Skip to content

EU:n ja Mercosurin sopimukset

EU:n ja Mercosurin suhteiden kehyksenä on kaksi sopimusta. Ne muodostavat nykyaikaistetun ja kattavan kumppanuuden, joka sisältää poliittista vuoropuhelua ja kaupallista yhteistyötä. Lisäksi EU:n maatalousalaa suojellaan erityisillä säännöillä.

Pitkäaikainen kumppanuus

EU ja Mercosur eli Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn muodostama Etelä-Amerikan kauppaliittymä ovat läheisiä liittolaisia ja samanmielisiä kumppaneita, jotka ovat sitoutuneet yhdessä monenvälisyyteen ja sääntöpohjaiseen kansainväliseen kauppaan. Boliviasta tuli Mercosurin täysjäsen heinäkuussa 2024, mutta sopimuksia ei sovelleta siihen, koska neuvottelut saatiin suurelta osin päätökseen ennen sen liittymistä.

EU:n ja Mercosurin suhteet juontavat juurensa vuoteen 1999, jolloin yhteistyötä koskeva alueidenvälinen puitesopimus tuli voimaan. Sen jälkeen EU:n ja Mercosurin välisissä neuvotteluissa assosiaatiosopimuksesta on käyty läpi useita eri vaiheita.

EU pääsi 6. joulukuuta 2024 Mercosurin kanssa poliittiseen yhteisymmärrykseen kattavasta kumppanuussopimuksesta. Siihen kuuluu kaksi pilaria, joista toinen koskee poliittista yhteistyötä ja toinen kauppaa ja investointeja.

Komissio esitti 3. syyskuuta 2025 ehdotukset neuvoston päätöksiksi seuraavien kahden rinnakkaisen mutta oikeudellisesti erillisen asiakirjan allekirjoittamisesta ja tekemisestä:

  • EU:n ja Mercosurin kumppanuussopimus (EMPA), jossa käsitellään poliittista vuoropuhelua, yhteistyötä ja kauppaa
  • väliaikainen kauppasopimus (iTA), jossa määritellään kauppa- ja investointisitoumukset, joita on tarkoitus soveltaa ennen kumppanuussopimuksen voimaantuloa

Neuvosto antoi 9. tammikuuta 2026 hyväksyntänsä molempien sopimusten allekirjoittamiselle. Sopimusten allekirjoitustilaisuus järjestettiin tämän jälkeen Paraguayssa 17. tammikuuta 2026.

Kun sopimukset tulevat voimaan, ne muodostavat kehyksen suhteille nykyaikaistetun ja kattavan kumppanuuden puitteissa, edistävät vakaampia ja ennustettavampia kauppa- ja investointisääntöjä sekä luovat maailman suurimman vapaakauppa-alueen, joka kattaa yli 700 miljoonan kuluttajan markkinat.

Seuraavaksi Euroopan parlamenttia pyydetään antamaan hyväksyntänsä, jotta neuvosto voi tehdä sopimukset.

EU:n ja Mercosurin kumppanuussopimus

EU:n ja Mercosurin kumppanuussopimuksessa poliittinen vuoropuhelu, yhteistyö ja alakohtainen toiminta kootaan yhteen kehykseen. Siihen sisältyy myös kauppaa ja investointeja koskevia määräyksiä, joita aletaan soveltaa täysimääräisesti, kun sopimus on tehty ja se tulee voimaan.

Kumppanuussopimuksen avulla vahvistetaan yhteistyötä muun muassa seuraavilla aloilla:

  • kestävä kehitys
  • ympäristö- ja ilmastotoimet
  • digitalisaatio
  • ihmisoikeudet
  • liikkuvuus
  • terrorismin torjunta
  • kriisinhallinta

Lisäksi kumppanuussopimuksella edistetään tiiviimpää koordinointia monenvälisillä foorumeilla ja maailmanlaajuisissa haasteissa, kuten ilmastonmuutoksessa, rauhanturvaamisessa ja muuttoliikkeessä. Sopimuksella helpotetaan myös parhaiden käytäntöjen vaihtoa useissa eri asioissa hallinnosta teknologiseen innovointiin.

