Kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös
Kriittisiä raaka-aineita koskevien uusien sääntöjen ansiosta EU voi monipuolistaa tuontilähteitään ja lisätä louhintaa, jalostusta ja kierrätystä jäsenmaissa.
Miksi EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevaa säädöstä tarvitaan?
Muun muassa perusmetallien, akkumateriaalien ja harvinaisten maametallien kysynnän arvioidaan kasvavan EU:ssa räjähdysmäisesti, kun EU luopuu fossiilisista polttoaineista ja siirtyy puhtaisiin energiajärjestelmiin, jotka vaativat enemmän mineraaleja.
EU:n vihreä siirtymä edellyttää akkujen, aurinkopaneelien, kestomagneettien ja muun puhtaan teknologian paikallisen tuotannon kehittämistä. Kysyntään vastaamiseksi tarvitaan runsaasti erilaisia raaka-aineita.
Lisäksi kriittiset raaka-aineet ovat EU:ssa tärkeitä seuraaville:
Teollisuuden arvoketjut
Muuhun kuin energiantuotantoon käytettävät raaka-aineet ovat yhteydessä kaikkiin teollisuudenaloihin toimitusketjun kaikissa vaiheissa.
Strategiset teknologiat, kuten avaruus- ja puolustusteknologia
Teknologinen edistys ja elämänlaadun parantaminen riippuvat raaka-aineiden monipuolisuudesta ja kasvavasta määrästä.
Ilmasto, energia ja ympäristö
Puhdas teknologia vaatii raaka-aineita, jotka ovat korvaamattomia aurinkopaneeleissa, tuuliturbiineissa, sähköajoneuvoissa ja energiatehokkaassa valaistuksessa.
Paikallinen tuotanto on avainasemassa EU:n energia- ja liikennejärjestelmien uudistamisessa, joka perustuu osittain REPowerEU-suunnitelmaan ja EU:n vuodeksi 2035 asettamiin autoteollisuuden päästötavoitteisiin.
EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös
Neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2024 EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen. Taustalla on oletus, että harvinaisten maametallien kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti tulevina vuosina.
Kriittiset raaka-aineet ovat EU:lle taloudellisesti erittäin tärkeitä raaka-aineita, joihin liittyy suuri toimitushäiriöiden riski, joka johtuu niiden lähteiden keskittymisestä ja hyvien ja kohtuuhintaisten korvaavien tuotteiden puutteesta.
Säädöksellä on tarkoitus
- lisätä ja monipuolistaa EU:n kriittisten raaka-aineiden toimituksia
- vahvistaa kiertotaloutta ja kierrätystä
- tukea resurssitehokkuutta koskevaa tutkimusta ja innovointia ja korvaavien aineiden kehittämistä
Uudet säännöt vahvistavat myös Euroopan strategista riippumattomuutta.
Mitä raaka-aineet ovat ja mihin niitä käytetään?
Metallit, mineraalit ja luonnonmateriaalit ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Niitä raaka-aineita, jotka ovat taloudellisesti tärkeimpiä ja joihin liittyy suuri toimitusriski, kutsutaan kriittisiksi raaka-aineiksi.
Kriittiset raaka-aineet ovat olennaisia monenlaisten toimialaekosysteemien toiminnan ja eheyden kannalta.
34 kriittistä raaka-ainetta
Jotkin alat ovat erityisen strategisia EU:n uusiutuvaa energiaa, digitaalialaa, avaruusalaa ja puolustusta koskevien tavoitteiden kannalta.
Määritetyistä 34 kriittisestä raaka-aineesta on laadittu erityinen strategisten raaka-aineiden luettelo (ks. jäljempänä tummankeltaisella merkityt 17 strategista raaka-ainetta). Kyseisten materiaalien tarjonnan odotetaan kasvavan eksponentiaalisesti, ja niillä on monimutkaiset tuotantovaatimukset ja siten suurempi toimitusongelmien riski.
Luetteloa tarkistetaan säännöllisesti.
- Alumiini/bauksiitti
- Koksihiili
- Litium
- Fosfori
- Antimoni
- Maasälpä
- Kevyet harvinaiset maametallit*
- Skandium
- Arseeni
- Fluorisälpä
- Magnesium
- Piimetalli
- Baryytti
- Gallium
- Mangaani
- Strontium
- Beryllium
- Germanium
- Grafiitti
- Tantaali
- Vismutti
- Hafnium
- Niobium
- Titaanimetalli
- Boori/boraatti
- Helium
- Platinaryhmän metallit
- Volframi
- Koboltti
- Raskaat harvinaiset maametallit*
- Raakafosfaatti
- Vanadiini
- Kupari
- Nikkeli
*Strategiset raaka-aineet raskaissa ja kevyissä harvinaisissa maametalleissa: Nd, Pr, Tb, Dy, Gd, Sm ja Ce
Mihin kriittisiä raaka-aineita käytetään?
