Puhdas ja kestävä liikkuminen
Liikennealan hiilestä irtautuminen on avainasemassa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. EU:n säännöillä pyritään tekemään liikenteestä kestävämpää ja samalla varmistamaan yhteydet koko EU:ssa.
Ilmastotavoitteet ja liikenneala
EU tukee liikennejärjestelmien kehittämistä sisämarkkinoiden edistämiseksi ja Euroopan alueiden välisten yhteyksien lisäämiseksi edistäen samalla alan hiilestä irtautumista.
EU-maat ovat Pariisin sopimuksen nojalla sitoutuneet tekemään EU:sta ilmastoneutraalin vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU vähentää sen koko talouden kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja jatkaa asteittain päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 asti.
Tätä varten myös liikennealalla on toteutettava muutos, joka edellyttää 90%:n vähennystä kasvihuonekaasupäästöihin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
Neljännes EU:n kasvihuonekaasupäästöistä liikenteestä
Päästöjen vähentäminen liikenteessä on edistynyt muita talouden aloja hitaammin. Muilla aloilla päästöt ovat vähentyneet huomattavasti, mutta liikenteen päästöt ovat lisääntyneet viime vuosina. On ratkaisevan tärkeää tehostaa EU:n matkustaja- ja tavaraliikennettä ja vähentää sen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
Neuvosto hyväksyi vuonna 2021 päätelmät komission kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiasta. Siinä hahmotellaan EU:n tavoitteet, joita ovat ympäristöystävällinen, älykäs ja joustava liikenne.
55-valmiuspaketti on joukko toimintapoliittisia aloitteita ja lainsäädäntöä, joilla pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä tavoite vähentää päästöjä vähintään 55%:lla. Paketti sisältää keskeisiä aloitteita, joilla autetaan maantie-, lento- ja meriliikennettä irtautumaan hiilestä.
Alla esitetään muutamia tuoreimpia EU:n toimintapoliittisia aloitteita, joilla edistetään kestävämpiä liikkumisratkaisuja:
Maantiet
Henkilö- ja pakettiautot: hiilidioksidipäästönormit
Suurin osa liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä tulee tieliikenteestä. Pelkästään henkilöautojen osuus kaikista EU:n hiilidioksidipäästöistä on 12%.
Maaliskuussa 2023 neuvosto hyväksyi uudet säännöt, joilla vähennetään edelleen uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjä ja muutetaan vuoden 2019 EU-asetusta.
Näissä muutetuissa säännöissä asetetaan tavoitteet päästöjen asteittaiselle vähentämiselle. Päästöjä on vähennettävä 55% uusien henkilöautojen osalta ja 50% uusien pakettiautojen osalta vuodesta 2030 vuoteen 2034 mennessä vuoden 2021 tavoitteisiin verrattuna.
Kaikkien uusien henkilö- ja pakettiautojen on oltava päästöttömiä ajoneuvoja vuodesta 2035 alkaen.
Kuorma- ja linja-autot: hiilidioksidipäästönormit
Neuvosto hyväksyi uudet säännöt raskaiden ajoneuvojen päästönormien tiukentamiseksi toukokuussa 2024. Asetuksella päivitetään vuoden 2019 säännöt, jotta EU saavuttaisi ilmastonmuutoksen torjumista koskevat tavoitteensa.
Asetuksen tavoitteena on vähentää tieliikennealan hiilidioksidipäästöjä EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti tiukentamalla vuoteen 2030 ulottuvia päästövähennystavoitteita (–45%) ja asettamalla uusia tavoitteita vuosille 2035 (–65%) ja 2040 (–90%).
Säännöillä laajennetaan aiemman asetuksen soveltamisalaa ja saatetaan päästövähennystavoitteiden piiriin lähes kaikki uudet raskaat ajoneuvot, joiden hiilidioksidipäästöt ovat sertifioituja, myös pienet kuorma-autot, kaupunki- ja kaukoliikenteen linja-autot sekä perävaunut.
Päivitettyjen sääntöjen mukaan kaikkien uusien kaupunkiliikenteen linja-autojen on oltava päästöttömiä vuodesta 2035 alkaen. Kaukoliikenteen linja-autoja koskevat edelleen yleiset tavoitteet.
Neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen (yleisnäkemys) ehdotuksesta lokakuussa 2023. Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät tammikuussa 2024 alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen säännöistä. Neuvosto hyväksyi ne toukokuussa 2024.
Euro 7
Ajoneuvojen päästönormien asettamisen lisäksi EU on myös hyväksynyt sääntöjä, joilla vähennetään muita tieliikenteestä aiheutuvia ilmansaasteita.
