Skip to content

Pankkisääntely

EU:n pankkialan kehystä sovelletaan kaikkiin EU:ssa toimiviin pankkeihin, muihin luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin. Sen tavoitteena on varmistaa vakaus ja eheys ja samalla säilyttää yleisön luottamus rahoitusjärjestelmään.

EU:n pankkikehyksen tavoitteet

Suojellaan tallettajia

Suojellaan tallettajien varat varmistamalla pankeille riittävä pääoma, jotta ne pystyvät selviytymään rahoitusmarkkinahäiriöistä.

Ehkäistään järjestelmäriskit

Vähennetään riskejä, jotka voivat johtaa finanssikriisiin ja horjuttaa taloutta.

Yhdenmukaistetaan standardit

Laaditaan yhdenmukaiset säännöt, joilla luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja edistetään luottolaitosten välistä reilua kilpailua.

Parannetaan häiriönsietokykyä ja avoimuutta

Vahvistetaan yleistä vakautta ja selkeyttä ja sitä kautta rakennetaan luottamusta ja varmistetaan pitkän aikavälin kestävyys.

Keskeinen lainsäädäntö

EU on hyväksynyt pankkialan eri näkökohtia koskevia säädöksiä. Seuraavassa tiivistelmä tärkeimmistä säädöksistä.

Vakavaraisuusasetus ja -direktiivi

Vakavaraisuusasetuksessa ja vakavaraisuusdirektiivissä vahvistetaan yksityiskohtaiset vakavaraisuusvaatimukset muun muassa pääoman riittävyyden, likviditeetin, velkaantuneisuuden, riskinhallinnan ja valvonnan suhteen.

Näillä säännöillä varmistetaan, että pankeilla on riittävästi pääomaa ja likviditeettiä riskien vähentämiseksi ja mahdollisten tappioiden kattamiseksi.

Talletussuojadirektiivi

Talletussuojadirektiivillä suojataan tallettajia jokaisessa jäsenmaassa takaamalla enintään 100 000 €:n talletusten takaisinmaksu pankin kaatuessa. Siinä vahvistetaan myös kansallisia talletussuojajärjestelmiä koskevat säännöt, kuten luototusasteen rajat sekä rahoitus- ja korvausmenettelyt.

Kaikkien pankkien on osallistuttava näihin järjestelmiin.

Jäsenpankit maksavat vakausmaksuja, jotka perustuvat niiden riskiprofiiliin ja muihin tekijöihin. Talletussuojajärjestelmä kerää vakausmaksut rahastoon. Jos pankki kaatuu eikä pysty maksamaan takaisin talletuksia, talletussuojajärjestelmistä on voitava maksaa korvaus tallettajille, joilla on direktiivin perusteella suojattuja talletuksia.

Pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi

Pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivillä luodaan kaatuvien pankkien hallittua elvytystä ja kriisinratkaisua varten kehys, jolla minimoidaan vaikutukset talouteen ja poistetaan veronmaksajien rahoittamien pelastustoimien tarve.

Direktiivillä

  • varmistetaan kaatuvien pankkien tehokas hallinta kriisinratkaisusuunnittelun ja kriisiprotokollien avulla
  • poistetaan tarve turvautua veronmaksajien rahoihin pankin kaatuessa ottamalla käyttöön alaskirjausmekanismi (osakkeenomistajat ja velkojat joutuvat kattamaan tappiot pankin kaatuessa)
  • perustetaan kriisinratkaisurahastoja, joiden rahoituksesta vastaa pankkiala ja joilla tarvittaessa tuetaan kaatuvien pankkien kriisinratkaisua

Asetus yhteisestä valvontamekanismista

Yhteistä valvontamekanismia koskevassa asetuksessa määritellään Euroopan keskuspankin (EKP) rooli pankkiunionin merkittävien pankkien valvonnassa.

Siinä vahvistetaan EKP:n valvontatehtävät ja yhteistyö kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Asetus yhteisestä kriisinratkaisumekanismista

Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevassa asetuksessa määritellään yhteisen kriisinratkaisuneuvoston rooli pankkiunionin kaatuvien pankkien kriisinratkaisussa.

Siinä vahvistetaan kriisinratkaisuneuvoston valtuudet kriisinratkaisun suunnittelussa, päätöksenteossa ja yhteisen kriisinratkaisurahaston käytössä.

Basel III -standardit

Basel III -standardit ovat Baselin pankkivalvontakomitean laatimia kansainvälisiä pankkisääntelysopimuksia, joilla vahvistetaan pankkien pääomavaatimuksia lisäämällä likviditeettiä ja vähentämällä pankkien velkaantumista.

Standardit on sisällytetty EU:n sääntelykehykseen vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin muutoksilla.

Basel II:een verrattuna Basel III sisältää useita keskeisiä säännöksiä, joiden mukaan

  • pankeilla on oltava enemmän pääomaa mahdollisten tappioiden kattamiseksi, jotta varmistetaan vakaus talouden laskusuhdanteissa
  • pankeilla on oltava riittävästi laadukkaita likvidejä varoja selvitäkseen 30 päivän stressiskenaariosta (maksuvalmiusvaatimus)
  • pankeilla on oltava vakaat rahoituslähteet toimintansa tukemiseksi yhden vuoden aikajänteellä (pysyvän varainhankinnan vaatimus)
  • otetaan käyttöön toimenpide pankkialan ylivelkaantumisen rajoittamiseksi (ei-riskiperusteinen vähimmäisomavaraisuusaste)
  • paremmilla riskinhallintakäytännöillä ja tiukemmilla stressitesteillä varmistetaan, että pankit pystyvät kestämään talouden häiriöitä tehokkaasti

Neuvosto hyväksyi Basel III:n täytäntöönpanoa koskevan säädöspaketin 30. toukokuuta 2024.Uudet säännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2025, ja jotkin niistä otetaan käyttöön asteittain useamman vuoden aikana.

