästönormeja koskeva asetus
Eurooppalainen ilmastolaki
Eurooppalainen ilmastolaki on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, ja sen tarkoituksena on sisällyttää lainsäädäntöön tavoite tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. EU:n ympäristöministerit hyväksyivät joulukuussa 2020 yleisnäkemyksen komission ehdotuksesta eurooppalaiseksi ilmastolaiksi. Eurooppa-neuvoston 10.–11. joulukuuta 2020 antaman ohjeistuksen mukaisesti siihen sisältyy uusi EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite, joka on vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Huhtikuussa 2021 neuvoston ja Euroopan parlamentin neuvottelijat pääsivät alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen eurooppalaisesta ilmastolaista. Neuvosto vahvisti ensimmäisen käsittelyn kantansa kesäkuussa 2021, mikä päätti hyväksymismenettelyn.
Eurooppalaisessa ilmastolaissa asetetaan sitova EU:n ilmastotavoite, jonka mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöjä (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55% vuoden 1990 tasosta. Lisäksi EU pyrkii suurempaan nettohiilinielun määrään vuoteen 2030 mennessä.
Asetuksella perustetaan ilmastonmuutosta käsittelevä neuvoa-antava eurooppalainen tiedekomitea, joka antaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa ja raportoi EU:n ilmastotoimenpiteistä. Siinä kaavaillaan ilmastoa koskevan välitavoitteen asettamista vuodeksi 2040 tulevina vuosina.
EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi
EU:n ympäristöministerit hyväksyivät kesäkuussa 2021 päätelmät uudesta EU:n strategiasta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Strategiassa hahmotellaan pitkän aikavälin visio, jonka mukaan EU:sta tulee ilmastonmuutosta kestävä yhteiskunta, joka mukautuu kaikilta osin ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin vuoteen 2050 mennessä.
Strategiaan kuuluvat seuraavat toimet:
- tehokkaampi datan keruu ja jakaminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvän tiedon saatavuuden ja vaihdon parantamiseksi
- luontopohjaiset ratkaisut ilmastokestävyyden parantamiseksi ja ekosysteemien suojelemiseksi
- sopeutumisen sisällyttäminen makrotalouspolitiikkaan
Päätelmissä annetaan komissiolle poliittista ohjausta strategian toteuttamista varten. Niissä annetaan myös ohjausta sopeutumista koskevan EU:n tiedonannon toimittamisesta ennen YK:n ilmastokokousta (COP26-kokous).
- Neuvosto hyväksyi EU:n uuden strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (lehdistötiedote 10.6.2021)
- Ympäristöneuvosto 10.6.2021
Huhtikuussa 2021 EU hyväksyi uuden asetuksen, jonka tavoitteena on vähentää vesipulan riskiä kasvien keinokastelussa. Säännöillä on tarkoitus auttaa Eurooppaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Asetus on täysin yhdenmukainen kiertotalouden kanssa, ja sillä helpotetaan käsitellyn yhdyskuntajäteveden käyttöä maatalouden keinokasteluun, mikä parantaa veden saatavuutta ja auttaa ehkäisemään elintarvikepulaa.
Liikenteen CO2-päästöt
Huhtikuussa 2019 päätettiin tiukentaa henkilö- ja pakettiautojen päästörajoja, jotta uusien ajoneuvojen CO2-päästöt olisivat vuodesta 2030 alkaen keskimäärin pienemmät kuin vuonna 2021. Uudet CO2-päästörajat ovat seuraavat:
- henkilöautot – 37,5% vähemmän
- pakettiautot – 31% vähemmän
Kuorma-autoja ja muita raskaita ajoneuvoja koskevat raja-arvot hyväksyttiin kesäkuussa 2019. Uudet määräykset edellyttävät valmistajilta uusien kuorma-autojen CO2-päästöjen vähentämistä (vuoden 2019 tasoihin nähden) keskimäärin
- 15% vuodesta 2025
- 30% vuodesta 2030
EU:n päästökauppajärjestelmä
EU hyväksyi helmikuussa 2018 päästökauppajärjestelmää koskevat tarkistetut säännöt. Vuonna 2005 perustettu järjestelmä muodosti maailman ensimmäiset merkittävät hiilimarkkinat, ja ne ovat edelleen maailman suurimmat. Järjestelmässä asetetaan yläraja raskaan teollisuuden ja voimalaitosten CO2-päästöille. Sallittujen päästöjen kokonaismäärä jaetaan yhtiöille päästölupina, joilla voidaan käydä kauppaa.
EU ja Sveitsi sopivat joulukuussa 2019 päästökauppajärjestelmiensä kytkemisestä toisiinsa. Sopimus hyödyttää sekä EU:ta että Sveitsiä, koska päästökatto- ja päästökauppajärjestelmien yhdistäminen voi lisätä päästövähennysmahdollisuuksien saatavuutta ja parantaa päästökaupan kustannustehokkuutta.
Taakanjako
Kasvihuonekaasupäästöjä aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin, säännellään niin sanotulla taakanjakoasetuksella, jossa asetetaan sitovat tavoitteet jäsenmaiden kasvihuonekaasupäästöjen vuosittaisille vähennyksille vuosiksi 2021–2030.
Asetuksella pyritään varmistamaan, että mainitut alat osallistuvat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Taakanjakoon kuuluvia aloja ovat rakennusala, maatalous (muut kuin CO2-päästöt), jätehuolto ja liikenne (lentoliikennettä ja kansainvälistä meriliikennettä lukuun ottamatta).
Maankäyttö ja metsätalous
Toukokuussa 2018 hyväksyttiin uusi asetus maan ja metsien suojelun ja hoidon parantamiseksi. Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (LULUCF) aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt on kyseisellä asetuksella sisällytetty vuoden 2030 ilmasto- ja energiapuitteisiin.
Puhdas energia
Kolme neljäsosaa EU:n kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu energian tuotannosta ja kulutuksesta. EU pyrkii energia-alan irtautumiseen hiilestä, mikä on keskeinen osa vihreää siirtymää.
Neuvosto antoi joulukuussa 2020 päätelmät komission ehdottamista avomerellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa ja vetyä koskevista strategioista. Samassa kuussa järjestettiin EU:n energiaministerien epävirallinen videoneuvottelu, jossa keskusteltiin energiajärjestelmän integroinnista.
EU:n jäsenmaiden on esitettävä ja päivitettävä säännöllisesti kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmansa, jotta ne voivat raportoida panoksestaan energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevien tavoitteiden ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat sisällytettiin energiaunionistrategiaan, ja ensimmäiset niistä kattavat vuodet 2021–2030.
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevaa strategiaa neuvosto on määritellyt myös uusia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Niitä ovat oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, pellolta pöytään -strategia, biodiversiteettistrategia ja Euroopan teollisuusstrategia.
Johtoasema ilmastotoimissa
EU sitoutuu johtamaan ilmastonmuutoksen maailmanlaajuista torjuntaa. EU-johtajat pyrkivät kunnianhimoiseen tavoitteeseen tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Tekemällä lähivuosikymmeninä yhteistyötä EU-maat haluavat varmistaa, että kasvihuonekaasupäästöt vähennetään minimiin ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan.