Skip to content

Kannustaminen rakenneuudistuksiin ja investointeihin: joustoa vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin

Yleistä

Investointien lisäämiseen ja rakenneuudistusten tehostamiseen tähtäävien EU:n toimien tukemiseksi Eurooppa-neuvosto sopi kesäkuussa 2014, että on tutkittava tapoja soveltaa vakaus- ja kasvusopimuksen nykyisiä sääntöjä joustavammin muuttamatta niitä.

Euroopan komissio antoi Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen pohjalta tammikuussa 2015 tiedonannon "Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen".

Tiedonannossa selitetään, miten komissio aikoo soveltaa vakaus- ja kasvusopimusta joustavammin arvioidessaan, ovatko jäsenvaltiot noudattaneet sopimuksen sääntöjä.

Koska nykyisiä sääntöjä ei tarvitse muuttaa eikä lainsäädäntötoimia siis tarvita, komissio on jo alkanut soveltaa uutta tulkintaansa sopimuksen säännöistä.

Neuvosto hyväksyi helmikuussa 2016 tiedonantoon yhteisesti sovitun kannan, jonka perusteella saatetaan ajan tasalle "käytännesäännöt" eli nykyinen tulkinta siitä, miten vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä ("vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset") olisi sovellettava.

Tärkeimmät tavoitteet

Vakaus- ja kasvusopimuksen joustavamman soveltamisen on tarkoitus

  • kannustaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoon
  • lisätä investointeja

Käsittely neuvostossa

Helmikuu 2016: neuvosto hyväksyi yhteisesti sovitun kannan vakaus- ja kasvusopimuksen juostavasta soveltamisesta. Sovitun kannan perusteella käytännesäännöt vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanosta saatetaan ajan tasalle.

Joulukuu 2015: neuvosto vahvisti yhteisesti sovitun kannan joustavuuteen vakaus- ja kasvusopimuksen nykyisten sääntöjen puitteissa. Talous- ja rahoituskomitea sopi kannasta.

Lokakuu 2015: talous- ja rahoitusasioiden neuvosto keskusteli vakaus- ja kasvusopimuksen nykyisten sääntöjen sisältämiä joustomahdollisuuksia koskevasta komission tiedonannosta talous- ja rahoituskomitean puheenjohtajan esittelyn pohjalta.

Tammikuu 2015: neuvosto keskusteli vakaus- ja kasvusopimuksen joustavasta soveltamisesta, erityisesti "rakenneuudistuslausekkeen" ja "investointilausekkeen" soveltamisesta. Lisäksi neuvosto päätti, että talous- ja rahoituskomitean olisi jatkettava komission tiedonannon teknistä analysointia.

Ohjeet vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston käytöstä: pääkohdat

Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston hyödyntämistä koskevassa tiedonannossa keskitytään sopimuksen sääntöjen joustavampaan soveltamiseen ottaen huomioon seuraavat seikat:

  1. jäsenvaltioiden toteuttamat rakenneuudistukset
  2. hallitusten toteuttamat investointitoimet
  3. kunkin jäsenvaltion suhdannetilanne

1. Rakenneuudistuslausekkeen joustava soveltaminen

Rakenneuudistuslauseketta sovelletaan eri tavalla riippuen siitä, kuuluuko jäsenvaltio vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevään osioon vai korjaavaan osioon.

Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osioon kuuluvat jäsenvaltiot

Nykyiset säännöt:

Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevään osioon kuuluvat jäsenvaltiot voivat väliaikaisesti poiketa julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävältä julkisen talouden sopeuttamisuralta, jos ne toteuttavat suuria rakenneuudistuksia. Tämä sääntö tarjoaa jäsenvaltioille mahdollisuuden kattaa pitkän aikavälin hyötyä tuovat, uudistusten toteuttamisesta aiheutuvat lyhyen aikavälin kustannukset sekä antaa niille lisää aikaa saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteensa.

Joustava soveltaminen:

Poikkeus voidaan myöntää, jos rakenneuudistukset täyttävät tietyt kriteerit, eli

  • ne ovat "suuria"
  • niillä on todennettavissa olevia pitkän aikavälin myönteisiä talousarviovaikutuksia
  • ne toteutetaan kokonaisuudessaan

Lauseketta sovellettaisiin myös niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät ole vielä aloittaneet uudistuksia, mutta pystyvät toimittamaan yksityiskohtaiset suunnitelmat, jotka sisältävät yksilöityjä toimenpiteitä ja uskottavat määräajat niiden toteuttamiseksi.

