Työntekijöiden lähettäminen
EU on vahvistanut säännöt, joilla suojellaan lähetettyjä työntekijöitä samalla, kun säilytetään vapaus tarjota rajatylittäviä palveluita.
Mikä on lähetetty työntekijä?
Lähetetty työntekijä on työntekijä, jonka työnantaja lähettää väliaikaisesti tarjoamaan palveluitaan toiseen jäsenmaahan kuin siihen, jossa hän normaalisti työskentelee.
Kun työ on päättynyt, lähetetty työntekijä palaa siihen EU-maahan, josta hänet lähetettiin.
Työntekijöiden lähettäminen perustuu palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteeseen EU:ssa. Se on yksi sisämarkkinoiden neljästä perusvapaudesta.
Lähetettyjen työntekijöiden tärkeimmät toimialat
Rakentaminen
Teollisuus
Tie- ja rahtiliikenne
Varastointi
Rahoitus-, asiantuntija-, tiede- ja hallintopalvelut
Terveys- ja sosiaaliala
Työntekijöiden lähettämistä koskevat EU:n säännöt
EU on vahvistanut säännöt, joilla varmistetaan, että lähetettyjen työntekijöiden oikeuksia ja työoloja suojellaan kaikkialla EU:ssa ja että lähettävillä ja vastaanottavilla yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset. Samalla säilytetään palveluiden vapaan liikkuvuuden periaate.
Työolot ja -ehdot
Lähetettyihin työntekijöihin pätevät sen maan työehdot, jotka ovat heille suotuisammat.
Tämä tarkoittaa, että lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan vastaanottavan maan lainsäädäntöä, jos se on heille suotuisampi kuin kotimaan lainsäädäntö. Tällaisessa tapauksessa työnantajan tulee toimia vastaanottavan maan perussääntöjen mukaisesti asioissa, jotka liittyvät työntekijöiden suojeluun ja työehtoihin, kuten
- palkkaus
- enimmäistyöajat
- palkallisen vuosiloman vähimmäiskesto
- miesten ja naisten tasavertainen kohtelu
- matkapäiväraha
Jos ehdot ovat suotuisammat lähetetyn työntekijän kotimaassa, työnantajan tulee jatkaa kotimaan ehtojen soveltamista myös silloin, kun työntekijä on lähetettynä toiseen maahan.
Lähetettyjen työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet
Lähetetyt työntekijät ovat edelleen vakuutettuja kotimaassaan, eikä heidän tarvitse rekisteröityä vastaanottavan maan sosiaaliturvaviranomaisille.
Heidän tulee kuitenkin pyytää kotimaansa sosiaaliturvaviranomaiselta todistus (asiakirja A1) siitä, että he ovat vakuutettuja kotimaassaan, ennen työn aloittamista vastaanottavassa maassa. Tämä velvoite ei päde liikematkoihin eikä lyhytkestoiseen toimintaan (enintään kolme peräkkäistä työpäivää 30 päivän aikana). Tämä poikkeus ei koske rakennusalaa.
Tilapäistyövoimaa välittävät toimistot
Tilapäistyövoimaa välittävien toimistojen tulee taata lähetetyille työntekijöille samat työehdot kuin niille väliaikaisille työntekijöille, jotka on palkattu siitä jäsenmaasta, jossa työ tehdään.
Pitkäaikainen lähettäminen
Jos työntekijä on lähetettynä toiseen maahan yli 12 kuukauden ajan (tai poikkeustapauksissa 18 kuukauden ajan), häneen pätevät lähes kaikki vastaanottavan maan työlainsäädännön näkökohdat. Jos lähettäminen toiseen maahan kestää yli 24 kuukautta, työntekijä siirtyy vastaanottavan maan sosiaaliturvan piiriin.
Työntekijöiden lähettämistä koskeva sähköinen ilmoitus
Jotta lähetettyjen työntekijöiden suojelemiseksi tehdyn EU:n lainsäädännön noudattaminen voidaan varmistaa, tietyn EU-maan työnantajia voidaan pyytää toimittamaan lähettämisilmoitus vastaanottavan maan viranomaisille ennen lähettämisen alkamista (tai viimeistään sen alkaessa). Kaikki EU-maat ovat asettaneet tämän velvoitteen.
EU pyrkii digitalisoimaan lähettämisilmoitukset kokonaan ottamalla käyttöön yhteisen verkkorajapinnan, jotta yritysten ei enää tarvitse täyttää eri lomakkeita kutakin jäsenmaata varten. Tämä auttaa yhdenmukaistamaan sääntöjä ja keventämään hallinnollista taakkaa.
Sähköistä lomaketta käyttämällä yritykset voisivat säästää yli 70% ajasta, joka kuluu lähettämisilmoitusten täyttämiseen, ja 81% kaikista hallinnollisista kuluista jotka liittyvät ilmoitusten toimittamiseen, jos kaikki jäsenmaat liittyvät aloitteeseen.
Se hyödyttäisi myös kansallisia viranomaisia, sillä se lisäisi avoimuutta ja helpottaisi lähetettyjä työntekijöitä koskevien EU:n sääntöjen noudattamisen valvontaa.
Neuvosto vahvisti kantansa tähän komission ehdotukseen 22. toukokuuta 2025. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään ensisijaisesti
- parantamaan verkkorajapintaa lisäämällä siihen uusia ominaisuuksia
- selkeyttämään yhteistä ilmoituslomaketta koskevia vaatimuksia
- antamaan lisätietoja siitä, miten lomakkeessa olevia henkilötietoja käytetään
Lopullisesta tekstistä neuvotellaan parlamentin kanssa.
Päivitetty viimeksi: 24. kesäkuuta 2026