Skip to content

Digiverotus

Digitalouden verosäännöt, jotka perustuvat verotusalan hyvän hallintotavan periaatteisiin, voivat edistää kasvua ja muiden hyötyjen lisäksi vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamista.

Miksi digitalouden verotuksen on oltava tasapuolista?

Digitalous on tuonut monia etuja kansalaisille ja yrityksille. Samalla tietyistä digitaalisista toiminnoista ja uusista liiketoimintamalleista on tullut kasvava haaste nykyisille verotusjärjestelmille. On tärkeää, että kaikki taloutemme alat maksavat oikeudenmukaisen osuutensa veroista ja rahoittavat osaltaan yhteiskuntiemme toimintaa.

Nykyiset kansainvälisiä veroasioita koskevat säännöt on luotu sovellettaviksi yrityksiin, jotka ovat fyysisesti läsnä maassa, jossa ne toimivat. Talouksien lisääntyvä digitalisoituminen aiheuttaa verotushaasteita, kuten verotulojen väheneminen haitallisen veronkierron ja verovilpin vuoksi. Sen vuoksi verosäännöt on saatettava asianmukaisesti ajan tasalle.

Uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien myötä monet digialan yritykset

  • palvelevat käyttäjiä ja asiakkaita maissa, joissa niillä ei ole toimipaikkaa
  • tuottavat voittoa vuorovaikutuksesta käyttäjien ja asiakkaiden kanssa hyödyntämällä näiden tietoja ja näiltä saatua panosta

Koska verosäännöissä oletuksena on edelleen fyysinen läsnäolo, digitaalisesta toiminnasta saatavia voittoja ei useinkaan veroteta markkinoiden lainkäyttöalueella eli siinä maassa, jossa käyttäjät ja kuluttajat ovat.

Kohti tasapuolista digiverotusta EU:ssa

Yritysverotuksen kansainvälisten sääntöjen globaali uudistus

Yhtiöverosääntöjä koskeva EU:n lainsäädäntö liittyy läheisesti pyrkimyksiin löytää globaaleja ratkaisuja. G20- ja OECD-maat ovat neuvotelleet kansainvälisestä digiverotuksesta, jotta löydettäisiin pitkän aikavälin globaali ratkaisu.

Veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskeva G20-maiden ja OECD:n osallistava kehys (BEPS) on pääosin vastuussa työskentelystä. Aloitteeseen osallistuu jo noin 140 maata ja lainkäyttöaluetta.

Veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevassa OECD:n ja G20-maiden osallistavassa kehyksessä (BEPS) päästiin 8. lokakuuta 2021 sopimukseen monikansallisten yritysten voittojen verotusta koskevien kansainvälisten sääntöjen uudistamisen keskeisistä näkökohdista. Sopimus vahvistetaan lausumassa, joka koskee kahden pilarin ratkaisua talouden digitalisaatiosta johtuviin verohaasteisiin vastaamiseksi ja joka tunnetaan myös OECD:n ja G20-maiden BEPS-toimenpiteitä koskevan osallistavan kehyksen lokakuussa 2021 antamana julkilausumana.

Kaikki EU:n jäsenmaat ilmaisivat tukensa julkilausumalle sekä osallistavan kehyksen jäseninä että Ecofin-neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa.

OECD:n ja G20-maiden BEPS-toimenpiteitä koskevan osallistavan kehyksen lokakuussa 2021 antamassa julkilausumassa vahvistetaan kahden pilarin ratkaisu.

Pilari 1 koostuu säännöistä ja järjestelyistä, joilla toteutetaan verotusoikeuksien uudelleenjako niiden lainkäyttöalueiden kesken, joilla suurimmilla ja kannattavimmilla monikansallisilla konserneilla on markkinaosuus ja joilla ne tekevät voittoa.

