EU:n käyttämät pakotetyypit

EU:n pakotteiden kohteet

EU:n pakotteet voivat kohdistua

• EU:n ulkopuolisten maiden hallituksiin sen perusteella, millaista politiikkaa ne harjoittavat
• yhteisöihin (yrityksiin), jotka mahdollistavat kyseisen politiikan harjoittamisen
• ryhmiin tai järjestöihin, esimerkiksi terroristiryhmiin
• henkilöihin, esimerkiksi terroristeihin tai ihmisoikeusloukkauksista vastuussa oleviin henkilöihin

Tarkoituksena on minimoida pakotteiden haitalliset vaikutukset niihin, jotka eivät ole vastuussa pakotteisiin johtaneista politiikoista tai toimista.

Erityisen tärkeää on minimoida vaikutukset paikalliseen siviiliväestöön asianomaisessa maassa tai sen kanssa tapahtuvaan lailliseen toimintaan.

Mitä pakotteet ovat?

Suurin osa EU:n pakotejärjestelmistä kohdistuu henkilöihin ja yhteisöihin, ja ne koostuvat varojen jäädyttämisestä ja matkustuskielloista. EU voi myös hyväksyä alakohtaisia toimenpiteitä, kuten talous- ja rahoitustoimenpiteitä.

Yksittäisiin pakotteisiin vaaditaan tietty EU:n perussopimusten mukainen oikeusperusta. Tällaisia ovat

Aseidenvientikielto

Kielto viedä EU:n puolustustarvikeluettelossa lueteltuja tuotteita ja teknologiaa.

Matkustuskielto

Kiellon kohteena olevat henkilöt eivät saa tulla EU:n alueelle eivätkä kulkea sen kautta.

Varojen jäädyttäminen

Pakotteiden kohteena olevien henkilöiden ja yhteisöjen kaikki EU:ssa olevat varat jäädytetään.

Varojen poistaminen saatavilta

EU:n henkilöt ja yhteisöt eivät saa asettaa varoja pakotteiden kohteena olevien tahojen saataville.

Talouspakotteet

Kaupan, puolustuksen, teknologian, rahoituksen, liikenteen ja energia-alan rajoitukset.

Diplomaattiset pakotteet

Diplomaattisuhteiden katkaiseminen tai EU:n diplomaattiedustajien kutsuminen takaisin maasta.

YK:n ja EU:n pakotteet

EU voi panna täytäntöön kolmenlaisia pakotejärjestelmiä: YK:n pakotteita, sekamuotoisia pakotteita ja EU:n autonomisia pakotteita.

YK:n pakotteet

EU panee täytäntöön kaikki YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymät pakotteet saattamalla ne osaksi EU:n lainsäädäntöä. EU käy YK:n kanssa tiivistä vuoropuhelua voidakseen koordinoida paremmin EU:n jäsenmaiden omia pakotetoimia.

• YK:n turvallisuusneuvoston konsolidoitu pakoteluettelo

Sekamuotoiset pakotteet

EU voi myös koventaa YK:n pakotteita toteuttamalla omia tiukempia toimiaan YK:n turvallisuusneuvoston asettamien pakotteiden lisäksi.

EU:n autonomiset pakotteet

EU voi määrätä pakotteita oma-aloitteisesti. EU:n ulkoasiainedustaja tai EU:n jäsenmaat voivat ehdottaa tämäntyyppisiä pakotteita. Pakotteet ovat yleensä voimassa 12 kuukautta.

Rajoittavat toimenpiteet vahvistetaan neuvoston yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa päätöksissä (YUTP-päätöksissä).

Maakohtaiset ja aihekohtaiset pakotteet

Suurin osa EU:n pakotejärjestelmistä hyväksytään kyseessä olevan maan erityistilanteen vuoksi. Pakotteita on asetettu esimerkiksi Venäjän, Valko-Venäjän, Iranin, Pohjois-Korean, Syyrian, Kongon demokraattisen tasavallan ja Venezuelan tilanteen johdosta.

Lisäksi EU on hyväksynyt neljä aihekohtaista järjestelmää, joiden kohteina ovat

• terroriteot
• ihmisoikeusloukkaukset
• kyberhyökkäykset
• kemiallisten aseiden leviäminen ja käyttö

Kaikki EU:n pakotteisiin liittyvät säädökset julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.

Katso myös

• EU:n pakotteet (Euroopan ulkosuhdehallinto)
• EU:n pakotteet (Euroopan komissio)
• EU:n pakotekartta (verkkosivusto)
• EU:n pakotteiden seurantaohjelma (Euroopan komissio)