"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Maatalous- ja kalastusneuvosto, 11.–12. lokakuuta 2021
Tärkeimmät tulokset
Kalastus
Itämeren kalastusmahdollisuudet vuonna 2022
Neuvosto hyväksyi Itämeren kymmenen kaupallisesti tärkeimmän kalakannan suurimmat sallitut saaliit (TACit) ja kansalliset kiintiöt vuodeksi 2022. Yhteisymmärryksessä määritellään, minkä määrän kutakin lajia jäsenmaat saavat pyytää vuonna 2022, ja asetetaan tiettyjä ehtoja alueella toimiville kalastusaluksille.
Edellisen vuoden TACeihin tehdään lukuisia muutoksia. Erityisesti:
Alhaisen biomassatason vuoksi Itämeren länsiosan silakan TAC rajattiin pelkkiin sivusaaliisiin ja sitä alennettiin 50%:lla. Keskisellä Itämerellä TACia leikattiin 45%:lla.
Koska turskakannat eivät ole kohentuneet, neuvosto jatkoi käytäntöä, jossa vahvistetaan ainoastaan yksi erityinen TAC sivusaaliille. Sama käytäntö koskee myös lohta pääaltaassa, mutta Suomenlahden lohikantojen TAC nousi hieman.
Punakampelan TACia korotettiin 25% ja kilohailin 13%.
Tänään aikaansaadussa ratkaisussa EU:n kalastajien tukeminen ja Itämeren alueen kalakantojen pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen ovat keskenään tasapainossa. Sopimus perustuu luotettaviin tieteellisiin lausuntoihin ja kuvastaa neuvoston sitoumusta pitää yllä yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita ja ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.
Jože Podgoršek, Slovenian maatalousministeri
Ministerit keskustelivat vuoden 2022 mahdollisuuksista kalastaa Ison-Britannian kanssa yhteisiä kantoja. Ison-Britannian erottua EU:sta sen kanssa yhteisistä kalakannoista neuvotellaan vuosittain EU:n ja Ison-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti. Valtuuskunnat ohjeistivat komissiota näissä neuvotteluissa otettavaa EU:n kantaa ajatellen. Ne painottivat erityisesti, että TACien on perustuttava tieteellisiin lausuntoihin ja oltava yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisia ottaen huomioon kestävyyden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Monet jäsenmaat toistivat myös, että neuvotteluissa on tärkeää toimia yhtenäisesti. Kokouksen yhteydessä joukko jäsenmaita allekirjoitti poliittisen julkilausuman Ison-Britannian päätöksestä olla myöntämättä kalastuslupia useille ranskalaisille kalastusaluksille Jerseyn ja Guernseyn vesillä. Julkilausumassa tuetaan Ranskan kantaa ja kehotetaan Isoa-Britanniaa noudattamaan kauppa- ja yhteistyösopimuksen määräyksiä.
EU:n, Norjan ja rannikkovaltioiden kalastusneuvottelut 2022
Ministerit keskustelivat neuvotteluista Norjan ja rannikkovaltioiden kanssa vuoden 2022 kalastusmahdollisuuksista. Neuvottelut Norjan kanssa on tarkoitus käydä lokakuun puolivälin ja marraskuun lopun välisenä aikana, ja rannikkovaltioiden kanssa neuvottelut aloitetaan lokakuun lopussa. Valtuuskunnat keskustelivat EU:n prioriteeteista ja valmistelivat neuvotteluja.
EU:n osallistuminen Atlantin tonnikalojen suojelukomission kokoukseen
Ministereitä pyydettiin ohjeistamaan komissiota Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) vuosikokouksessa otettavaa EU:n kantaa ajatellen. Kokous pidetään tänä vuonna 15.–22. marraskuuta. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa ehdotettuja toimenpiteitä trooppisten tonnikalojen (erityisesti isosilmätonnikalan) hoitamiseksi ja makrillihain suojelemiseksi, tonnikalakantojen elvyttämisestä sekä siitä, miten tärkeää on välttää pienimuotoiseen kalastukseen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. ICCAT huolehtii kalavarojen pitkän aikavälin säilyttämisestä ja kestävästä käytöstä sekä meriekosysteemien suojelusta. Sen suosituksilla on suora vaikutus EU:n vuosittaisiin kalastusmahdollisuuksiin.
Maatalous
YMP:n strategiasuunnitelmat
Vuosia 2023–2027 koskevan uudistetun yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa jäsenmaita pyydetään laatimaan strategiasuunnitelmat, joissa esitetään yksityiskohtaisesti, miten ne aikovat panna politiikan säännökset täytäntöön. Ministerit keskustelivat suunnitelmien valmistelun etenemisestä, erittelivät kohtaamiaan haasteita ja analysoivat asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa toteutettuja julkisia kuulemisia. Lisäksi he pyysivät komissiota toimimaan avoimesti suunnitelmia arvioidessaan esimerkiksi asettamalla selkeät arviointikriteerit ja varmistamalla, että mahdollisimman monet ohjeasiakirjat julkistetaan.
