Skip to content

EU:n veropolitiikka

EU:n veropolitiikalla pyritään varmistamaan oikeudenmukaisuus ja edistämään kasvua yhdenmukaistamalla jäsenmaiden verotussääntöjä, torjumalla veropetoksia ja sopeutumalla globaalin talouden muutoksiin. Neuvosto on ainoa lainsäätäjä EU:n veroasioissa.

Mitä on verotus?

Verotuksella on keskeinen rooli valtioiden sosiaalisen koheesion ja suvereniteetin ylläpitämisessä, ja se muodostaa tehokkaan hallinnon taloudellisen perustan.

Valtion keskeiset toiminnot, kuten koulutus, terveydenhuolto, hyvinvointi, turvallisuus, tutkimus ja julkinen infrastruktuuri rahoitetaan pääasiassa julkisista tuloista.

Verotulot antavat maille myös mahdollisuuden rahoittaa tärkeitä päätöksiä, jotka muovaavat sekä taloutta että yhteiskuntaa.

EU:ssa lähes 90% jäsenmaiden hallitusten käytettävissä olevista tuloista on peräisin veroista. Tämän vuoksi on tärkeää, että jäsenmaiden verojärjestelmät pystyvät tuottamaan tarvittavat tulot. Jos verotulot eivät ole riittäviä, maa saattaa joutua turvautumaan lainanottoon ja näin sitoutumaan tulevaan velkaan.

Verotustyypit EU:ssa

EU ei verota eikä voi verottaa kansalaisia tai yrityksiä. Se on yksittäisten jäsenmaiden tehtävä.

Tämä tarkoittaa, että jäsenmaiden hallitukset määrittävät EU-kansalaisten maksamien verojen määrän.

Verotusta on kahdenlaista, välitöntä ja välillistä.

Välitön verotus

henkilöiden tulovero

vero yritysten voitoista

Välillinen verotus

arvonlisävero (alv)

alkoholin, tupakan ja energian valmisteverot

Välitön verotus

Välittömiä veroja kannetaan henkilöiltä ja yrityksiltä. Niitä ovat esimerkiksi tulovero, vero yritysten voitoista ja kiinteistövero.

Tämän alan EU-lainsäädäntö koskee ainoastaan jäsenmaiden lainsäädännön tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamista. Yhdenmukaistamista tehdään vain siinä määrin kuin on tarpeen EU:n sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja yhteisten rajatylittävien haasteiden, kuten veronkierron tai aggressiivisen verosuunnittelun, ratkaisemiseksi.

Välillinen verotus

Välillisiä veroja kannetaan liiketoimista. Esimerkkeinä tällaisista veroista voidaan mainita tavaroiden ja palvelujen myynnistä kannettava arvonlisävero tai alkoholista, tupakkatuotteista ja energiasta kannettava valmistevero. Näissä tapauksissa kuluttaja maksaa veron osana hankintahintaa, ja myyjä siirtää maksettavan veron määrän viranomaisille.

Välillistä verotusta koskeva EU:n lainsäädäntö käsittää usein kansallisten lakien yhdenmukaistamisen. Jos tavaroiden ja palvelujen myyntiä koskevat verosäännöt vaihtelevat suuresti eri puolilla EU:ta, tämä voi vääristää yritysten välistä kilpailua ja vaikeuttaa rajatylittävää kauppaa.

Mihin EU:n veropolitiikkaa tarvitaan?

Veroilla on keskeinen rooli tavaroiden ja palvelujen hinnanmuodostuksessa, ja ne vaikuttavat myös sijoittajien ja kuluttajien käyttäytymiseen. Siksi veropolitiikalla voidaan kannustaa tuottavuuteen ja lisätä investointeja ja innovointia.

EU:n talouksiin vaikuttavat merkittävät globaalit muutokset, kuten väestörakenteen muutos, digitalisaatio ja globalisaatio sekä ilmastonmuutos, koronaviruspandemian jälkeinen elpyminen ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seuraukset.

Nämä haasteet koettelevat verojärjestelmien kestokykyä ja luovat kasvavan tarpeen mukautua meneillään olevaan ja tulevaan talouskehitykseen.

EU:n toimia tarvitaan sen varmistamiseksi, että verosäännöt ja -politiikat ovat yhteensopivia EU:n sisämarkkinoiden toiminnan kanssa. Yhdenmukaistaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan hyödyntää sisämarkkinoiden koko potentiaali. Sisämarkkinoista on hyötyä yli 400 miljoonalle EU:n kansalaiselle ja miljoonille yrityksille.

EU:n verotustavoitteet

Varmistetaan oikeudenmukaisuus

Joillakin verotoimenpiteillä voi olla heijastusvaikutuksia muihin jäsenmaihin tai ne voivat tahattomasti luoda esteitä rajatylittävälle kaupalle. Tämän estämiseksi tietyt EU:n verosäännöt on yhdenmukaistettu (esim. arvonlisäveron alalla). Näin sisämarkkinat toimivat saumattomammin ja edistävät samalla talouskasvua ja helpottavat rajatylittävää liiketoimintaa.

Tuetaan kestävää kasvua ja kilpailukykyä

Joitakin veropoliittisia toimenpiteitä on yhdenmukaistettu, jotta voidaan tukea EU:n laajempia taloudellisia tavoitteita ja vastata väestörakenteen muutoksen, digitalisaation, globalisaation ja ilmastokriisin kaltaisiin haasteisiin siten, että samalla lisätään taloudellista yhteenkuuluvuutta, vähennetään eroja ja sujuvoitetaan rajatylittävää liiketoimintaa ja investoimista.

Tuotetaan tuloja EU:n budjettiin

Tietyt verot, kuten arvonlisävero, ovat myös EU:n budjetin tulolähde. Osa jäsenmaiden kantamista veroista siirretään EU:n budjettiin ns. omina varoina.

EU:n viimeaikaiset verotustoimet

EU valmistelee verotusalan lainsäädäntöä, jolla tuetaan kilpailukykyä ja kasvua, yksinkertaistetaan liiketoiminnan verotusta EU:ssa, vähennetään sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, parannetaan verotusmenettelyjä ja torjutaan veropetoksia.

Näin pyritään luomaan oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi verotusympäristö, johon kuuluvat

  • rajatylittävien investointien kaksinkertaisen verotuksen välttäminen
  • rajatylittävän liiketoiminnan kustannusten vähentäminen
  • veronkierron torjunta
  • verotus digiaikana
  • alv-järjestelmän nykyaikaistaminen
  • jäsenmaiden hallinnollisen yhteistyön tehostaminen

Rajatylittävien investointien kaksinkertaisen verotuksen välttäminen

Kun EU:ssa asuva henkilö sijoittaa arvopapereihin jossakin toisessa jäsenmaassa, siitä saatavista tuloista peritään lähdevero sekä asuinmaassa että sijoitusmaassa.

Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ulkomailla asuvan sijoittajan on tämän jälkeen haettava lähdemaan pidättämän ylimääräisen lähdeveron palauttamista. Palautusmenettelyt ovat yleensä raskaita, aikaavieviä ja kalliita.

Tämän vuoksi neuvosto hyväksyi 10. joulukuuta 2024 direktiivin liikaa perittyjen lähdeverojen nopeammasta ja turvallisemmasta huojentamisesta, eli ns. FASTER-direktiivin.

Uusilla säännöillä

  • otetaan käyttöön kaksi nopeutettua menettelyä, joilla täydennetään nykyistä tavanomaista palautusmenettelyä: veron huojennus tulon lähteellä ja nopea palautus. Näin huojennusmenettelyä nopeutetaan ja yhdenmukaistetaan kaikkialla EU:ssa
  • otetaan käyttöön verotuksellista kotipaikkaa koskeva EU:n yhteinen digitaalinen eTRC-todistus, jonka avulla verovelvolliset sijoittajat voivat hyötyä nopeutetuista menettelyistä lähdeveroalennuksen saamiseksi
  • asetetaan arvopaperien säilyttäjille (kuten pankeille ja investointijärjestelyille) standardoitu raportointivelvoite, jotta kansallisten veroviranomaisten on helpompi havaita mahdolliset veropetokset ja verotukseen liittyvät väärinkäytökset

Rajatylittävän liiketoiminnan kustannusten vähentäminen

Huolimatta tiiviisti yhdentyneistä EU:n sisämarkkinoista yrityksillä on edelleen verotuksellisia esteitä, koska niiden on noudatettava 27:ää erilaista kansallista yhteisöverojärjestelmää. Tämä lisää rajatylittävää toimintaa harjoittavien yritysten kustannuksia ja epävarmuutta.

Komissio antoi syyskuussa 2023 ehdotuksen yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevasta kehyksestä (BEFIT), jolla vähennetään verosäännösten noudattamisesta rajatylittävää toimintaa harjoittaville yrityksille aiheutuvia kustannuksia. Ehdotus sisältää

  • yhteiset säännöt samaan konserniin kuuluvien yritysten veropohjan laskemiseksi
  • yhden yhdistetyn veropohjan kaikille konsernin jäsenille
  • BEFIT-konsernin osuus yhdistetystä veropohjasta lasketaan kolmen edellisen verovuoden verotettavan tuloksen keskiarvon perusteella.

