Reagointi muuttoliikekriisiin ja ylivoimaisiin esteisiin
Jäsenmaat voivat kriisitilanteissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa poiketa tietyistä säännöistä ja pyytää solidaarisuus- ja tukitoimia. Ne esitetään uusissa säännöissä.
Toimet kriisitilanteissa
Kriisitilanteita ja ylivoimaisia esteitä koskevassa uudessa asetuksessa säädetään asianmukaisista menettelysäännöistä, poikkeuksista ja solidaarisuusmekanismien nopeasta käyttöönotosta, jotta voidaan reagoida vuoden 2015 muuttoliikekriisin kaltaisiin kriisitilanteisiin.
EU:hun laittomasti saapuneiden lukumäärä on laskenut merkittävästi muuttoliikekriisin huippuvuodesta 2015.
EU:hun laittomasti tulleiden kokonaismäärä on laskenut vuoden 2015 1,04 miljoonasta 0,28 miljoonaan vuonna 2023.
Tulijoiden lukumäärä vuonna 2024 muuttoreitin mukaan jaoteltuna:
- itäinen reitti: 3 995 tulijaa
- keskinen reitti: 1 533 tulijaa
- läntinen reitti: 8 067 tulijaa
Uusi väline kattaa joukoittaisen maahantulon tilanteet, joissa kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden maahantulo johonkin EU-maahan on laajuudeltaan ja luonteeltaan sellaista, että se
- lamauttaa jäsenmaan turvapaikka-, vastaanotto- tai palauttamisjärjestelmän toiminnan
- aiheuttaa todennäköisesti vakavia seurauksia Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän ja EU:n muuttoliikkeen hallintajärjestelmän toiminnalle
Jäsenmaat voivat poiketa tietyistä säännöistä, jotka koskevat esimerkiksi turvapaikkahakemusten rekisteröintiä tai rajalla tapahtuvaa turvapaikkamenettelyä. Uusia sääntöjä sovelletaan tilanteissa,
- joissa yhteen tai useampaan jäsenmaahan saapuu joukoittain pakolaisia
- joissa muuttajia välineellistetään poliittisiin tarkoituksiin kohdejäsenmaan valmiuksien ylittämiseksi ja vakauden horjuttamiseksi
- joihin liittyy ylivoimainen este, esimerkiksi pandemia, kuten koronaviruskriisi, tai luonnonkatastrofi
Nämä poikkeustoimet ja muu solidaarisuustuki edellyttävät neuvoston antamaa lupaa.
Toimenpiteet
Jos jäsenmaa on jossakin edellä kuvatuista tilanteista, se voi pyytää lupaa poiketa yhteisistä menettelyistä tai hyötyä solidaarisuustoimista.
Komissio analysoi tilanteen, ja jos edellä kuvatut kriteerit täyttyvät, se antaa komission täytäntöönpanopäätöksen, jossa todetaan kriisitilanne tai tilanne, johon liittyy ylivoimainen este. Komissio voi myös ehdottaa neuvoston täytäntöönpanopäätöstä.
Kun neuvosto on hyväksynyt päätöksen, asiaankuuluvia poikkeuksia voidaan soveltaa ja jäsenmaa voi hyötyä asiaankuuluvista solidaarisuustoimista. Sen lisäksi, että komission tehtävänä on seurata ja tarkastella tilannetta, se voi myös ehdottaa neuvoston täytäntöönpanopäätösten kumoamista tai voimassaolon jatkamista. Käyttöön otetut toimenpiteet kestävät kolme kuukautta, ja ne voidaan uusia enintään 12 kuukaudeksi.
Määräajat
Jotta helpotettaisiin painetta, joka kohdistuu EU-maahan, johon saapuu joukoittain turvapaikkaa hakevia henkilöitä, sovelletaan seuraavia poikkeuksia määräajoista.