Pilari 2 sisältää pääasiassa sääntöjä, jotka koskevat suurimpien monikansallisten konsernien tosiasiallista vähimmäisverotusta ja joilla pyritään vähentämään veropohjan rapautumista ja mahdollisuuksia voitonsiirtoihin. Sillä pyritään myös varmistamaan, että yhtiöveroa maksetaan sovitun 15%:n maailmanlaajuisen vähimmäisverokannan mukaisesti.

Pilari 1: verotusoikeuksien uudelleenjako

Pilarin 1 tärkein odotettu tulos on monenvälinen yleissopimus, jonka perusteella osapuolet voivat käyttää (tai ”uudelleenjakaa”) uutta verotusoikeutta (”A-määrä”).

Teksti kattaa laajan kirjon sääntöjä, jotka koskevat

  • soveltamisalaa, verotustoimien välistä yhteyttä, veropohjaa
  • kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevia tulonhankintasääntöjä
  • riitojen ehkäisyä ja ratkaisemista
  • yksipuolisten toimenpiteiden (kuten kansallisten digiverojen) poistamista ja keskeyttämistä
  • yleissopimuksen voimaantuloa

Pilarin 1 ”B-määrä” lisää verotuksen oikeusvarmuutta muodostamalla siirtohinnoittelun standardoidut viitearvot yleisiä liiketoimityyppejä varten.

Pilari 2: tosiasiallinen vähimmäisverotus

Pilarin 2 käsittely on edennyt pilarin 1 käsittelyä nopeammin. OECD:n ja G20-maiden BEPS-toimenpiteitä koskevassa osallistavassa kehyksessä hyväksyttiin 14. joulukuuta 2021 OECD:n mallisäännöt ”Talouden digitalisaation aiheuttamat verotushaasteet – Maailmanlaajuiset veropohjan rapautumisen estämistä koskevat mallisäännöt (pilari 2)”. Kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet noudattamaan näitä sääntöjä.

Tosiasiallinen vähimmäisverotus, joka muodostaa pilarin 2 ytimen, perustuu kahteen pääsääntöön, joita kutsutaan myös maailmanlaajuisiksi veropohjan rapautumisen estämistä koskeviksi mallisäännöiksi (GloBE-säännöt). Ne ovat

  • tuloksilukemissääntö (IIR)
  • aliverotettujen suoritusten sääntö (UTPR)

Näiden sääntöjen tarkoituksena on varmistaa, että monikansallisten konsernien, joiden liikevoitto on vähintään 750 milj. €, tosiasiallinen veroaste on vähintään 15%.

Pilarin 2 säännöt saatettiin osaksi EU:n lainsäädäntöä 15. joulukuuta 2022 hyväksytyllä neuvoston direktiivillä monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta EU:ssa.

Kahden pilarin hankkeen viimeistely

G20-maiden ja OECD:n BEPS-toimenpiteitä koskeva osallistava kehys edistyi kokouksessaan 10.–11. heinäkuuta 2023 edelleen kahden pilarin hankkeen jäljellä olevien osien suhteen. Yhtenä keskeisenä seikkana vahvistettiin, että monenvälistä yleissopimusta koskevan lopullisen sopimuksen ja allekirjoittamisen odotetaan tapahtuvan vuoden 2023 loppuun mennessä.

Digitaloutta koskeva EU:n veropolitiikka

EU työskentelee useilla aloilla sen varmistamiseksi, että nykyiset verotussäännöt soveltuvat digiaikaan. Nämä kysymykset ovat olleet yksi sen tärkeimmistä prioriteeteista vuodesta 2017.

Euroopan komissio ehdotti maaliskuussa 2018 uusia sääntöjä, joilla varmistetaan EU:ssa digitaalisen toiminnan oikeudenmukainen verotus ja edistetään näin kasvua. Komission ehdotusten käsittely on nyt keskeytetty, koska neuvottelut G20-ryhmän ja OECD:n osallistavassa kehyksessä etenevät. Jos neuvotteluissa päästään globaaliin sopimukseen, joka pannaan tehokkaasti täytäntöön, komission ehdotukset menettäisivät merkityksensä.

