EU:n käyttämät pakotetyypit
EU:n pakotteet voivat kohdistua EU:n ulkopuolisten maiden hallituksiin, yhteisöihin ja henkilöihin. EU voi määrätä rajoittavia toimenpiteitä YK:n päätöslauselmien täytäntöönpanemiseksi, YK:n pakotteiden tiukentamiseksi tai omasta aloitteestaan.
EU:n pakotteiden kohteet
EU:n pakotteet voivat kohdistua
- EU:n ulkopuolisten maiden hallituksiin sen perusteella, millaista politiikkaa ne harjoittavat
- yhteisöihin (yrityksiin), jotka mahdollistavat kyseisen politiikan harjoittamisen
- ryhmiin tai järjestöihin, esimerkiksi terroristiryhmiin
- henkilöihin, esimerkiksi terroristeihin tai ihmisoikeusloukkauksista vastuussa oleviin henkilöihin
Tarkoituksena on minimoida pakotteiden haitalliset vaikutukset niihin, jotka eivät ole vastuussa pakotteisiin johtaneista politiikoista tai toimista.
Erityisen tärkeää on minimoida vaikutukset paikalliseen siviiliväestöön asianomaisessa maassa tai sen kanssa tapahtuvaan lailliseen toimintaan.
Mitä pakotteet ovat?
Suurin osa EU:n pakotejärjestelmistä kohdistuu henkilöihin ja yhteisöihin, ja ne koostuvat varojen jäädyttämisestä ja matkustuskielloista. EU voi myös hyväksyä alakohtaisia toimenpiteitä, kuten talous- ja rahoitustoimenpiteitä.
Yksittäisiin pakotteisiin vaaditaan tietty EU:n perussopimusten mukainen oikeusperusta. Tällaisia ovat
Aseidenvientikielto
Kielto viedä EU:n puolustustarvikeluettelossa lueteltuja tuotteita ja teknologiaa.
Matkustuskielto
Kiellon kohteena olevat henkilöt eivät saa tulla EU:n alueelle eivätkä kulkea sen kautta.
Varojen jäädyttäminen
Pakotteiden kohteena olevien henkilöiden ja yhteisöjen kaikki EU:ssa olevat varat jäädytetään.
Varojen poistaminen saatavilta
EU:n henkilöt ja yhteisöt eivät saa asettaa varoja pakotteiden kohteena olevien tahojen saataville.
Talouspakotteet
Kaupan, puolustuksen, teknologian, rahoituksen, liikenteen ja energia-alan rajoitukset.
Diplomaattiset pakotteet
Diplomaattisuhteiden katkaiseminen tai EU:n diplomaattiedustajien kutsuminen takaisin maasta.
YK:n ja EU:n pakotteet
EU voi panna täytäntöön kolmenlaisia pakotejärjestelmiä: YK:n pakotteita, sekamuotoisia pakotteita ja EU:n autonomisia pakotteita.
YK:n pakotteet
EU panee täytäntöön kaikki YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymät pakotteet saattamalla ne osaksi EU:n lainsäädäntöä. EU käy YK:n kanssa tiivistä vuoropuhelua voidakseen koordinoida paremmin EU:n jäsenmaiden omia pakotetoimia.
Sekamuotoiset pakotteet
EU voi myös koventaa YK:n pakotteita toteuttamalla omia tiukempia toimiaan YK:n turvallisuusneuvoston asettamien pakotteiden lisäksi.
EU:n autonomiset pakotteet
EU voi määrätä pakotteita oma-aloitteisesti. EU:n ulkoasiainedustaja tai EU:n jäsenmaat voivat ehdottaa tämäntyyppisiä pakotteita. Pakotteet ovat yleensä voimassa 12 kuukautta.
Rajoittavat toimenpiteet vahvistetaan neuvoston yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa päätöksissä (YUTP-päätöksissä).
Maakohtaiset ja aihekohtaiset pakotteet
Suurin osa EU:n pakotejärjestelmistä hyväksytään kyseessä olevan maan erityistilanteen vuoksi. Pakotteita on asetettu esimerkiksi Venäjän, Valko-Venäjän, Iranin, Pohjois-Korean, Syyrian, Kongon demokraattisen tasavallan ja Venezuelan tilanteen johdosta.
Maat, joihin sovelletaan pakotejärjestelmää:
- Afganistan
- Valko-Venäjä
- Bosnia ja Hertsegovina
- Burundi
- Keski-Afrikan tasavalta
- Kongon demokraattinen tasavalta
- Guatemala
- Guinea
- Guinea-Bissau
- Haiti
- Iran
- Irak
- Libanon
- Libya
- Mali
- Moldova
- Myanmar/Burma
- Nicaragua
- Niger
- Venäjä
- Somalia
- Etelä-Sudan
- Sudan
- Syyria
- Tunisia
- Turkki
- Ukraina
- Venezuela
- Jemen
- Zimbabwe
Lisäksi EU on hyväksynyt neljä aihekohtaista järjestelmää, joiden kohteina ovat
Kaikki EU:n pakotteisiin liittyvät säädökset julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.
Katso myös
Miksi EU hyväksyy pakotteita?
Miten EU hyväksyy ja tarkistaa pakotteita?
Pakotteet
Päivitetty viimeksi: 3. joulukuuta 2025