Tiettyjä määräaikoja voidaan pidentää, esimerkiksi seuraavasti:
kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten kirjaamisen määräaika neljään viikkoon
rajamenettelyn loppuun saattamisen määräaikaa kuudella lisäviikolla
sellaisten henkilöiden takaisinottoa koskevien pyyntöjen ja ilmoitusten lähettämisen määräaikaa voidaan pidentää, joista kriisitilanteessa oleva jäsenvaltio on vastuussa mutta jotka ovat toisessa jäsenmaassa
Poikkeukset
Jäsenmaat voivat uutena kriisitilanteissa sovellettavana poikkeuksena
- muuttaa rajamenettelyn perusteita siten, että joko rajalla tutkittavien hakemusten määrää vähennetään tai rajamenettelyn käyttöä laajennetaan niin, että kaikki hakemukset tutkitaan rajalla ja haavoittuvia ryhmiä varten otetaan käyttöön erityisiä suojatoimia
- saada vapautuksen tavanomaisissa olosuhteissa sovellettavasta velvollisuudestaan ottaa vastuulleen kuuluvat turvapaikanhakijat takaisin toisesta EU-maasta
Solidaarisuus- ja tukitoimet
Kriisitilanteessa oleva jäsenmaa voi pyytää muilta EU-mailta solidaarisuustoimia. Nämä panokset vastaavat uudessa turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksessa sovittuja toimia:
turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirrot
rahoitusosuudet, myös kolmansissa maissa
vaihtoehtoiset solidaarisuustoimet, kuten valmiuksien kehittäminen tai henkilöstön sijoittaminen
Toimenpiteiden yleisenä tavoitteena on varmistaa, että yksikään jäsenmaa ei joutuisi kantamaan kohtuutonta vastuuta ja että kaikki jäsenmaat osallistuvat solidaarisuustoimiin jatkuvasti.
Vastuun korvaamisesta tulee pakollista vain siinä tapauksessa, että siirtoja koskevat toimet eivät täytä kaikkia jäsenmaan tarpeita. Tällöin tukea antava jäsenmaa ottaa vastuun sellaisten henkilöiden turvapaikkahakemusten käsittelystä, jotka ovat sen alueella mutta jotka kriisitilanteessa olevan jäsenmaan olisi tavanomaisissa olosuhteissa otettava takaisin. Koska kaikki tarpeet on täytettävä kriisitilanteissa, tiettyjen jäsenmaiden on ehkä osallistuttava laajemmin kuin oikeudenmukaisella osuudellaan. Niiden laajempi panos kuitenkin korvattaisiin niille myöhemmin.
Kriisiaikoina EU:n yhteisvastuukoordinaattorin tehtävänä on tukea siirtoja ja edistää jäsenmaiden valmiuskulttuuria.
Nopeutettu menettely
Jos tietystä alkuperämaasta tai -alueelta saapuu suuria hakijaryhmiä, jotka todennäköisesti tarvitsevat suojelua, komissio voi antaa suosituksen nopeutetun menettelyn soveltamisesta.
Tällöin henkilökohtainen puhuttelu voidaan jättää pois, ja menettely on saatettava päätökseen alle neljässä viikossa.
Muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskeva työ
Jäsenmaat pääsivät 4. lokakuuta 2023 yhteisymmärrykseen neuvotteluvaltuutuksestaan, joka koskee asetusta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvistä kriisitilanteista ja ylivoimaisista esteistä, mukaan lukien muuttajien välineellistäminen.
Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 20. joulukuuta 2023 sopimukseen tästä poikkeuksellisia olosuhteita koskevasta uudesta lainsäädännöstä sekä monista muista muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen asiakokonaisuuksista.
EU-maiden edustajat vahvistivat 8. helmikuuta 2024 joulukuussa saavutetun sopimuksen erinäisistä säädöksistä ja kolmea lakia koskevan yhteisymmärryksen, johon neuvosto ja parlamentti olivat päässeet jo vuonna 2022. Jäsenmaiden edustajat hyväksyivät myös rajalla tapahtuvaa palauttamismenettelyä koskevan päivitetyn asetuksen.
Neuvosto hyväksyi EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen 14. toukokuuta 2024.
- Muuttoliikepolitiikka: neuvostolta valtuutus kriisitilanteita koskevaa EU-lakia varten (lehdistötiedote 4.10.2023)
- Neuvosto ja Euroopan parlamentti läpimurtoon EU:n turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmän uudistamisessa (lehdistötiedote 20.12.2023)
- Kriisitilanteita ja ylivoimaisia esteitä koskeva asetus 9.2.2024
- Neuvosto hyväksyi EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (lehdistötiedote 14.5.2024)
Katso myös
Päivitetty viimeksi: 10. lokakuuta 2025