Väliaikainen kauppasopimus

Väliaikainen kauppasopimus (iTA) vastaa kumppanuussopimuksen kaupan ja investointien vapauttamista koskevaa pilaria, ja se toimii erillisenä sopimuksena, kunnes täysimittainen kumppanuussopimus tulee voimaan. Sen tavoitteena on saavuttaa neuvoteltujen kauppasitoumusten taloudelliset hyödyt mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Sopimuksella edistetään tariffien alentamista, avataan pääsy uusille markkinoille ja mahdollistetaan hyötyminen paremmista kauppaehdoista keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa maatalous, autoteollisuus, lääketeollisuus ja kemikaalit.

Lisäksi sopimukseen sisältyy määräyksiä, jotka koskevat seuraavia:

  • investointien helpottaminen
  • rajatylittävän palvelukaupan esteiden poistaminen erityisesti digitaalisten ja rahoituspalvelujen osalta
  • julkiset hankinnat, joiden myötä EU:n yritykset voivat osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin Mercosur-maissa

Väliaikainen kauppasopimus edellyttää ratifiointia ainoastaan EU:lta, mutta ei yksittäisiltä EU-mailta. Sen soveltaminen päättyy, kun EU:n ja Mercosurin kumppanuussopimus tulee voimaan kaikkien jäsenmaiden ratifioitua sen.

EU ilmoitti 23. maaliskuuta 2026 Mercosur-maille väliaikaisen kauppasopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta neuvoston 9. tammikuuta 2026 tekemän päätöksen mukaisesti.

Sopimusta on sovellettu väliaikaisesti 1. toukokuuta 2026 alkaen, ja tiettyjen tuotteiden tullit poistettiin ensimmäisestä soveltamispäivästä alkaen. Näin kaupalle ja investoinneille on saatu ennakoitavat säännöt.

Mercosur-maiden ja EU:n lippujen abstrakti kollaasi, joka kuvaa kauppaa.
EU:n ja Mercosurin kauppa: faktatietoja

EU:n ja Mercosurin kauppa: faktatietoja

Maataloustuotteita koskevat suojatoimet

EU on ottanut käyttöön Mercosurin suojatoimia koskevan asetuksen, jolla EU:n ja Mercosurin kumppanuussopimukseen sekä väliaikaiseen kauppasopimukseen sisältyvät määräykset maataloustuotteita koskevista suojatoimista saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä. Tarkoituksena on näin suojella EU:n maatalousalaa ja tiettyjä herkkiä maataloustuotteita, jotka voivat altistua tuonnin aiheuttamalle kilpailulle.

Asetuksessa vahvistetaan erityisesti, miten EU voi väliaikaisesti keskeyttää Mercosurista tuotavien maataloustuotteiden tullietuudet, jos tuonti vahingoittaa EU:n tuottajia. Se perustuu olemassa oleviin EU:n suojatoimiin, mutta sisältää nopeampia menettelyjä ja selkeämmät kynnysarvot tutkimusten aloittamiselle EU:n viljelijöiden suojelemiseksi.

Siihen asti, kunnes pysyvä lainsäädäntökehys on hyväksytty, komissio voi soveltaa väliaikaisen kauppasopimuksen mukaisia kahdenvälisiä suojatoimia maataloustuotteisiin. Se voi muun muassa määrätä tulleja torjuakseen sellaista tuonnin äkillistä kasvua tai hintojen laskua, joka häiritsee paikallistuotannon markkinoita. Lisäksi tehostettua seurantaa koskevia vaatimuksia sovelletaan tariffikiintiöiden alaisiin tuotteisiin, kuten naudan-, siipikarjan- ja sianlihaan, sokeriin, etanoliin, riisiin, hunajaan, maissiin ja sokerimaissiin.

Jäsenmaat voivat myös pyytää komissiota aloittamaan suojatoimia koskevia tutkimuksia. Komission on näin menetellessään ilmoitettava neuvostolle kaikista suunnitelluista toimista oikea-aikaisesti ja jättämättä mitään pois.

Neuvosto hyväksyi 5. maaliskuuta 2026 virallisesti asetuksen, jolla otetaan käyttöön kahdenväliset suojalausekkeet maataloustuotteiden osalta. Asetusta sovelletaan väliaikaiseen kauppasopimukseen sen voimaantulosta alkaen, ja sen soveltamista jatketaan EU:n ja Mercosurin kumppanuussopimuksen tultua voimaan.

Päivitetty viimeksi: 1. toukokuuta 2026