Vuoden 2018 digiveropaketti koostui kahdesta lainsäädäntöehdotuksesta, joilla

  • uudistettiin yhtiöverosääntöjä siten, että voittoja verotetaan siellä, missä yrityksillä on merkittävä digitaalinen läsnäolo
  • kehitettiin väliaikainen järjestelmä digitaalisista palveluista saatavia tuloja varten (digitaalisten palvelujen vero)

Verotietojen vaihtoa koskeva hallinnollinen yhteistyö

Eräs EU:n veropolitiikan keskeisistä osatekijöistä on hallinnollinen yhteistyö, joka perustuu verotukseen liittyvien tietojen vaihtoon jäsenmaiden välillä. Tämä auttaa tehostamaan veronkantoa.

Talouden digitalisointi aiheuttaa erityisiä haasteita, koska tietyntyyppiset tiedot digitaalisesta taloudellisesta toiminnasta saaduista tuloista eivät välttämättä ole kansallisten veroviranomaisten saatavilla.

EU pyrkii ratkaisemaan tämän globaalisti sovittujen normien mukaisesti laajentamalla hallinnollista yhteistyötä kohdennetuilla muutoksilla hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annettuun direktiiviin.

Neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2021 uudet säännöt (DAC7-direktiivi), joiden mukaan jäsenmaiden veroviranomaiset ovat vuodesta 2023 alkaen vaihtaneet automaattisesti tietoja tuloista, joita myyjät ovat saaneet digialustoilla. Tämä auttaa

  • estämään digialustoilla tapahtuvaan toimintaan liittyvät veropetokset ja veronkierron
  • lisäämään verotuksen oikeudenmukaisuutta
  • edistämään sekä alustojen että myyjien tasapuolisia toimintaedellytyksiä

Neuvosto hyväksyi 17. lokakuuta 2023 direktiivin, joka sisältää uusia muutoksia DAC-direktiivin sääntöihin (DAC8-direktiivi). Muutokset koskevat pääasiassa seuraavia seikkoja:

  • kryptovaroilla toteutettavista liiketoimista saatavia tuloja koskeva raportointi ja automaattinen tietojenvaihto
  • tietojenvaihto varakkaiden yksityishenkilöiden ennakkoveropäätöksistä

Tavoitteena oli vahvistaa verohallintojen välistä hallinnollista yhteistyötä ja laajentaa rekisteröinti- ja raportointivelvoitteiden soveltamisalaa.

DAC8-säännöt kattavat myös muita vara- ja tuloluokkia, kuten kryptovarat. Veroviranomaisten on vaihdettava automaattisesti tietoja, jotka kryptovarapalvelun tarjoajat niille raportoivat. Tähän mennessä jäsenmaiden verohallinnoilla on ollut vaikeuksia varmistaa, että verosäännöksiä noudatetaan tällä erityisalalla. Kryptovarat ovat hajautettuja ja niillä on helppo käydä kauppaa rajojen yli, joten tarvitaan vahvaa kansainvälistä hallinnollista yhteistyötä sen varmistamiseksi, että verot voidaan kantaa tehokkaasti.

Neuvosto hyväksyi 14. huhtikuuta 2025 uudet säännöt (DAC9-direktiivi), joilla tehostetaan yritysten tosiasiallista vähimmäisverotusta koskevaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa.

Uusilla säännöillä

  • luodaan yhdenmukainen vakiolomake, joka monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien on täytettävä pilari 2 ­‑direktiivin mukaisten ilmoitusvelvoitteiden noudattamiseksi. Direktiivillä pannaan täytäntöön G20-maiden ja OECD:n globaali sopimus
  • tehostetaan tietojen vaihtamista veroviranomaisten kesken
  • kevennetään yritysten hallinnollista taakkaa

Jäsenmaiden on saatettava DAC9-direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Alv digiaikana -paketti

EU valmistelee myös toimia, joilla uudistetaan EU:n arvonlisäverojärjestelmää, jotta se soveltuisi digiaikaan.

