Merellinen turvallisuus
EU suojelee etujaan, kansalaisiaan ja arvojaan ja vastaa samalla turvallisuushaasteisiin, kuten vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuviin hyökkäyksiin, kyberuhkiin ja varjolaivaston aiheuttamiin riskeihin.
Turvalliset meret
EU on sitoutunut varmistamaan merten ja merenkulun turvallisuuden tavalla, joka suojelee sen etuja, kansalaisia ja taloutta. Lisäksi tarvitaan koordinoituja toimia, joilla vastataan yhä monimutkaisempiin uhkiin merellä, kuten vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuviin hyökkäyksiin, kyberuhkiin ja varjolaivaston aiheuttamiin riskeihin.
EU:n merellisen turvallisuuden politiikka perustuu sen merelliseen turvallisuusstrategiaan, joka hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja jota päivitettiin vuonna 2023. Sen jälkeen komissio on käynnistänyt eurooppalaisen valtamerisopimuksen. Se on kattava strategia, jonka tavoitteena on suojella valtameriä, vauhdittaa sinistä taloutta ja tukea rannikkoyhteisöjä. Neuvosto ilmaisi 8. joulukuuta 2025 tyytyväisyytensä sopimukseen ja kehotti lisätoimiin muun muassa merellisen turvallisuuden ja puolustuksen alalla.
EU edistää myös sääntöpohjaista hallinnointia merellä arvojensa ja kansainvälisen oikeuden, kuten YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS), mukaisesti. Tätä varten EU tekee yhteistyötä samanmielisten kolmansien maiden sekä alueellisten ja monenvälisten järjestöjen kanssa, myös strategisesti tärkeillä merialueilla.
Yhdennetty meripolitiikka
EU:n merioperaatiot ja kalusto
EU on maailmanlaajuinen merellisen turvallisuuden takaaja, ja merellinen turvallisuus on keskeinen osa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. EU on sitoutunut vahvistamaan edelleen merellistä toimintaansa muun muassa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) mukaisten Atalanta-, IRINI- ja ASPIDES-merioperaatioidensa avulla.Neuvosto on myös johdonmukaisesti vahvistanut näiden merioperaatioiden toimeksiantoja keskittyen erityisesti merelliseen tilannetietoisuuteen, myös Venäjän varjolaivaston toiminnan seurantaan.
EU on strategisen kompassin ohjaamana sitoutunut myös tarjoamaan kumppaneilleen koulutusta ja valmiuksien kehittämistä, parantamaan siviili- ja sotilasviranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja vahvistamaan meri- ja rajavalvontaan liittyviä operatiivisia järjestelmiä.
EU otti vuonna 2021 käyttöön uuden koordinoitu läsnäolo merialueilla -konseptin. Tällä välineellä pyritään tehostamaan EU:n kollektiivista sitoutumista merelliseen turvallisuuteen hyödyntämällä jäsenmaiden merivoimien kalustoa parhaalla mahdollisella tavalla EU:n kannalta strategisesti tärkeillä alueilla. Sitä käytetään tällä hetkellä Guineanlahdella ja luoteisella Intian valtamerellä.
EU osallistuu myös vuosittaiseen meriturvallisuusharjoitukseen, jossa ovat mukana jäsenmaiden merivoimat ja rannikkovartiostot. Tarkoituksena on lisätä valmiutta, edistää yhteentoimivuutta ja torjua muuttuvia uhkia.
Siviili- ja sotilasoperaatiot
Kriittinen infrastruktuuri ja kyberhyökkäykset
Yksi EU:n tärkeimmistä prioriteeteista on suojella kriittistä meri-infrastruktuuria, kuten kaasuputkia, merenalaisia kaapeleita ja merellä sijaitsevia tuulivoimaloita.
Vuoden 2022 iskut Nord Stream -putkiin Itämerellä, luvattomat läsnäolot kriittisten infrastruktuurien läheisyydessä Pohjanmerellä sekä toistuvat kyberhyökkäykset ja hybridikampanjat edellyttävät, että EU vahvistaa toimiaan ja suojelee kriittistä infrastruktuuriaan tehokkaammin sekä meren pinnalla että sen alla. Lisäksi digitalisaation myötä merialan monimutkaisuus ja mahdolliset haavoittuvuudet lisääntyvät.
Maalla ja merellä sijaitsevan kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantamiseksi EU aikoo kehittää
- innovatiivisia teknologioita
- alueellisia yhteistyösuunnitelmia valvontaa varten
- yhteentoimivia miehittämättömiä seurantajärjestelmiä
Neuvosto oli myös tyytyväinen komission ja ulkoasiainedustajan esittelemään kaapeliturvallisuutta koskevaan vuoden 2025 EU:n toimintasuunnitelmaan. Se kehotti syventämään yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Neuvosto hyväksyi 15. joulukuuta 2025 julistuksen Venäjän varjolaivaston aiheuttamien uhkien torjumisesta. Varjolaivasto aiheuttaa vakavia riskejä, kuten mahdollisia ympäristövahinkoja sekä riskejä, jotka kohdistuvat meriturvallisuuteen ja merelliseen turvallisuuteen, kansainvälisen kauppamerenkulun eheyteen, kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin sekä kansainvälisten merenkulkua koskevien sääntöjen ja normien noudattamiseen. Tämän vuoksi neuvosto kehotti ulkoasiainedustajaa ja jäsenmaita koordinoimaan toimia varjolaivaston aiheuttamiin uhkiin vastaamiseksi.
Hybridiuhkat
Räjähtämättömät taisteluvälineet
EU:n haasteena on käsitellä ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta jääneitä lukuisia räjähtämättömiä taisteluvälineitä, kemiallisia ammuksia ja hylkyjen öljyvuotoja. Tätä ongelmaa on pahentanut entisestään Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota, jonka seurauksena Mustallamerellä on miinoja.
Joillakin merialueilla näiden taisteluvälineiden tyypit, sijainnit ja määrät on dokumentoitu huonosti. Tämä aiheuttaa merkittäviä riskejä merelliselle turvallisuudelle, koska se vaikuttaa ihmisten ja ympäristön suojeluun, merellä sijaitseviin uusiutuvan energian tuotantopaikkoihin ja kalastustoimintaan.
EU on sitoutunut puuttumaan tähän haasteeseen kattavasti lisäämällä merellistä tilannetietoisuutta ja kehittämällä välineitä riskien lieventämiseksi. Neuvosto on myös suhtautunut myönteisesti komission suunnitelmaan laatia koordinoitu strategia räjähtämättömien taisteluvälineiden poistamiseksi.
Merenkulkurikokset
Merenkulkurikokset ovat suuri haaste kaikkialla EU:ssa ja vakava uhka merelliselle turvallisuudelle. Merenkulkurikoksia ovat muun muassa
- merirosvous
- muuttajien salakuljetus
- ihmis-, ase- ja huumekauppa
- aseelliset ryöstöt merellä
- laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön kalastus
- meriluonnonvarojen laiton kauppa
- luvaton etsintä talousvyöhykkeillä
Nämä rikokset uhkaavat merenkulun vapautta ja vaarantavat tärkeimpiä kauppareittejä. Maailmanlaajuisena turvallisuuden tarjoajana EU on sitoutunut puuttumaan näihin haasteisiin ennaltaehkäisevillä toimilla.
Päivitetty viimeksi: 22. toukokuuta 2025