Arvonlisävero EU:ssa
Arvonlisävero (alv) on ratkaisevan tärkeä EU-maiden tulojen ja EU:n budjetin kannalta, mutta alv-menetykset ovat edelleen merkittäviä. EU pyrkii varmistamaan yhdenmukaisen järjestelmän sekä torjumaan petoksia ja nykyaikaistamaan alv:tä digitalisaation avulla.
Mikä arvonlisävero on?
Arvonlisävero (alv) on kulutusvero, jota maksetaan useimmista tavaroista ja palveluista.
Se luokitellaan välilliseksi veroksi, mikä tarkoittaa, että vaikka kuluttajat maksavat veron, yritykset kantavat ja tilittävät sen veroviranomaisille. Esimerkiksi kun kuluttaja ostaa kirjan kirjakaupasta, kirjakauppa sisällyttää arvonlisäveron maksettuun hintaan ja tilittää tämän jälkeen veron valtiolle.
Yritykset maksavat tämän veron myös omista hankinnoistaan, mutta ne voivat vähentää sen veroviranomaisille maksamastaan arvonlisäverosta.
Miksi arvonlisäverolla on merkitystä?
Tulojen alkuperä
Arvonlisävero on jäsenmaiden tärkeimpiä tulonlähteitä, koska sillä rahoitetaan julkisia palveluja, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, kirjastoja ja julkista liikennettä.
EU:n jäsenmaat keräävät vuosittain yli 1 000 mrd. € alv-tuloja. Vuonna 2024 alv:n osuus oli 7,1% EU:n BKT:stä ja 15,5% kaikista valtioiden verotuloista.
EU:n budjetin rahoittaminen
Sen lisäksi, että alv on jäsenmaille elintärkeä tulonlähde, sillä on keskeinen rooli myös EU:n aloitteiden rahoittamisessa.
Tietty osuus kunkin jäsenmaan alv-tuloista muodostaa osan EU:n omista varoista, jotka ovat yksi EU:n budjetin rahoituslähteistä. Kunkin jäsenmaan alv-määräytymisperusteeseen sovelletaan yleistä 0,3%:n verokantaa. Oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi tämä maksuosuus on enintään 50% maan bruttokansantulosta (BKTL).
Alv-tulojen osuus EU:n omista varoista on noin 10%.
Alv-petosten ja alv:n kiertämisen torjunta
Alv-menetykset ovat edelleen merkittävä haaste EU:ssa, sillä ne vaikuttavat kielteisesti valtioiden kykyyn rahoittaa keskeisiä julkisia hyödykkeitä ja palveluja.
Vuonna 2023 EU-maat menettivät noin 128 mrd. € alv-tuloja, mikä kasvatti alv-vajetta eli odotettujen alv-tulojen ja todellisuudessa kannetun arvonlisäveron välistä eroa.
Alv-vaje johtuu pääasiassa petoksista, verovilpistä ja veron kiertämisestä, mutta myös yritysten maksukyvyttömyydestä, konkursseista ja hallinnollisista virheistä.
Arvonlisäveroa koskeva EU:n oikeudellinen kehys
EU ei kanna veroja, vaan se on jokaisen jäsenmaan tehtävä. EU on kuitenkin luonut kaikissa jäsenmaissa sovellettavan yhdenmukaistetun järjestelmän, jolla varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta.
EU:n alv-lainsäädäntöä ovat seuraavat:
- EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 113
- alv-direktiivi, joka kattaa EU:n alv-järjestelmän kokonaisuudessaan
- alv-asetus, joka kattaa hallinnollisen yhteistyön ja petosten torjunnan
- alv digiaikana -paketti
EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 113
Oikeusperusta alv:n kaltaisten välillisten verojen yhdenmukaistamiselle EU:ssa on EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artikla 113. Siinä määrätään, että uusien sääntöjen antaminen edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää ja Euroopan parlamentin kuulemista.