Arvonlisävero on yksi jäsenmaiden viranomaisten tärkeimmistä tulonlähteistä, ja sillä rahoitetaan julkisia palveluja, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, kirjastoja ja julkista liikennettä. EU:n jäsenmaat keräävät vuosittain noin 1000 mrd. € alv-tuloja EU:ssa.

Osa arvonlisäverosta menee myös EU:n budjettiin ns. omina varoina, joita kertyi vuonna 2022 noin 20 mrd. €.

Merkittävä määrä alv-tuloja jää kuitenkin perimättä ja menetetään petosten, hallinnollisten väärinkäytösten, konkurssien, maksukyvyttömyyden ja muiden syiden vuoksi.

Neuvosto antoi 11. maaliskuuta 2025 lopullisen hyväksyntänsä alv-paketille, jonka tavoitteena on auttaa torjumaan alv-petoksia, tukemaan yrityksiä ja edistämään digitalisaatiota.

Uusilla säännöillä

  • parannetaan sähköistä alv-rekisteröinnin palvelupistettä
  • edellytetään verkkoalustoilta alv:n maksamista matkustajaliikenteestä ja lyhytaikaisesta vuokramajoituksesta, jos yksittäiset palveluntarjoajat on vapautettu verosta
  • tehdään sähköiseen laskutukseen perustuvista digitaalista raportointia koskevista velvoitteista täysin digitaalisia vuoteen 2030 mennessä yrityksille, jotka toimivat rajojen yli EU:ssa

Alv-rekisteröinnin palvelupiste

Keskitetyt asiointipisteet mahdollistavat sen, että yritykset voivat ilmoittaa ja tilittää alv:n, joka niiden on maksettava tavaroiden ja palvelujen myynnistä kuluttajille muissa EU-maissa, yhden jäsenmaan hallinnon kautta ja yhdellä kielellä.

Jos yritys kuitenkin haluaa myydä tavaroita ja palveluja kuluttajille muissa kuin omassa jäsenmaassaan (kyseisessä jäsenmaassa olevasta toimipaikasta käsin), sen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi näissä muissa jäsenmaissa. Sama ongelma koskee elinkeinonharjoittajia, jotka haluavat yksinkertaisesti siirtää varastoja toiseen jäsenmaahan varastointia varten.

Sen vuoksi uusilla säännöillä laajennetaan nykyisten palvelupisteiden toimiala kattamaan tiettyjen tuotteiden, kuten sähkön tai kaasun, kuluttajakauppa muussa kuin niiden omassa jäsenmaassa , eikä pelkästään rajatylittävät toimitukset.

Muutoksen myötä yhä useammat yritykset voivat täyttää alv-velvoitteensa yhden verkkoportaalin kautta ja yhdellä kielellä.

Toimenpiteen odotetaan tuovan yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, noin 8,8 mrd. €:n säästöt rekisteröinti- ja hallintomenoissa kymmenen vuoden aikana.

Neuvosto hyväksyi 13. toukokuuta 2025 direktiivin uudesta maahantuotujen tavaroiden etämyyntiä ja tuonnin arvonlisäveroa koskevista arvonlisäverosäännöistä. Uusien sääntöjen mukaan ulkomaisia kauppiaita ja alustoja olisi pidettävä tuonnin ja maahantuotujen tavaroiden etämyynnin osalta alv-velvollisina jäsenmaassa, joka on tavaroiden lopullinen määräpaikka. Tämä kannustaa tuontia koskevan arvonlisäveron erityisjärjestelmän (IOSS) käyttöön, koska ulkomaiset kauppiaat tai alustat, jotka eivät käytä sitä, on rekisteröitävä kussakin jäsenmaassa.

Alv alustataloudessa

Alustatalous on viime vuosina kasvanut merkittävästi, ja verkkoalustat yhdistävät tietyt palveluntarjoajat ja kuluttajat.

