"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto (sisäasiat), 14. lokakuuta 2025
Tärkeimmät tulokset
Sisäasiat
EU:n muuttoliikepolitiikka
Sisäministerit keskustelivat ehdotuksesta, joka koskee EU:ssa laittomasti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin sovellettavan yhteisen palauttamisjärjestelmän perustamista. Ehdotettu lainsäädäntö, jota tarkastellaan parhaillaan asiantuntijatasolla, sisältää useita uusia tekijöitä, joiden pitäisi nopeuttaa palauttamista. Näitä ovat muun muassa palautettavien henkilöiden velvoitteet tehdä yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa ja tiukemmat säännöt turvallisuusuhan aiheuttavien henkilöiden palauttamiselle.
Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että tehokkaammat EU:n laajuiset menettelyt ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan nopeuttaa palautuksia ja lisätä EU:ssa laittomasti oleskelevien muuttajien tosiasiallisia palautuksia.
Ministerit keskustelivat erityisesti muiden jäsenmaiden palauttamispäätösten pakollisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta. Vastavuoroinen tunnustaminen tarkoittaa, että jäsenmaat tunnustavat ja panevat täytäntöön toisen EU-maan tekemän palauttamispäätöksen. Useat jäsenmaat korostivat, että vastavuoroinen tunnustaminen olisi vahva merkki siitä, että laittomasti oleskelevat maahanmuuttajat eivät voi kiertää palauttamispäätöstä muuttamalla toiseen EU-maahan. Toiset jäsenmaat taas huomauttivat, että vastavuoroisen tunnustamisen soveltamisessa tarvitaan joustavuutta, ja totesivat, että erilaiset oikeudelliset, käytännölliset ja operatiiviset kysymykset voivat joissain tapauksissa nopeuttaa ja tehostaa kansallisen palauttamispäätöksen tekemistä.
Tällä hetkellä palautamme koko EU:ssa vain pienen osan täällä laittomasti oleskelevista kolmansien maiden kansalaisista. Mielestäni tätä tilannetta ei voida mitenkään hyväksyä. Se uhkaa paitsi EU:n turvallisuutta myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja EU:n toimielinten uskottavuutta EU:n kansalaisten silmissä. Tämän vuoksi olemme laatimassa uusia sääntöjä palautusten tehostamiseksi ja niiden määrän lisäämiseksi.
Rasmus Stoklund, Tanskan maahanmuutto- ja kotouttamisministeri
Ministerit keskustelivat työlounaalla muuttoliikkeen ulkoisesta ulottuvuudesta ja erityisesti paluumuutosta Syyriaan eli palauttamispäätöksen saaneiden syyrialaisten vapaaehtoisesta paluusta sekä turvallisuusriskin aiheuttavien syyrialaisten ja tuomittujen rikollisten pakkotoimin tapahtuvista palautuksista. Ministerit jakoivat kokemuksiaan yhteyksistään Syyrian maahanmuuttoviranomaisiin.
Ministerit keskustelivat lainsäädäntöehdotuksesta, jolla uudistetaan EU:n pelastuspalvelumekanismia ja sisällytetään siihen EU:n tuki terveysuhkiin varautumista ja reagointia varten. Ehdotus kattaa EU:n rahoitustuen ja yhteistyön pelastuspalvelua ja terveysuhkiin varautumista varten, ja siinä varataan 10,7 mrd. € kyseisen asetuksen rahoittamiseen EU:n seuraavassa monivuotisessa budjetissa.
Ministerit keskustelivat muun muassa itse pelastuspalvelumekanismiin ehdotetuista muutoksista, kuten yhteisten katastrofi- ja kriisinhallintavalmiuksien vahvistamisesta, sekä ehdotetusta kriisien koordinointikeskuksesta ja siviili- ja sotilasalan EU-tason yhteistyön tehostamisesta.
Pelastuspalvelumekanismi on EU:n väline, jolla koordinoidaan avustustoimia luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä. Jos jossain Euroopan maassa tai muussa maassa tapahtuu katastrofi, se voi pyytää hätäapua pelastuspalvelumekanismista.
Euroopalla on edessään ennennäkemättömän laajoja ja monimutkaisia katastrofeja ja kriisejä. Varautumisen ja häiriönsietokyvyn parantaminen on keskeinen tehtävä sekä kansallisella että EU:n tasolla.
Torsten Schack Pedersen, Tanskan yhteiskuntaturvallisuus- ja varautumisministeri
Kuten sisäministerien kokouksessa yleensäkin, neuvosto tarkasteli Schengen-alueen yleistä tilaa. Komissio esitteli Schengen-barometrin, jossa käsitellään Schengen-alueen keskeisiä haasteita ja kehitystä.