Ministerit keskustelivat maataloustuotteiden kaupan pitämistä koskevien EU:n vaatimusten tarkistamisesta. He painottivat kaupan pitämistä koskevien vaatimusten merkitystä ja totesivat, että on tutkittava tapoja parantaa niitä edelleen erityisesti kestävyyden parantamiseksi. Samalla on tarjottava selkeää tietoa kuluttajille ja säilytettävä EU:n tuotteiden kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi monet heistä ilmoittivat kannattavansa puheenjohtajamaa Slovenian ehdotusta tarkistaa hunajan sekoitusten merkitsemissääntöjä siten, että sekoituksissa käytetyn hunajan alkuperämaat olisi ilmoitettava.
Kaupan pitämistä koskevissa EU:n vaatimuksissa vahvistetaan vähimmäisvaatimukset tuotteille, joilla käydään kauppaa yritysten välillä tai joita pidetään kaupan kuluttajille. EU:n pellolta pöytään -strategia sisältää kaupan pitämisen vaatimusten tarkistamisen, jotta elintarvikeketjun kestävyyttä voidaan lisätä. Muita näkökohtia ovat esimerkiksi tiettyjen vaatimusten nykyaikaistaminen ja niiden saattaminen vastaamaan kuluttajien odotuksia.
Hunajan sekoitusten merkitsemissääntöjen päivittäminen on yksi puheenjohtajamaa Slovenian prioriteeteista, ja jäsenmaiden tänään ilmaisema kannatus vie meidät askeleen lähemmäs tätä tärkeää tavoitetta.
Jože Podgoršek, Slovenian maatalousministeri
Ministerit keskustelivat 16. heinäkuuta 2021 julkaistusta komission tiedonannosta uudesta EU:n metsästrategiasta 2030. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan perustuvan strategian avulla pyritään sopeuttamaan Euroopan metsiä siten, että voidaan vastata ilmastonmuutoksen kaltaisiin uhkiin, säilyttämään metsien tehtävä hiilinieluina ja säilyttämään ja ennallistamaan ekosysteemejä sekä varmistamaan metsävarojen kestävä hoito.
Ministerit suhtautuivat strategiaan myönteisesti mutta korostivat, että on tärkeää tasapainottaa ympäristötavoitteet ja Euroopan metsien ratkaiseva taloudellinen ja sosiaalinen rooli. Ministerit painottivat, että strategiassa on huomioitava kansalliset erityispiirteet ja olemassa olevat kansalliset strategiat ja toimenpiteet toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja että sille olisi myönnettävä riittävä rahoitus. Neuvoston on määrä hyväksyä päätelmät strategiasta maatalous- ja kalastusneuvoston istunnossa marraskuussa.
Istunnossa keskusteltiin maa- ja metsätalouden mahdollisesta panoksesta uuteen 55-valmiuspakettiin. Ministerit keskustelivat aloitteeseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. He käsittelivät muun muassa mahdollisia päällekkäisyyksiä uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kanssa ja tarvetta huomioida jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat ilmastotavoitteita asetettaessa. Ministereiden keskeinen viesti oli, että elintarviketurva YMP:n ensisijaisena tavoitteena olisi aina taattava. Useat valtuuskunnat pyysivät myös, että paketista tehtäisiin vaikutustenarviointi. Ministerit vahvistivat metsien keskeisen tehtävän hiilinieluina ja biodiversiteetin säilyttämisessä, mutta korostivat, että tärkeimpänä haasteena on tasapainottaa metsätalouden kunnianhimoisemmat ympäristötavoitteet metsien kestävyyden sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien kanssa.
55-valmiuspaketti on joukko komission 14. heinäkuuta hyväksymiä toisiinsa liittyviä ehdotuksia, joiden tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoihin). Ehdotuksista kolme liittyy selkeästi maa- ja metsätalouteen, sillä ne koskevat kolmen keskeisen asetuksen tarkistamista:
asetus maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (LULUCF)
55-valmiuspaketti: miten EU muuttaa ilmastotavoitteet lainsäädännöksi (Infografiikka)
Muita aiheita
Neuvoston istunnon ensimmäisenä päivänä valtuuskunnat välittivät ministereille tietoa useista aiheista, kuten Turkin LIS-kalastuksesta Kreikan aluevesillä, lannoitteiden korkeasta hinnasta, sianliha-alan tilanteesta, G20-maiden maatalousministerien äskettäisestä kokouksesta, EU:n laatupolitiikan tulevasta tarkistamisesta ja ehdotuksesta jatkaa tilapäisten valtiontukipuitteiden voimassaoloa. Toisena päivänä puheenjohtajamaa kertoi äskettäin järjestetystä YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksesta, Espanjan valtuuskunta esitteli ehdokkaansa YK:n maailman ruokaturvakomitean puheenjohtajaksi ja Tanskan valtuuskunta kehotti tarkistamaan eläinten hyvinvointia koskevaa EU:n lainsäädäntöä.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Tänään aikaansaadussa ratkaisussa EU:n kalastajien tukeminen ja Itämeren alueen kalakantojen pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen ovat keskenään tasapainossa. Sopimus perustuu luotettaviin tieteellisiin lausuntoihin ja kuvastaa neuvoston sitoumusta pitää yllä yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita ja ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.
