Vanhempien ja omaishoitajien työ- ja yksityiselämän tasapaino
Vanhempien ja omaishoitajien työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevilla uusilla EU-säännöillä pyritään naisten ja miesten tasavertaisempiin mahdollisuuksiin työpaikalla ja kotona.
Uudet EU-säännöt
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat uudet EU-säännöt tulivat voimaan elokuussa 2022. Neuvosto oli hyväksynyt ne 13. kesäkuuta 2019.
Ehdotuksella pyritään edistämään perhe- ja työelämän velvoitteiden välistä tasapainoa ja tarjoamaan naisille ja miehille tasavertaisemmat mahdollisuudet niin töissä kuin kotona. EU:n ja jäsenmaiden lainsäädännön ja politiikkojen tulisi
- auttaa työntekijöitä yhdistämään työ- ja perhe-elämä
- auttaa yrityksiä säilyttämään lahjakkaat työntekijät
- edistää joustoa sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta
- edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia
- luoda talouskasvua ja hyödyttää yhteiskuntaa kokonaisuudessaan, myös lapsia ja kotihoitoa tarvitsevia henkilöitä
Mihin direktiiviä tarvitaan?
Direktiivin yleistavoitteena on
- varmistaa naisten ja miesten tasa-arvon toteutuminen työmarkkinamahdollisuuksissa ja työssä kohtelussa
- tarjota lasten vanhemmille ja niille, joilla on hoitovelvoitteita, mahdollisuus sovittaa työnsä ja hoitovastuunsa paremmin yhteen
Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi EU:n perusperiaatteista. Naiset ovat kuitenkin edelleen selvästi aliedustettuina työmarkkinoilla ja johtotehtävissä kaikkialla Euroopan unionissa. Tällä uudella aloitteella pyritään erityisesti kannustamaan hoitovelvoitteiden tasapuolisempaa jakamista naisten ja miesten kesken.
Sukupuolten välisestä työllisyyserosta aiheutuu EU:ssa vuosittain 370 mrd. €:n taloudelliset tappiot. Työ- ja yksityiselämän tasapainoa edistävällä säädöspaketilla on tarkoitus auttaa työssäkäyviä vanhempia ja omaishoitajia siten, ettei heidän tarvitse valita perhe-elämän ja työuransa välillä.
Tarkempia tietoja
Lainsäädäntö
Komission ehdotuksessa vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevaksi direktiiviksi asetetaan uusia tai tiukempia vähimmäisvaatimuksia yhtenäisyyden lisäämiseksi EU-maiden välillä. Nykyiset oikeudet säilytetään tai niitä laajennetaan seuraavasti:
- isyysvapaa – uusi oikeus EU-tasolla
- vanhempainvapaa – ehdotetaan rahallista korvausta
- omaishoitovapaa – uusi oikeus EU-tasolla
- joustavat työjärjestelyt – laajennetaan koskemaan myös omaishoitajia ja päivitetään suojelun tasoa
Neuvoston puheenjohtajamaa ja Euroopan parlamentti pääsivät 24. tammikuuta 2019 alustavaan sopimukseen vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevan direktiiviehdotuksen joistakin keskeisistä osista.
Isyysvapaa
Isä tai toinen vanhempi voi ottaa vähintään 10 työpäivää vapaata lapsen syntymän aikaan, ja hän saa nykyistä EU-tason äitiyslomakorvausta vastaavan korvauksen. Jäsenmaat, joilla on avokätisemmät vanhempainvapaajärjestelmät, voivat säilyttää nykyiset kansalliset järjestelynsä.
Vanhempainvapaa
Yksilöllinen vanhempainvapaaoikeus on 4 kuukautta, joista 2 kuukautta ei ole siirrettävissä vanhempien välillä, ja niistä maksetaan korvaus. Jäsenmaat asettavat itse korvauksen tason.
Omaishoitovapaa
Kyseessä on EU-tasolla uusi käsite. Se on tarkoitettu työntekijöille, jotka huolehtivat vakavista lääketieteellisistä syistä hoivaa tai tukea tarvitsevista sukulaisistaan. Vapaata voi saada 5 työpäivää vuodessa. Jäsenmaat voivat myöntää omaishoitovapaata tapauskohtaisesti ja ottaa käyttöön tätä oikeutta koskevia lisäehtoja.
Joustavat työjärjestelyt
Myös oikeus pyytää joustavia työjärjestelyjä laajennetaan kaikkien vanhempien lisäksi työssäkäyviin omaishoitajiin.
Muut toimet
Säädösehdotuksen täydentämiseksi komission aloite sisältää joukon muita toimia, joilla tuettaisiin jäsenmaita yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näillä muun muassa
- varmistetaan omaishoitajien ja lasten vanhempien suojeleminen syrjinnältä ja irtisanomiselta, mukaan lukien odottavat äidit ja vapaalta palaavat työntekijät
- kannustetaan perhevapaiden ja joustavien työjärjestelyjen tasapuolista jakautumista sukupuolten kesken
- hyödynnetään tehokkaammin EU:n rahoitusta pitkäaikaishoidon ja lastenhoitopalvelujen parantamiseksi
- poistetaan toisten tulonsaajien taloudellisia esteitä, jotka estävät erityisesti naisia siirtymästä työmarkkinoille tai tekemästä kokopäiväistä työtä
Artikla 33 – Perhe- ja työelämä
Perheen oikeudellinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen suoja varmistetaan.
Voidakseen sovittaa yhteen perhe- ja työelämänsä jokaisella on oikeus suojaan irtisanomiselta äitiyteen liittyvän syyn vuoksi sekä oikeus vanhempainlomaan ja palkalliseen äitiyslomaan lapsen syntymän tai lapseksiottamisen johdosta.
Euroopan unionin perusoikeuskirja, artikla 33
Käsittely neuvostossa
Komissio esitti joulukuussa 2016 neuvostolle uuden ehdotuksensa direktiiviksi vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainosta. Neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat lainsäätäjät, jotka päättävät direktiivin lopullisesta sisällöstä ja sanamuodosta. Neuvosto edustaa jäsenmaita.
Neuvoston sosiaalityöryhmä tarkasteli ehdotusta.
Joulukuussa 2017 jäsenmaiden ministerit keskustelivat neuvostossa uudesta ehdotuksesta. Neuvosto vahvisti 21. kesäkuuta 2018 neuvottelukantansa (yleisnäkemyksen) direktiiviin, joka koskee vanhempien ja omaishoitajien työ- ja yksityiselämän tasapainottamista. Neuvoston puheenjohtajamaa aloitti tämän valtuutuksen perusteella neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa.
- Sosiaalityöryhmä
- Vanhempien ja omaishoitajien vapaat ja joustavat työjärjestelyt: neuvostolta yleisnäkemys direktiiviin työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta (lehdistötiedote 21.6.2018)
- Ehdotus direktiiviksi vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainosta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta – yleisnäkemys
Neuvoston puheenjohtajamaa ja Euroopan parlamentti pääsivät 24. tammikuuta 2019 alustavaan sopimukseen vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevan direktiiviehdotuksen joistakin keskeisistä osista.
EU:n neuvostossa kokoontuneet jäsenmaiden edustajat hyväksyivät alustavan sopimuksen direktiivistä 6. helmikuuta 2019.
Neuvosto hyväksyi direktiivin 13. kesäkuuta 2019. Se tulee voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jäsenmailla on sen jälkeen kolme vuotta eli 2. elokuuta 2022 asti aikaa antaa direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset.
Päivitetty viimeksi: 5. maaliskuuta 2026