Alv-direktiivi
EU on ottanut käyttöön hallinnollisen yhteistyön kehyksen auttaakseen jäsenmaita torjumaan rajatylittäviä alv-petoksia ja varmistamaan verotuksen tehokkaan valvonnan.
Kehyksen avulla jäsenmaiden veroviranomaiset voivat vaihtaa keskenään tietoja, suorittaa yhteisiä tarkastuksia ja tukea toisiaan alv-sääntöjen noudattamisen valvonnassa. Koska kehys helpottaa rajatylittävää yhteistyötä, se auttaa havaitsemaan ja estämään petoksia. Näitä ovat muun muassa missing trader -petokset eli karusellipetokset, joissa käytetään hyväksi kansallisten verojärjestelmien välisiä eroja.
Alan tärkein säädös on neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, jossa vahvistetaan säännöt jäsenmaiden väliselle yhteistyölle ja tietojenvaihdolle.
Tätä työtä tukevat lisäksi seuraavat EU:n erityiselimet:
- Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), joka tutkii EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia petoksia
- Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO), joka nostaa syytteitä vakavista rajatylittävistä alv-petostapauksista
- Eurofisc-verkosto, joka mahdollistaa nopean tietojenvaihdon epäilyttävästä toiminnasta jäsenmaiden viranomaisten välillä
Euroopan komissio ehdotti marraskuussa 2025 uusia sääntöjä, joiden tarkoituksena on tehostaa jäsenmaiden, kansallisten viranomaisten, EPPOn ja OLAFin välistä yhteistyötä ja edistää alv-petosten torjuntaa.
Neuvosto pääsi kehyksestä alustavaan yhteisymmärrykseen 5. toukokuuta 2026. Uusien toimien tarkoituksena on antaa suorempi pääsy keskeisiin alv-tietoihin EU:ssa. Tämä parantaa koordinointia, nopeuttaa tutkintaa ja vahvistaa EU:n yleisiä valmiuksia havaita ja torjua petoksia. Pelkästään karusellipetoksista aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan vuosittain 12,5–32,8 mrd. €, ja näissä petoksissa on usein mukana järjestäytyneitä rikollisjärjestöjä.
Käytännössä uusi lainsäädäntö muuttaa voimassa olevia sääntöjä hallinnollisesta yhteistyöstä ja vahvistaa siten tietojenvaihtoa kaikkialla EU:ssa. Näiden toimien avulla suojataan julkisia tuloja, turvataan EU:n budjetti ja varmistetaan oikeudenmukainen verotus sisämarkkinoilla.
Alv-asetus
Alv-asetus antaa jäsenmaille tarvittavat välineet tehdä yhteistyötä ja vaihtaa arvonlisäveroon liittyviä tietoja, mikä tehostaa rajatylittävää alv-hallintoa.
Alv digiaikana -paketti
Neuvosto antoi 11. maaliskuuta 2025 lopullisen hyväksyntänsä useille toimille, joilla alv-järjestelmää nykyaikaistetaan, yksinkertaistetaan ja vahvistetaan digitalisaation avulla samalla, kun torjutaan alv-petoksia ja alv:n kiertämistä.
Uusilla säännöillä päivitetään alv-järjestelmää ottamalla käyttöön
- reaaliaikainen digitaalinen ilmoitusjärjestelmä, josta tulee täysin digitaalinen vuoteen 2033 mennessä ja jolla varmistetaan alv-tietojen oikea-aikainen ja täsmällinen keruu
- tiukemmat säännöt vuokrausmajoitusta ja matkustajaliikennepalveluja verkossa tarjoaville alustatalouden toimijoille, jotta voidaan varmistaa sekä perinteisten että verkkopalvelujen oikeudenmukainen verotus
- laajennettujen arvonlisäveron erityisjärjestelmien (One Stop Shop, OSS) soveltamisalan laajentaminen yritysten alv-rekisteröitymisen yksinkertaistamiseksi kaikissa jäsenmaissa
Digiverotus
Katso myös
EU:n veropolitiikka
Veronkierron torjunta EU:ssa
Päivitetty viimeksi: 12. toukokuuta 2026