Euro 7 -asetuksessa vahvistetaan päästöjä koskevat säännöt, jotka täydentävät edellä mainittuja hiilidioksidirajoja ja koskevat myös muita saastuttavia aineita. Niihin sisältyvät renkaiden kulumisesta, jarruista ja akuista tulevat saasteet.
Yksi säädös kattaa sekä henkilö- ja pakettiautoja että raskaita ajoneuvoja koskevat säännöt.
Neuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen asetuksesta syyskuussa 2023. Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät joulukuussa 2023 alustavaan sopimukseen ehdotuksesta. Neuvosto hyväksyi uuden asetuksen huhtikuussa 2024.
Tiemaksut
EU:n lainsäädännössä on sääntöjä maksun perimisestä raskailta ajoneuvoilta jäsenmaiden tietyn maantieinfrastruktuurin käytöstä.
Neuvosto antoi marraskuussa 2021 hyväksyntänsä sille, että näitä eurovinjettidirektiiviksi kutsuttuja sääntöjä muutetaan. Muutetulla lailla pyritään edistämään ympäristöystävällisempää ja tehokkaampaa liikennettä. Siihen sisältyy uusi järjestelmä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja alan hiilijalanjäljen pienentämiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin sopimuksen mukaisesti.
Direktiivi tuli voimaan maaliskuussa 2022.
Rautatiet
Rautatieliikenne, jonka käyttövoimana on pääasiassa sähkö, on ympäristön kannalta kestävin liikennemuoto. Euroopan ympäristökeskuksen tietojen mukaan vuonna 2018 vain 0,4% EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä tuli rautatiesektorilta.
Neuvosto hyväksyi vuonna 2021 rautatieliikennettä osana älykkään ja kestävän liikkuvuuden edistämistä EU:ssa koskevat päätelmät. EU-maiden ministerit korostivat tarvetta kehittää edelleen rautatieliikennettä EU:ssa niin matkustaja- kuin tavaraliikenteenkin osalta.
Komissio esitti 11. heinäkuuta 2023 rautateiden ratakapasiteetin käyttöä koskevan ehdotuksensa osana tavaraliikenteen viherryttämispakettia. Aloite sisältää toimia, joilla rautatieliikenteen kapasiteettia pyritään paremmin hallinnoimaan, koordinoimaan ja siten kasvattamaan. Neuvosto hyväksyi ehdotusta koskevan neuvottelukantansa kesäkuussa 2024.
Rautatieliikenteen matkustajien oikeudet
Vuonna 2021 EU muutti rautatieliikenteen matkustajia koskevia sääntöjään suojellakseen paremmin matkustajien ja erityisesti vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien oikeuksia. Säännöksillä tuetaan myös puhdasta liikkumista helpottamalla polkupyörän kuljettamista junassa.
Muutetut säännöt velvoittavat rautatieyritykset asentamaan tilat polkupyörille ja tiedottamaan matkustajille käytettävissä olevasta polkupyöräkapasiteetista. Yleissääntönä on, että jokaisessa eurooppalaisessa junassa on oltava vähintään neljä polkupyöräpaikkaa.
Uudet säännöt tulivat voimaan kesäkuussa 2021.
Lentoliikenne
ReFuelEU Aviation -aloite: kestävät lentopolttoaineet
Kestävät lentopolttoaineet (biopolttoaineet, synteettiset lentopolttoaineet ja kierrätetyt hiilipitoiset lentopolttoaineet) ovat yksi tärkeimmistä lyhyen ja keskipitkän aikavälin keinoista lentokoneiden päästöjen vähentämiseen merkittävästi. Tämä mahdollisuus on kuitenkin pitkälti hyödyntämättä, sillä vähäinen tarjonta ja fossiilisia polttoaineita paljon korkeammat hinnat vaikeuttavat kestävien lentopolttoaineiden kehittämistä. Sen vuoksi näiden polttoaineiden osuus on vain 0,05% ilmailualan polttoaineiden kokonaiskulutuksesta.
55-valmiuspakettiin kuuluvalla ReFuelEU Aviation -asetuksella pyritään pienentämään lentoliikenteen ympäristöjalanjälkeä ja auttamaan EU:ta saavuttamaan ilmastotavoitteensa lisäämällä kestävien lentopolttoaineiden käyttöä. Samalla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kestävälle lentoliikennealalle. Ilma-alusten polttoaineen toimittajien on uusien sääntöjen mukaan kasvatettava kestävien polttoaineiden osuutta 70%:iin vuoteen 2050 mennessä.
Euroopan parlamentin kanssa saavutettiin alustava yhteisymmärrys ehdotuksesta huhtikuussa 2023, ja neuvosto hyväksyi asetuksen lokakuussa 2023.
