Veronkierron torjunta EU:ssa
Veropetosten ja veronkierron torjunta kuuluu ensisijaisesti jäsenmaille. EU:n tasolla on kuitenkin sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi sovittu sääntöjä, joilla edistetään veroasioiden yhteistyötä ja autetaan maita veroalan rajatylittävissä kysymyksissä.
Ongelman laajuus
Veropetokset ja veronkierto haittaavat demokraattisten yhteiskuntien toimintaa, vääristävät taloudellista päätöksentekoa ja vievät pohjan kansalaisten ja valtioiden väliseltä luottamukselta.
Miljardeja euroja menetetään joka vuosi sen vuoksi, että yritykset, varakkaat yksityishenkilöt ja muut veronmaksajat eivät maksa omaa osuuttaan veroista. Nämä tulonmenetykset vähentävät terveydenhuollon, koulutuksen ja infrastruktuurin kaltaisiin julkisiin palveluihin käytettävissä olevia resursseja ja heikentävät myös taloudellista oikeudenmukaisuutta ja vakautta kaikkialla EU:ssa.
Ongelman ratkaiseminen on tärkeää, jotta voidaan turvata kansalaisten luottamus, varmistaa sisämarkkinoiden toiminta ja edistää talouden vakautta.
Mitä veropetokset ja veronkierto tarkoittavat?
Veropetokseksi ja veronkierroksi katsotaan tilanteet, joissa veronmaksaja tai yhteisö tarkoituksellisesti antaa puutteellisen tai virheellisen veroilmoituksen kansallisille veroviranomaisille tai pimittää olennaisia tietoja välttääkseen verojen maksamisen. Veropetoksia ja veronkiertoa voi esiintyä monissa muodoissa, joista kullakin on omat ominaispiirteensä ja vaikutuksensa.
Seuraavassa tarkastellaan eri tyyppisiä veropetoksia ja veronkiertoa ja selitetään niiden määritelmät ja toimintatavat.
Verovilppi tai veropetos
Verovilppi tai veropetos on laitonta toimintaa, jonka tarkoituksena on välttää verojen maksaminen. Verovilppi tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikkia voittoja ei ilmoiteta, tulot ilmoitetaan todellista vähäisemmiksi tai osallistutaan monimutkaisiin järjestelmiin, joiden avulla pyritään välttämään esimerkiksi arvonlisäveron maksaminen. Veropetoksiin voi kuulua myös tietojen väärentäminen tai muiden vilpillisten menetelmien käyttö verovelvoitteiden kiertämiseksi.
Veronkierto
Veronkierrossa hyödynnetään oikeudellisia välineitä ja strategioita verovelvoitteiden minimoimiseksi. Yleisiä käytäntöjä ovat muun muassa voitonsiirrot alhaisen verotuksen maihin tai korkovähennykset lainoista, joiden korkoja on keinotekoisesti nostettu. Vaikka nämä taktiikat ovat muodollisesti laillisia, niissä hyödynnetään verolainsäädännön porsaanreikiä ja epäjohdonmukaisuuksia, jotta maksettavan veron määrää saadaan vähennettyä.
Aggressiivinen verosuunnittelu
Toinen veronkierron muoto on aggressiivinen verosuunnittelu. Suuret yritykset ja varakkaat yksityishenkilöt hyödyntävät lainsäädännön katvealueita vähentääkseen maksettavien verojen määrää. Vaikka nämä toimet voivat olla teknisesti laillisia, ne ovat eettisesti kyseenalaisia ja vähentävät verotulojen kokonaismäärää.
Veroparatiisit
Veroparatiisit ovat maita tai lainkäyttöalueita, joissa on matala tai olematon veroaste ja jotka tarjoavat tällaisia suotuisia veroehtoja ulkomaisille yhtiöille ja yksityishenkilöille. Lisäksi veroparatiiseissa on usein voimassa pankkisalaisuus, joten ne eivät paljasta yksityishenkilöiden henkilöllisyyttä eivätkä niihin rekisteröityjen yhtiöiden todellisia omistajia. Näille ns. offshore-lainkäyttöalueille voidaan tallettaa rahaa, jota ei useinkaan ilmoiteta eikä veroteta, mikä aiheuttaa merkittäviä verotulojen menetyksiä muille maille.
Veropetosten seuraukset
Veropetokset rajoittavat EU-maiden kykyä kerätä tarvitsemansa varat, toteuttaa talous- ja sosiaalipolitiikkaa ja ylläpitää julkisia palveluja. Tämän seurauksena muun muassa talous hidastuu ja julkisia palveluja voidaan joutua leikkaamaan.
Veropetoksilla on useita vakavia seurauksia:
Taloudelliset seuraukset
Vähentää valtion tuloja, joita tarvitaan keskeisten julkisten palvelujen rahoittamiseen.
Eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus
Sälyttää rehellisille veronmaksajille epäoikeudenmukaisen ja kohtuuttoman taakan.
Rapautunut luottamus lakiin ja julkisiin instituutioihin
Heikentää kansalaisten luottamusta yleiseen oikeusjärjestykseen ja julkisiin instituutioihin.
Rikollinen toiminta
Rahoittaa rikollista tai laitonta toimintaa, joka vaarantaa kansalaiset, yritykset ja jopa kokonaiset maat.
Maailmanlaajuiset vaikutukset
Vääristää kilpailua, tarjoaa epäoikeudenmukaisia etuja ja lisää rajatylittävää rikollisuutta ja veronkiertoa.
EU:n rooli
Veropetosten ja veronkierron torjunta on ensisijaisesti jäsenmaiden tehtävä. EU-tasolla on kuitenkin sovittu säännöistä, joilla lisätään verotuksen avoimuutta, edistetään tietojenvaihtoa, laaditaan lainsäädäntöä porsaanreikien tukkimiseksi ja valvotaan verosäännösten noudattamista yli rajojen.
EU-tason keskeisiä toimia:
Direktiivi hallinnollisesta yhteistyöstä
Hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin mukaan EU:n jäsenmaat vaihtavat verotukseen liittyviä tietoja automaattisesti, oma-aloitteisesti ja pyynnöstä veronkierron estämiseksi. Näin yksityishenkilöiden ja yritysten on vaikeampi salata varansa tai tulonsa veroviranomaisilta. Säännöt tulivat voimaan vuonna 2011, ja vuodesta 2014 alkaen niiden soveltamisalaa on laajennettu huomattavasti. Ne edistävät merkittävästi yhteistyötä ja verotuksen avoimuutta EU-maiden välillä.
Vuonna 2023 neuvosto laajensi direktiivin soveltamisalaa lisäämällä siihen sääntöjä, jotka koskevat kryptovaroilla toteutettavista liiketoimista saatavien tulojen sekä varakkaita yksityishenkilöitä koskevien ennakkoveropäätösten raportointia ja automaattista tietojenvaihtoa.
Arvonlisäveroalan yhteistyö
Hallinnollisesta yhteistyöstä arvonlisäverotuksen alalla annetussa asetuksessa säädetään tiettyjen tietojen vaihdosta jäsenmaiden veroviranomaisten välillä arvonlisäveropetosten ja -vilpin torjumiseksi. Tietojenvaihdon sekä yhteisten tai samanaikaisten tarkastusten ansiosta kansalliset veroviranomaiset voivat muodostaa kansainvälisiä tarkastusryhmiä, jotka tarkastavat verosäännösten noudattamisen, mukaan lukien monikansallisissa yrityksissä ja alustoilla.
Veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskeva EU:n luettelo
EU on sitoutunut edistämään verotusalan hyvän hallintotavan periaatteita ja mekanismeja maailmanlaajuisesti sekä torjumaan epäreilua verokilpailua.
Veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskeva EU:n luettelo on osa EU:n pyrkimyksiä vahvistaa oikeudenmukaista verotusta ja lisätä verotuksen maailmanlaajuista avoimuutta veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjumiseksi. Luetteloon kuuluu maita ja lainkäyttöalueita, jotka eivät tee yhteistyötä EU:n kanssa tai eivät ole täyttäneet kaikkia verotusalan sitoumuksiaan.
Käytännesääntötyöryhmä
Käytännesääntötyöryhmä on neuvoston elin, johon kuuluu jäsenmaiden ja Euroopan komission korkean tason edustajia. Sen tehtävänä on tunnistaa ja arvioida eri maiden ja lainkäyttöalueiden haitallisia verokäytäntöjä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Ryhmän tavoitteena on edistää reilua kilpailua ja estää veropohjan rapautuminen.
Veronkierron vastaiset toimenpiteet
EU:n veronkiertodirektiivissä kielletään tietyt yhtiöveron kiertämisen muodot kaikkialla EU:ssa ja varmistetaan, että yritysten toimintaympäristö on oikeudenmukaisempi ja vakaampi.
Sääntöihin sisältyy viisi väärinkäytösten vastaista toimenpidettä, joita kaikkien jäsenmaiden on sovellettava aggressiivisen verosuunnittelun yleisten muotojen torjunnassa.
Neuvosto hyväksyi veronkierron vastaisen direktiivin 12. heinäkuuta 2016. Siihen tehtiin 29. toukokuuta 2017 muutos, jolla puututaan verokohtelun eroavuuksiin EU:n ulkopuolisten maiden verojärjestelmien kanssa.
Katso myös
EU:n veropolitiikka
Digiverotus
Arvonlisävero EU:ssa
Päivitetty viimeksi: 20. marraskuuta 2025