Neuvosto keskusteli Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) tulevaisuudesta. Euroopan komissio aikoo esittää vuonna 2026 ehdotuksen eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen tarkistamisesta. Keskustelun sisältö otetaan huomioon mainitussa tarkistamisessa. Frontexin perustana olevan lainsäädännön tarkistamisen lähtökohtana ovat jäsenmaiden operatiiviset tarpeet. Ministerit toivoivat myös, että tulevassa tarkistuksessa keskityttäisiin edelleen viraston keskeisiin tehtäviin ulkorajojen ja palauttamisen alalla. Keskeinen kysymys on myös yhteistyö kolmansien maiden kanssa esimerkiksi palauttamisen osalta.
Ministereille esitettiin tilannekatsaus EU:n rajaturvallisuuden ja lainvalvonnan tietoteknisen infrastruktuurin kehittämisestä. Tietoteknisen ympäristön keskeinen osa, rajanylitystietojärjestelmä (EES), otettiin käyttöön 12. lokakuuta 2025. Rajanylitystietojärjestelmä rekisteröi EU:n ulkorajat lyhytaikaista oleskelua varten ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantulon, maastalähdön ja maahanpääsyn epäämisen.
Puheenjohtaja korosti neuvoston istunnossa, että vuoden 2026 aikana on tärkeää ottaa käyttöön uusi Eurodac-järjestelmä, joka on sormenjälkitietokanta turvapaikanhakijoiden rekisteröintiä varten, sekä ETIAS-järjestelmä, joka on viisumivapaista maista saapuvien matkustajien matkustuslupajärjestelmä. Neuvosto aikoo palata yhteisen rajaturvallisuuden tietojärjestelmien jäljellä olevien osien, kuten päivitetyn viisumitietojärjestelmän, käyttöönottoon vuoden 2026 jälkeen jossain tulevassa istunnossaan.
Puheenjohtaja esitti lyhyen katsauksen neuvoston valmisteluelinten työhön, jotta voitaisiin keskustella lainvalvontaviranomaisten tehokasta ja laillista pääsyä tietoihin koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanosta sekä koordinoida ja seurata sitä. Komissio esitteli etenemissuunnitelman kesäkuussa 2025.
Tässä yhteydessä komissio esitti tilannekatsauksen salausta koskevan teknologisen etenemissuunnitelman valmistelusta. Sen odotetaan valmistuvan vuonna 2026. Teknologisen etenemissuunnitelman tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida teknologisia ratkaisuja, joiden avulla lainvalvontaviranomaiset voivat laillisesti käyttää salattua dataa rikosasioissa ja samalla varmistaa kaikilta osin kyberturvallisuuden ja perusoikeuksien suojelun.
Lainvalvontaviranomaisilla on oltava tarvittavat välineet, myös asianmukainen pääsy tietoihin, jotta ne voivat torjua rikollisuutta ja nostaa syytteitä tehokkaasti. Tämä koskee sekä verkkorikoksia että vakavaa rikollisuutta, joita järjestäytyneet rikolliset suunnittelevat tai toteuttavat nykyaikaisen teknologian ja digitaalisen infrastruktuurin avulla. Meidän on varmistettava, että nykyiset porsaanreiät tukitaan.
Ministerit keskustelivat työaamiaisella pitkän aikavälin haasteista, joita Lähi-idän ja erityisesti Gazan tilanne voi aiheuttaa EU:n sisäiselle turvallisuudelle.
Muut asiat
Kuten oikeusministerien kokouksessa, Euroopan komissio esitteli ensimmäisen vuotuisen tilannekatsauksensa yksinkertaistamisesta, täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta.
Puheenjohtaja ja Euroopan komissio tiedottivat myös muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanon edistymisestä. He kertoivat myös tulevista ehdotuksista ja prosessista, jotka johtavat ensimmäisen vuotuisen yhteisvastuureservin perustamiseen ennen vuoden loppua. Kyseessä on uusi mekanismi, joka johtaa oikeudenmukaisempaan vastuunjakoon turvapaikka-asioissa.
Tšekki toimitti tietoja Valticessa syyskuussa 2025 pidetystä Salzburgin foorumin ministerikokouksesta.
Koska droonit ovat viime aikoina loukanneet Euroopan ilmatilaa mahdollisesti kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan vakoilun ja sabotaasin vuoksi, Saksa toi esiin tämän kehityksen aiheuttamat haasteet kansallisella ja EU:n tasolla.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