EU:n instituutioiden tehtävät

EU:n pankkikehykseen kuuluu useita keskeisiä instituutioita, joilla on kullakin oma tehtävänsä rahoitusvakauden ylläpitämisessä.

Euroopan keskuspankki on euroalueen merkittävien pankkien tärkein valvontaviranomainen yhteisen valvontamekanismin puitteissa. Se varmistaa, että pankit noudattavat vakavaraisuusvaatimuksia.

Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto vastaa kaatuvien pankkien kriisinratkaisun suunnittelusta ja hallinnoinnista yhteisen kriisinratkaisumekanismin puitteissa. Sen työtä tukee yhteinen kriisinratkaisurahasto.

Euroopan pankkiviranomainen (EPV) edistää tehokasta ja johdonmukaista vakavaraisuussääntelyä ja -valvontaa kaikkialla EU:ssa. Se laatii teknisiä standardeja ja ohjeita sääntelykäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi.

Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset valvovat pienempiä pankkeja ja panevat täytäntöön EU:n säädöksiä kansallisella tasolla ja täydentävät näin EKP:n ja EPV:n työtä.

Viimeaikainen ja meneillään oleva kehitys

EU:n pankkialan kehys mukautuu ja kehittyy globaalien talouden muutosten, teknologisen kehityksen ja kestävyyden painopisteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä samalla, kun edistetään innovointia ja varmistetaan kuluttajansuoja.

Digitaalisen rahoituksen paketti

Vastauksena digitaalisen rahoituksen nopeaan yleistymiseen EU kehittää parhaillaan kattavaa sääntelykehystä kryptovaluuttojen, rahoitusteknologian innovaatioiden ja digitaalisten maksujärjestelmien aiheuttamiin haasteisiin.

Kestävä rahoitus

EU:n prioriteettina on sisällyttää ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvä luokitustoiminta pankkisääntelyyn. Neuvosto hyväksyi 19. marraskuuta uudet säännöt, joiden tavoitteena on tehdä luokitustoiminnasta EU:ssa johdonmukaisempaa, läpinäkyvämpää ja vertailukelpoisempaa, jotta voidaan lisätä sijoittajien luottamusta kestäviin rahoitustuotteisiin.

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) myöntää ESG-luokitusten tarjoajien toimiluvat ja valvoo niitä. Siten se varmistaa, että ESG-luokitusten tarjoajat noudattavat läpinäkyvyysvaatimuksia.

Rahanpesun torjunta

EU vahvistaa rahanpesun torjuntakehystään puuttuakseen uusiin riskeihin ja torjuakseen talousrikollisuutta. Tähän sisältyy valvonnan tiukentaminen, rahoitustoimien avoimuuden lisääminen sekä kansallisten ja EU:n viranomaisten välisen yhteistyön lisääminen.

EU:n uuden rahanpesuntorjuntaviranomaisen (AMLA) perustaminen on keskeisessä asemassa valvottaessa rahanpesun torjuntasääntöjen noudattamista ja varmistettaessa niiden yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenmaissa.

Kriisinhallinnan ja talletussuojan uudelleentarkastelu

Viime vuosina jäsenmaiden viranomaiset ovat usein etsineet ratkaisuja EU:n kehyksen ulkopuolelta, kun keskisuuret ja pienet pankit ovat kaatuneet EU:ssa. Tämä on toisinaan johtanut siihen, että kaatuvia pankkeja on tuettu veronmaksajien rahoilla sen sijaan, että olisi turvauduttu pankeilta edellytettyihin sisäisiin varoihin tai yksityisiin, toimialan rahoittamiin turvaverkkoihin EU:n pankkien kriisinratkaisukehyksen mukaisesti.

Vastauksena tähän tilanteeseen komissio ehdotti huhtikuussa 2023 kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen uudistamista. Neuvosto vahvisti 19. toukokuuta 2024 uudistusta koskevan kantansa hyväksymällä neuvotteluvaltuutuksen. Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 25. kesäkuuta 2025 yhteisymmärrykseen uudelleentarkastelusta. Tämä edistää osaltaan EU:n pankkiunionin toteuttamista.

Uudistuspakettiin sisältyy säädösehdotuksia pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin, yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen ja talletussuojadirektiivin muuttamisesta. Uudelleentarkastelun tavoitteena on kuroa umpeen rahoitusvaje antamalla pienille ja keskisuurille pankeille mahdollisuus käyttää toimialan rahoittamia turvaverkkoja kriisinratkaisun lisärahoitusvälineenä ja vähentää turvautumista talletussuojan piiriin kuulumattomien tallettajien varoihin.

Ketjutus

Neuvosto hyväksyi 26. maaliskuuta 2024 ns. ketjutusdirektiivin osana kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen uudistusta. Direktiivillä muutetaan pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviä ja yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annettua asetusta. Siinä otetaan käyttöön kohdennettuja mukautuksia, joilla on tärkeä rooli kehyksen oikeasuhteisuuden parantamisessa.

Katso myös

Teemat

Päivitetty viimeksi: 25. kesäkuuta 2025