"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto, 8. joulukuuta 2025
Tärkeimmät tulokset
Sisäasiat
EU:n muuttoliikepolitiikka
Neuvosto vahvisti kantansa kolmeen EU:n säädökseen, joilla nopeutetaan ja yksinkertaistetaan menettelyjä kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamiseksi sekä vauhditetaan ja helpotetaan turvapaikkamenettelyjä.
Palauttamisasetuksessa vahvistetaan yhteiset palauttamismenettelyt, laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten velvollisuus tehdä yhteistyötä maahanmuuttoviranomaisten kanssa ja välineet jäsenmaiden välistä yhteistyötä varten. EU laatii myös luettelon turvallisista lähtömaista. Jäsenmaat voivat käsitellä luettelossa olevista maista tulevien henkilöiden kansainvälistä suojelua koskevat pyynnöt ripeästi. Lisäksi uusi asetus turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisesta antaa jäsenmaille laajemmat mahdollisuudet hylätä turvapaikkahakemuksia siksi, etteivät ne täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä, ja tarkastella tältä osin mahdollista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.
Jäsenmaat pääsivät sopuun vain kuusi kuukautta sen jälkeen, kun Eurooppa-neuvosto kannusti 26. kesäkuuta tehostamaan toimia paluun helpottamiseksi, lisäämiseksi ja nopeuttamiseksi sekä jatkamaan turvallisten kolmansien maiden ja turvallisten lähtömaiden käsitteiden parissa tehtävää työtä.
Euroopan turvapaikkajärjestelmä on rikki. Saimme tänään neuvostossa aikaan tärkeitä ratkaisuja. Pystymme niiden ansiosta saamaan Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen hallintaan ja hajottamaan ihmissalakuljettajien liiketoimintamallin. Aiomme myös varmistaa, että useampia muuttajia, joilla ei ole oikeutta oleskella EU:ssa, todella palautetaan.
Rasmus Stoklund, Tanskan maahanmuutto- ja kotouttamisministeri
Neuvosto pääsi myös poliittiseen yhteisymmärrykseen vuotuisen yhteisvastuureservin muodostamisesta vuodeksi 2026. Yhteisvastuureservi on yksi EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen pääelementeistä, ja se tarjoaa tehokasta tukea muuttoliikepaineen alaisina oleville jäsenmaille. Muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta aletaan soveltaa 12. kesäkuuta 2026. Sillä tehostetaan Euroopan turvapaikkajärjestelmää ottamalla käyttöön selkeämmät säännöt, jotka koskevat vastuuta turvapaikkahakemusten käsittelystä ja jäsenmaiden välistä solidaarisuutta. Sopimus auttaa viime kädessä vähentämään kaikkiin jäsenmaihin kohdistuvaa muuttopainetta.
Ministerit keskustelivat työlounaalla Schengen-alueen ulkorajojen vahvistamisesta. He käsittelivät jäljellä olevia puutteita ja sitä, miten korjata niitä yhdessä ja valmistautua uusiin haavoittuvuuksiin ulkorajoilla.
Lisäksi ministerit hyväksyivät etenemissuunnitelman, joka koskee EU:n yhteentoimivuusarkkitehtuurin käyttöönottoa vuosina 2027–2028. Yhteentoimivuusarkkitehtuuri tarkoittaa käynnissä olevaa prosessia, jolla varmistetaan, että EU:n tietojärjestelmät, jotka takaavat turvallisuutemme Schengen-alueella – tunnistamalla henkilöt asianmukaisesti, havaitsemalla petokset ja tarkistamalla turvallisuusuhat – ovat yhteydessä toisiinsa ja että kansallisilla viranomaisilla on niihin saumaton pääsy.
Rajanylitystietojärjestelmä, ETIAS-matkustuslupajärjestelmä ja päivitetty sormenjälkitietokanta Eurodac on otettu käyttöön vuonna 2025, tai ne on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2026. Neuvosto onkin nyt siirtymässä käsittelemään yhteisen rajaturvallisuuden tietojärjestelmien jäljellä olevia osia.
Ministerit keskustelivat droonien vihamielisen käytön vaikutuksista lainvalvontaviranomaisten näkökulmasta. He pohtivat, mitkä olisivat asianmukaisia lainvalvontatoimia, joilla näihin haasteisiin voitaisiin vastata. Niihin voi sisältyä myös EU:n toimia. Näitä voisivat olla droonien torjuntatoimien tiiviimpi koordinointi, droonien torjuntajärjestelmien standardien yhdenmukaistaminen sekä tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksen lisääminen.
Keskustelu osoitti, että nyt on edettävä nopeasti, jotta voidaan vastata droonien aiheuttamiin kasvaviin haasteisiin ja turvata lainvalvontaviranomaisten tarvitsemat valmiudet.
Rajoitetussa kokoonpanossa kokoontuneet ministerit kuulivat puolivuosittaisen uhkakuva-arvion tämänhetkisistä turvallisuushaasteista. Sen esitti Tanskan turvallisuus- ja tiedustelupalvelun (PET) pääjohtaja Euroopan kansallisten turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen puolesta.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
Puheenjohtajamaa esitti yhteenvetoraportin toimista, jotka on määritelty lokakuusta 2023 alkaen ensisijaisiksi huumausainekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskevassa EU:n etenemissuunnitelmassa. Etenemissuunnitelma sisältää 17 lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimea, jotka toimivat perustana jäsenmaiden toiminnalle Belgian, Unkarin, Puolan ja Tanskan puheenjohtajakausilla.
Komissio esitti kaksi tiedonantoa, joiden aiheina olivat 1) EU:n uusi huumausainestrategia ja 2) EU:n toimintasuunnitelma huumausainekaupan torjumiseksi. Komissio julkaisi molemmat tiedonannot 4. joulukuuta 2025. Niissä kuvataan toimia, joilla EU aikoo puuttua huumausaineiden laittomaan kauppaan ja käyttöön liittyviin sosiaalisiin sekä turvallisuus-, terveys- ja ympäristöhaasteisiin.
Laittoman huumausainekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ovat olleet Tanskan puheenjohtajakauden prioriteetteja. Yhteistyö kaikkien jäsenmaiden kesken on välttämätöntä, jos haluamme torjua tehokkaasti näitä vahingollisia ilmiöitä. Arvostan todella näistä kysymyksistä tänään käymiämme rakentavia ja hedelmällisiä keskusteluja.
Muiden asioiden yhteydessä puheenjohtaja antoi tilannekatsauksen tehokkaan lainvalvonnan edellyttämän tietojen saatavuuden kehityksestä Tanskan puheenjohtajakaudella. Hän tiedotti ministereille EU:n ja Länsi-Balkanin oikeus- ja sisäasioiden alan ministerifoorumin kokouksesta, joka pidettiin Sarajevossa 30.–31. lokakuuta.
Puola teki selkoa turvallisuustilanteesta ja viisumien myöntämistä Venäjän kansalaisille koskevista jatkotoimista. Tuleva puheenjohtajamaa Kypros esitteli työohjelmansa.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