Kriittisiä raaka-aineita käytetään kaikkialla. Ilman kriittisiä raaka-aineita useimmat yhteiskunnan osat eivät kykenisi toimimaan, koska niitä esiintyy monissa arkipäivän laitteissa ja jokaisen jäsenmaan talouden kannalta olennaisissa tuotteissa, kuten älypuhelimissa, sähköautoissa, tuuliturbiineissa, kasvilannoitteissa ja lentokoneissa.
Puhelimen värinäteknologia = volframi
Sähköajoneuvot = litium, koboltti ja nikkeli
Tuuliturbiinit = boori
Kriittisten raaka-aineiden hankinnan geopolitiikka
Kriittisiä raaka-aineita hankitaan pääasiassa EU:n ulkopuolelta. Vaikka EU ei tule koskaan olemaan omavarainen, se pyrkii monipuolistamaan toimituksiaan.
Tällä hetkellä EU on tiettyjen kriittisten raaka-aineiden osalta riippuvainen vain yhdestä maasta:
- Kiina toimittaa EU:hun 100% sen raskaista harvinaisista maametalleista
- Turkki toimittaa EU:hun 99% sen tarvitsemasta boorista
- Etelä-Afrikka kattaa 71% EU:n platinatarpeista
Kolmansien maiden asettamat vientirajoitukset harvinaisille maametalleille ja muille kriittisille raaka-aineille ovat vuodesta 2024 lähtien lisänneet EU:n monipuolistamisstrategian kiireellisyyttä.
Kiina on esimerkiksi kolmen viime vuoden aikana ottanut käyttöön useita vientivalvontatoimenpiteitä, jotka koskevat sellaisia kriittisiä raaka-aineita kuin galliumia, volframia, vismuttia ja harvinaisia maametalleja, mutta myös lopputuotteita, kuten akkuja ja paristoja, tai harvinaisten maametallien käsittelyyn liittyviä laitteita.
Samaan aikaan muut maailmanlaajuiset toimijat ovat tehostaneet toimiaan varmistaakseen kriittisten raaka-aineiden saatavuuden omalle teollisuudelleen rahoittamalla kriittisiä raaka-aineita koskevia hankkeita ja monipuolistamalla toimituksiaan kumppanuuksien avulla.
EU:n tärkeimmät kriittisten raaka-aineiden toimittajat:
Maailman kartta EU:n tärkeimmistä kriittisten raaka-aineiden toimittajista: Kiina on sekä maailman suurin että EU:n suurin toimittaja valtaosassa kriittisiä raaka-aineita, joihin kuuluvat baryytti, vismutti, gallium, germanium, magnesium, luonnongrafiitti, kaikki harvinaiset maametallit, volframi ja vanadiini.
Vaikka Kiina on edelleen merkittävä EU:n toimittaja, useiden kriittisten raaka-aineiden toimitukset ovat peräisin EU:sta. Esimerkiksi koksihiiltä ja kuparia saadaan Puolasta, arseenia Belgiasta, hafniumia Ranskasta, strontiumia Espanjasta ja nikkeliä Suomesta.
Omavaraisuuden vahvistaminen
Vähentääkseen riippuvuuttaan kolmansista maista kriittisten raaka-aineiden saannin alalla EU on asettanut vuodelle 2030 seuraavat tavoitteet:
Vähintään 10% EU:ssa vuosittain käytettävistä raaka-aineista louhitaan EU:ssa.
Vähintään 40% EU:ssa vuosittain käytettävistä raaka-aineista jalostetaan EU:ssa.
Vähintään 25% EU:ssa vuosittain käytettävistä raaka-aineista kierrätetään EU:ssa.
Enintään 65% kunkin strategisen raaka-aineen vuotuisesta kulutuksesta EU:ssa missä tahansa asiaankuuluvassa jalostusvaiheessa voi perustua tuontiin yhdestä kolmannesta maasta.
Tämän saavuttamiseksi EU tehostaa kaupallisia toimia esimerkiksi seuraavasti:
- perustetaan kriittisten raaka-aineiden klubi kaikille samanmielisille maille, jotka haluavat vahvistaa maailmanlaajuisia toimitusketjuja
- vahvistetaan Maailman kauppajärjestöä
- laajennetaan kestävien investointien helpottamista koskevien sopimusten ja vapaakauppasopimusten verkostoa
- tehostetaan täytäntöönpanoa hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi
Strategiset hankkeet
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio hyväksyi vuonna 2025 kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen nojalla 60 strategista hanketta, jotka kattavat 13 EU:n jäsenmaata ja 13 kolmatta maata.