Väliaikainen poikkeama ei saa olla enempää kuin 0,5% suhteessa BKT:hen, ja jäsenvaltion on saavutettava julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa neljän vuoden kuluessa.

Lisäksi niiden jäsenvaltioiden, joille poikkeus on myönnetty, on säilytettävä varmuusmarginaali sen varmistamiseksi, ettei poikkeus johda tilanteeseen, jossa maan julkisen talouden alijäämä nousee yli 3%:iin suhteessa BKT:hen.

Neuvosto myöntää luvan väliaikaiseen poikkeamaan sen jälkeen, kun komissio on saattanut arviointinsa päätökseen ja vahvistanut, että sovitut uudistukset on toteutettu kokonaisuudessaan.

Vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaan osioon kuuluvat jäsenvaltiot

Nykyiset säännöt:

Komission on tutkittava jäsenvaltion asiaankuuluvat keskipitkän aikavälin taloudelliset, julkistaloudelliset ja muut tekijät ennen kuin se voi käynnistää liiallisen alijäämän menettelyn tai ehdottaa liiallisen alijäämän korjaamiseen sovellettavien määräaikojen pidentämistä. Näihin tekijöihin kuuluu myös rakenneuudistusten toteuttaminen.

Joustava soveltaminen:

Meneillään olevien suurten rakenneuudistusten lisäksi otetaan huomioon myös suuria rakenneuudistuksia koskevat suunnitelmat. Suunnitelmien on sisällettävä selkeitä toimenpiteitä ja realistiset toteuttamisaikataulut.

Jos vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaan osioon kuuluvalla maalla on toteuttamiskelpoiset uudistussuunnitelmat, komissio voi

  • suosittaa neuvostolle, että se myöntäisi liiallisen alijäämän korjaamisen määräajalle jatkoa niiden maiden osalta, jotka ovat jo liiallisen alijäämän menettelyssä
  • suosittaa neuvostolle, että se myöntäisi liiallisen alijäämän korjaamiseen pidemmän määräajan, kun käynnistetään uusi liiallisen alijäämän menettely

Seuranta

Uudistusten täytäntöönpanoa seurataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Maan, johon sovelletaan liiallisen alijäämän menettelyä, on esiteltävä rakenneuudistuksensa korjaussuunnitelmassa. Tässä tapauksessa uudistusten toteuttamista seurataan liiallisen alijäämän menettelyn puitteissa.

2. Investointilausekkeen joustava soveltaminen

Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR) liittyvät investoinnit

Ehdotettu joustava soveltaminen:

1. Liiallisen alijäämän menettelyä ei käynnistetä, vaikka jäsenvaltion julkistalouden alijäämä ylittäisi viitearvon 3% suhteessa BKT:hen, jos ylitys johtuu investoimisesta hankkeeseen, joka saa osarahoitusta ESIR-rahastosta. Alijäämätavoitteesta poikkeamisen on kuitenkin oltava lievää ja väliaikaista.

2. Ei huomioida pieniä poikkeamia velan viitearvosta – 60% suhteessa BKT:hen – jos valtio osallistuu ESIR-rahastoon liittyviin investointeihin.

Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin riippumatta siitä, kuuluvatko ne vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevään vai korjaavaan osioon.

Muut investoinnit

Nykyiset säännöt:

Vakaus- ja kasvusopimuksen säännöt sallivat väliaikaisen poikkeamisen julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävältä julkisen talouden sopeuttamisuralta niille jäsenvaltioille, joiden investoinnit voidaan katsoa suuria rakenneuudistuksia vastaaviksi.

Joustava soveltaminen:

Investointilauseketta sovelletaan julkisiin investointeihin ottamalla huomioon kunkin jäsenvaltion erityistilanne.