Nykyisten alv-sääntöjen mukaan monet verkkoalustojen kautta vuokramajoitus- ja matkustajaliikennepalveluja tarjoavat eivät maksa arvonlisäveroa. Monet näistä palveluntarjoajista – olivatpa ne yksityishenkilöitä tai pienyrityksiä – eivät yleensä ole velvollisia rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi tai eivät yksinkertaisesti tiedä saattavansa joutua maksamaan alv:n tarjoamistaan palveluista.

Majoitus- ja matkustajaliikennealalla palveluntarjoajat kilpailevat suoraan perinteisten alv-rekisteröityjen palveluntarjoajien, kuten hotellien ja yksityisten kuljetusyritysten, kanssa. Esimerkiksi Euroopan suurissa kaupungeissa sijaitsevat hotellit kilpailevat sellaisten verkkoalustojen kanssa, joiden kautta tarjotaan tuhansia mahdollisuuksia samoissa kaupungeissa. Monia tällaisten palvelujen tarjoajia ei veroteta.

Uusien sääntöjen mukaan kyseiset alustat ovat vastuussa arvonlisäveron perimisestä ja tilittämisestä veroviranomaisille, elleivät niiden palveluntarjoajat tee sitä.

Tämä edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä yhtäältä verkkoalustojen ja toisaalta lyhytaikaisten majoitus- ja liikennepalvelujen perinteisten tarjoajien välillä.

Se tekee alv-säännösten ymmärtämisestä ja noudattamisesta helpompaa pk-yrityksille kaikkialla eri jäsenmaissa ja tuottaa samalla merkittäviä ylimääräisiä alv-tuloja.

Digitaalinen alv-raportointi

Tällä hetkellä yritykset, jotka harjoittavat myyntiä eri EU-maissa, toimittavat muutaman viikon välein kansallisille veroviranomaisilleen yhteenvetoilmoituksen myynnistään muissa EU:n jäsenmaissa toimiville yrityksille.

Viivästykset alv-tietojen jakamisessa synnyttävät petoksentekijöiden hyödynnettävissä olevan aukon, minkä vuoksi viranomaisten on vaikea tunnistaa nopeasti epäilyttäviä tai vilpillisiä liiketoimia.

Uusilla säännöillä perustetaan reaaliaikainen digitaalinen alv-raportointijärjestelmä, joka perustuu nykyisen sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin mukaisiin sähköisiin laskuihin.

Yritykset hoitavat rajatylittävien liiketoimien laskutuksen sähköisesti ja raportoivat tiedot automaattisesti veroviranomaisilleen, jotka jakavat ne uudessa tietojärjestelmässä epäilyttävän toiminnan havaitsemiseksi.

EU:n järjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2030, ja kansallisten järjestelmien on määrä olla täysin yhteentoimivia vuoteen 2035 mennessä.

Sähköisen laskutuksen järjestelmä

  • vähentää alv-petoksia jopa 11 mrd. € vuodessa
  • laskee EU:n elinkeinonharjoittajien hallinnollisia ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia yli 4,1 mrd. € vuodessa seuraavien kymmenen vuoden aikana
  • varmistaa nykyisten kansallisten järjestelmien yhteentoimivuuden kaikkialla EU:ssa

Katso myös

EU:n veropolitiikka

EU:n veropolitiikka

Veronkierron torjunta EU:ssa

Veronkierron torjunta EU:ssa

Liike-elämän edustaja kävelee virtapiirimäisistä viivoista koostuvaa hohtavaa nuolta pitkin. Tämä kuvastaa edistystä ja digitalisaatiota.
Digitaalinen siirtymä: EU:n digitaalista tulevaisuutta rakentamassa

Digitaalinen siirtymä: EU:n digitaalista tulevaisuutta rakentamassa

Teemat

Päivitetty viimeksi: 28. huhtikuuta 2026