Hankkeet kattavat 17 strategisesta raaka-aineesta 14 ja koko arvoketjun louhinnasta ja jalostuksesta kierrätykseen.
Etusijalle on asetettu riippuvuuden vähentäminen keskittyen haavoittuvimpiin toimitusketjuihin. Esimerkiksi harvinaisten maametallien louhinnan riippuvuuden vain yhdestä maasta ennustetaan laskevan 95%:sta 42%:iin valittujen hankkeiden toteuttamisen ansiosta.
EU:n riippuvuus galliumista (joka on ratkaisevan tärkeää puolijohteiden ja puolustusteollisuuden kannalta) vähenee 71%:sta 17%:iin, kun taas germaniumin osalta EU voisi saavuttaa täyden toimitusriippumattomuuden vuoteen 2030 mennessä.
Toimitusvarmuuden ja kiertotalouden vahvistaminen
Komissio hyväksyi 3. joulukuuta 2025 RESourceEU-toimintasuunnitelman, jolla nopeutetaan ja tehostetaan toimia kriittisten raaka-aineiden toimitusten turvaamiseksi EU:ssa keskeisillä teollisuudenaloilla, kuten autoteollisuus, tekoäly ja puolustus, koska näitä raaka-aineita käytetään entistä enemmän geopolitiikan välineinä.
Suunnitelmassa ehdotetaan kriittisiä raaka-aineita koskevaan säädökseen kohdennettuja muutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa kiertotaloutta, lisätä kierrätyskapasiteettia ja vahvistaa kriittisten raaka-aineiden jälkimarkkinoita erityisesti kestomagneettien osalta.
Neuvoston 4. maaliskuuta 2026 hyväksytty kanta tukee ehdotettuja muutoksia ja siinä
- velvoitetaan komissio ilmoittamaan jäsenmaille ja yritysten johtokunnille kriittisten raaka-aineiden toimitusriskeistä
- selvennetään komission toimivaltaa riskinvähentämistoimien ehdottamisessa
- sallitaan digitaalisen tuotepassin käyttö, jotta kestomagneetteja koskevia tiedotusvelvoitteita voidaan noudattaa
- Raaka-aineet: neuvostolta kanta EU:n teollisuuden toimitusvarmuuden ja kiertotalouden vahvistamiseksi (lehdistötiedote 4.3.2026)
- Asetus kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen muuttamisesta, komission ehdotus
RESourceEU-toimintasuunnitelmassa otetaan myös käyttöön useita uusia välineitä, joita ovat muun muassa seuraavat:
- kriittisten raaka-aineiden eurooppalainen keskus
- koordinoitu lähestymistapa varastointiin
- raaka-aineiden yhteishankinta-alustan puitteissa kehitetty raaka-ainemekanismi
Kysynnän tulevaisuus
EU:n tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä antaa Euroopalle vastuullisen tien kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
Tämä tarkoittaa vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamista, hiiletöntä energiajärjestelmää ja riippumattomuuden varmistamista kriittisten raaka-aineiden saannin ja muuntamisen avulla.
Materiaalien kysyntä Euroopan unionissa (korkean kysynnän skenaario):
Kaaviossa tuodaan esiin viisi eniten kysyttyä kriittistä raaka-ainetta EU:ssa vuonna 2020 ja esitetään niitä koskevat ennusteet vuosiksi 2030 ja 2050.
Esimerkiksi alumiinilla on ratkaiseva rooli Euroopan siirtymisessä kohti kestävää tulevaisuutta, sillä se on keskeinen osatekijä lähes kaikissa puhtaan energian teknologioissa, jotka on asetettu etusijalle nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä, mukaan lukien kattoaurinkosähköjärjestelmät, tuuliturbiinit, verkkoteknologiat ja akut. Sen kysynnän odotetaan kasvavan 543% vuodesta 2020 vuoteen 2050.
Tiedot kuvaavat ennustetta kriittisten raaka-aineiden kysynnästä viidellä strategisella EU:n alalla: uusiutuvat energialähteet, sähköinen liikenne, teollisuus, tieto- ja viestintätekniikat (TVT) sekä ilmailu- ja avaruusala ja puolustus.
Katso myös
EU:n teollisuuspolitiikka
REPowerEU-suunnitelma: energiapolitiikka EU-maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa
55-valmiuspaketti
Päivitetty viimeksi: 27. huhtikuuta 2026