55-valmiuspaketti: lisää ympäristöystävällisempiä polttoaineita käyttöön ilmailu- ja merenkulkualalla (Infografiikka)
Kansainvälisen ilmailun kestävyys
Kaikki EU-maat ovat Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) jäseniä. Yhdessä muiden jäsenten kanssa ne työskentelevät ilmailun ympäristötehokkuuden parantamiseksi.
Kansainvälisen siviili-ilmailun ilmastohaittojen minimoimiseksi ja kansainvälisen lentoliikenteen kestävän kasvun edistämiseksi ICAO työskentelee muun muassa seuraavien toimenpiteiden parissa:
- lentokoneiden tekniset parannukset
- käyttöä koskevat parannukset
- kestävät lentopolttoaineet
- CORSIA (kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmä)
Kesäkuussa 2020 EU vahvisti osallistumisensa CORSIAan vapaaehtoisen vaiheen alusta 1. tammikuuta 2021 alkaen. Lisäksi neuvosto hyväksyi joulukuussa 2022 päätöksen, jonka ansiosta jäsenmaat voivat täyttää osan CORSIA-järjestelmän velvoitteistaan.
Komissio esitti 55-valmiuspaketin yhteydessä heinäkuussa 2021 ehdotuksen EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta ilmailun osalta. Tavoitteena on lisätä alan panosta EU:n ilmastopolitiikkaan ja panna CORSIA täytäntöön EU:ssa. Neuvosto hyväksyi uudet säännöt huhtikuussa 2023.
Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila
EU:n toimielimet pyrkivät kehittämään yhteisiä sääntöjä ja tavoitteita yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan hallinnalle. Tehokkaan ilmaliikenteen hallinnan pitäisi auttaa vähentämään ilmailualan päästöjä sekä varmistamaan riittävä kapasiteetti ja parempi kustannustehokkuus.
Komissio ehdotti 22. syyskuuta 2020 nykyisen sääntelyn muuttamista. Neuvosto vahvisti kesäkuussa 2021 yleisnäkemyksensä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan uudistukseen.
Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät maaliskuussa 2024 alustavaan sopimukseen ehdotuksesta. Molempien toimielinten on hyväksyttävä ehdotus. Neuvosto vahvisti ensimmäisen käsittelyn kantansa uudistukseen syyskuussa 2024.
Merenkulku
FuelEU Maritime -aloite: hiilettömät polttoaineet
55-valmiuspakettiin kuuluva FuelEU Maritime -aloitteella edistetään uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä.
Tavoitteena on vähentää aluksilla käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteettiä jopa 80% vuoteen 2050 mennessä edistämällä kestävämpien polttoaineiden käyttöä EU:n satamissa käyvissä aluksissa samalla kun varmistetaan meriliikenteen sujuva toiminta ja vältetään vääristymät sisämarkkinoilla.
Neuvosto hyväksyi uudet säännöt heinäkuussa 2023.
EU toimii myös Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) yhteydessä alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tarkistettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva IMOn strategia hyväksyttiin heinäkuussa 2023. Strategian tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Toimenpiteistä tarkistetun IMOn strategian täytäntöönpanemiseksi keskustellaan.
Neuvoston puheenjohtajamaa ja muut EU:n jäsenmaat osallistuvat IMOn kokouksiin ja edistävät aktiivisesti ympäristö- ja muiden toimenpiteiden kehittämistä. Kaikki EU:n jäsenmaat ovat IMO:n jäseniä.
Puhtaammat meret
Neuvosto valmistelee puhtaamman merenkulun varmistamiseksi EU:ssa uusia lakeja eli niin kutsuttua meriturvallisuuspakettia. Paketti sisältää toimenpiteitä, jotka koskevat
- satamavaltioiden suorittamaa valvontaa
- alusten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista
- lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamista
- onnettomuuksien tutkintaa
- Euroopan meriturvallisuusviraston toimivaltuuksien tarkistamista
Tavoitteena on nykyaikaistaa meriturvallisuutta koskevia EU:n sääntöjä ja vähentää alusten aiheuttamaa vesien pilaantumista.
Multimodaaliliikenne
Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T)
Vuonna 1996 perustetun Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) tavoitteena on luoda perusteet rajatylittäville hankkeille, jotka johtavat Euroopan laajuiseen yhteenliitettävyyteen.
Nykyiset vuonna 2013 vahvistetut TENT-T-suuntaviivat ovat olleet kunnianhimoisen uudistamisen kohteena joulukuusta 2021.