Näin ollen niiden jäsenvaltioiden, joiden investoinnit voidaan katsoa suuria rakenneuudistuksia vastaaviksi, sallitaan poiketa väliaikaisesti keskipitkän aikavälin tavoitteestaan tai siihen tähtäävältä sopeuttamisuraltaan edellyttäen, että

  • niiden BKT:n kasvu on negatiivinen tai niiden BKT jää alle potentiaalisen
  • poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävältä sopeuttamisuralta ei johda julkisen talouden alijäämään, joka on yli 3% suhteessa BKT:hen, ja tarkoituksenmukainen varmuusmarginaali säilytetään tällaisen poikkeaman ehkäisemiseksi
  • investoinnit lisääntyvät sallitun poikkeaman ansiosta
  • poikkeamaan liittyy jäsenvaltion osallistuminen sellaisten hankkeiden rahoitukseen, joita rahoitetaan myös EU:n ohjelmista ja ESIR-rahastosta
  • jäsenvaltio kompensoi väliaikaiset poikkeamat omassa ohjelmassaan vahvistetun aikajänteen puitteissa (euroalueen jäsenvaltioiden osalta vakausohjelma ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden osalta lähentymisohjelma)

Näitä sääntöjä sovellettaisiin vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevään osioon kuuluviin jäsenvaltioihin.

Euroopan komissio tarkastelee uudelleen kesäkuun 2018 loppuun mennessä rakenneuudistuslausekkeen ja investointilausekkeen soveltamista. Tarkastelussa selvitetään muun muassa sitä, auttoiko investointilauseke lisäämään uusia investointeja ja mitkä ovat investointilausekkeen soveltamisen jatkamisen vaikutukset.

3. Suhdannetilanne

Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevässä osiossa huomioidaan entistä paremmin jäsenvaltion suhdannetilanne. Komissio aikoo noudattaa monimutkaisempaa menetelmää (eräänlainen matriisi) kunkin maan julkisen talouden sopeuttamisuran määrittelyssä riippuen siitä, onko maan talous vaikeuksissa vai vallitseeko maassa talouden nousukausi.

Kun komissio arvioi sellaisen maan tilannetta, johon sovelletaan liiallisen alijäämän menettelyä (vakaus- ja kasvusopimuksen korjaava osio), se erottaa mahdollisimman hyvin toisistaan julkisen talouden kehityssuuntaukset, joihin hallitukset voivat vaikuttaa, ja sellaiset suuntaukset, jotka johtuvat talouskehityksen odottamattomasta heikkenemisestä.

Euroopan komission on määrä esittää neuvostolle arviointikertomus matriisin toimivuudesta 30. kesäkuuta 2018 mennessä. Komissio tarkastelee erityisesti sitä, tukiko matriisi jäsenvaltioiden suhdannepolitiikkaa ja edistikö se jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi se tarkastelee sitä, voitiinko matriisin avulla varmistaa julkisen velan vähentäminen "riittävän nopeasti".

Mikä on vakaus- ja kasvusopimus?

Vakaus- ja kasvusopimus, jolla on ehkäisevä ja torjuva vaikutus, muodostuu yhdestä päätöslauselmasta ja kahdesta neuvoston asetuksesta:

  • asetus julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta
  • asetus liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä

Mikä on julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite?

Julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite viittaa kunkin jäsenvaltion rakenteelliseen rahoitusasemaan suhteessa BKT:hen, mikä niiden odotetaan saavuttavan tietyn ajan puitteissa. Julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite edellyttää, että jäsenvaltioiden julkisyhteisöjen rahoitusasema on lähellä tasapainoa tai ylijäämäinen. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että jäsenvaltiot noudattavat vaatimusta säilyttää julkisen talouden velka alle 60%:ssa suhteessa BKT:hen ja julkistalouden alijäämä alle 3%:ssa suhteessa BKT:hen sekä vaatimusta julkistalouden yleisestä kestävyydestä.

Julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite vahvistetaan kolmen vuoden välein erikseen kullekin maalle. Sitä on mahdollista tarkistaa useammin, jos jäsenvaltio toteuttaa julkistalouteensa vaikuttavia rakenneuudistuksia.

Jäsenvaltioiden vuosittaista edistymistä kohti tätä tavoitetta kutsutaan "keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavaksi sopeuttamisuraksi", ja se määritellään kullekin maalle erikseen. Edistymistä seurataan talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon kuuluvien asianmukaisten raportointimenettelyjen avulla.

Lisää asiakirjoja ja julkaisuja

Katso myös