Neuvoston puheenjohtajamaa ja Euroopan parlamentin neuvottelijat pääsivät joulukuussa 2023 alustavaan yhteisymmärrykseen tarkistetusta asetuksesta, joka koskee EU:n suuntaviivoja TEN-T-verkon kehittämiseksi. Neuvosto hyväksyi asetuksen kesäkuussa 2024.
Uudella lainsäädännöllä pyritään rakentamaan luotettava, saumaton ja laadukas liikenneverkko, jolla varmistetaan kestävät yhteydet kaikkialla Euroopassa ilman fyysisiä katkoksia, pullonkauloja tai puuttuvia yhteyksiä. Verkkoa kehitetään tai parannetaan vaiheittain, ja uudessa asetuksessa asetetaan selkeät määräajat kolmitasoisen TEN-T-verkon valmistumiselle:
- ydinverkko valmistuu vuoteen 2030 mennessä
- laajennettu ydinverkko valmistuu vuoteen 2040 mennessä
- kattava verkko valmistuu vuoteen 2050 mennessä
Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri
Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan asetuksen tavoitteena on varmistaa tie-, lento- ja vesiliikenteen julkisen sähkölataus- ja vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkausinfrastruktuurin EU:n laajuinen käyttöönotto.
Säännöissä asetetaan tavoitteet lataus- ja tankkausasemien käyttöönotolle. Niissä varmistetaan, että latausasemia on vähintään 60 kilometrin välein pääteillä.
Neuvosto hyväksyi asetuksen heinäkuussa 2023.
55-valmiuspaketti: kohti kestävämpää liikennettä (Infografiikka)
Älykkäät liikennejärjestelmät
Neuvosto hyväksyi uuden kehyksen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotolle digitaalisen siirtymän ja älykkäämmän liikenteen vauhdittamiseksi EU:ssa. Uudet säännöt ovat osa komission kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiaa.
Älykkäät liikennejärjestelmät, kuten reittisuunnittelusovellukset, eCall-palvelu ja automatisoidut autot, mullistavat ihmisten mahdollisuuksia säästää aikaa, vähentää päästöjä ja ruuhkia sekä helpottaa reittisuunnittelua.
Neuvosto hyväksyi lokakuussa 2023 tarkistetun älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan direktiivin. Sillä pyritään parantamaan myös multimodaalisten reittisuunnittelu- ja navigointisovellusten kaltaisia palveluja tukevan digitaalisen datan saatavuutta ja yhteentoimivuutta. Ajoneuvot ja tieinfrastruktuuri voivat kommunikoida keskenään ja esimerkiksi varoittaa odottamattomista tapahtumista, kuten liikenneruuhkista.
Tavaraliikenteen viherryttäminen
Tavaraliikenteen osuus liikenteen hiilidioksidipäästöistä on yli 30%, ja sen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa.
Komission heinäkuussa 2023 esittelemällä tavaraliikenteen viherryttämispaketilla pyritään parantamaan tavaraliikenteen suorituskykyä
- ottamalla käyttöön toimenpiteitä sen tehokkuuden ja yleisen kestävyyden lisäämiseksi
- edistämällä kestävämpiä liikennevalintoja, kuten rautatie- ja sisävesiliikennettä
Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2023 kantansa kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskevaan asetukseen. Ehdotuksella pyritään parantamaan kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja niistä tiedottamista, jotta kuluttajat voivat valita kestävimmät liikennevaihtoehdot. Lisäksi neuvosto pani merkille tilanneselvityksen komission ehdotuksesta raskaiden ajoneuvojen suurimpia sallittuja mittoja ja painoja koskevaksi direktiiviksi, joka on myös toimitettu osana tavaraliikenteen viherryttämispakettia.
Neuvosto vahvisti kesäkuussa 2024 neuvottelukantansa (yleisnäkemys) asetukseen rautateiden ratakapasiteetin käytöstä yhtenäisellä eurooppalaisella rautatiealueella osana pakettia. Lailla lisätään infrastruktuurin saatavuutta parantamalla suunnittelu- ja myöntämisprosesseja ja rajatylittävää koordinointia. Sen oletetaan tehostavan huomattavasti ratakapasiteetin ja rautatieliikenteen hallinnointia.
Rahoitus
Verkkojen Eurooppa -väline 2021–2027
Kestävyyden edistäminen on Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) keskeisiä tavoitteita. Verkkojen Eurooppa on keskeinen väline EU:n liikennejärjestelmiin investoimiseksi. Se edistää hiilestä irtautumista liikennesektorilla ja siten vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista. Asetusta sovelletaan taannehtivasti 1. tammikuuta 2021 alkaen.
Liikenneala saa rahoituksesta suurimman osan (noin 25 mrd. € yhteensä 33 mrd. €:sta), ja valtaosa siitä osoitetaan rautateille.