Sääntöjä sovellettaisiin EU:ssa toimiviin suuriin konserneihin, ja keskisuurilla yrityksillä olisi mahdollisuus valita, kuuluvatko ne sääntöjen piiriin. Yrityksen katsotaan kuuluvan suureen konserniin, jos sen yhteenlasketut vuositulot ovat vähintään 750 milj. € ja emoyhtiöllä on vähintään 75%:n omistusosuus.

Veronkierron torjunta

Jäsenmaat menettävät veronkierron vuoksi joka vuosi miljardeja euroja. Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat merkittävästi helpottaneet veronkiertoa.

EU on merkittävästi auttanut jäsenmaita koordinoimaan verosäännöksiä tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi. Yritysverotuksen käytännesäännöt ovat lippulaivaväline, jolla edistetään oikeudenmukaista verokilpailua sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti.

Epäreilu verokilpailu on globaalia, minkä vuoksi EU edistää verotusalan hyvää hallintotapaa ja torjuu verovilppiä ja veronkiertoa kansainvälisesti. Neuvosto julkaisee säännöllisesti EU:n luettelon veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista, jotka eivät ole täyttäneet verotusalan hyvän hallintotavan kriteerejä tai jotka ovat kieltäytyneet noudattamasta niitä.

Verotus digiaikana

Digiverotus on suhteellisen uusi veropolitiikan osatekijä, joka on syntynyt tarpeesta vastata kasvavan digitaalitalouden asettamiin haasteisiin.

Digitalous on tuonut monia etuja kansalaisille ja yrityksille. Samaan aikaan uudet liiketoimintamallit ja tiettyjen digitaalisten toimintojen lisääntyminen on kuitenkin luonut painetta kansallisten verotusjärjestelmien perinteisten sääntöjen näkökulmasta.

Tämän vuoksi verosääntöjä on mukautettava, jotta ne saadaan päivitettyä digiaikaan. Kaikkien talouden alojen olisi maksettava oikeudenmukainen osuus veroista ja rahoitettava osaltaan yhteiskunnan toimintaa.

Nämä kysymykset ovat olleet yksi neuvoston tärkeimmistä prioriteeteista vuodesta 2017.

Arvonlisäverojärjestelmän nykyaikaistaminen

Alv digiaikana

Arvonlisävero (alv) on EU:n jäsenmaiden keskeinen tulonlähde, joka auttaa rahoittamaan välttämättömiä julkisia palveluja, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja julkista liikennettä. Huomattavia määriä alv-tuloja menetetään kuitenkin edelleen petosten, hallinnollisten epäkohtien, konkurssien, maksukyvyttömyyden ja muiden tekijöiden vuoksi.

Neuvosto hyväksyi 11. maaliskuuta 2025 alv digiaikana -paketin, jolla nykyaikaistetaan alv-järjestelmää ja päivitetään se digiaikaan. Uusilla säännöillä pyritään torjumaan alv-petoksia, tukemaan yrityksiä ja edistämään digitalisaatiota kaikkialla EU:ssa.

Pakettiin sisältyvillä toimilla parannetaan ja laajennetaan nykyisten palvelupisteiden toimialaa, jotta useammat yritykset voivat täyttää alv-velvoitteensa yhdellä kielellä yhden verkkoportaalin kautta.

Lisäksi matkustajaliikennepalveluja ja lyhytaikaisia vuokramajoituspalveluja tarjoavien verkkoalustojen on kerättävä arvonlisävero ja tilitettävä se veroviranomaisille tapauksissa, joissa yksittäiset palveluntarjoajat on vapautettu verosta.

Paketissa otetaan käyttöön myös sähköiseen laskutukseen perustuvia täysin digitaalisia raportointivelvoitteita, joiden tavoitteena on muuttaa rajatylittävää toimintaa EU:ssa harjoittavien yritysten alv-raportointi kokonaan digitaaliseksi vuoteen 2030 mennessä.

Alv-vapautusta koskeva sähköinen todistus

Osana alv-järjestelmän nykyaikaistamispyrkimyksiä neuvosto hyväksyi 18. helmikuuta 2025 uudet säännöt, joilla otetaan käyttöön alv-vapautuksia koskeva sähköinen verotodistus.

Paperiset todistukset, joita käytetään, kun tavarat on vapautettu arvonlisäverosta, korvataan sähköisellä lomakkeella. Digitaalinen todistus yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa prosessia, kun tällaisia tavaroita tuodaan suurlähetystöjä, kansainvälisiä järjestöjä tai asevoimia varten.

Uudet toimenpiteet tulevat voimaan 1. heinäkuuta 2031, ja niihin liittyy vielä yhden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana jäsenmaat voivat käyttää sekä sähköisiä että paperisia lomakkeita.

Jäsenmaiden hallinnollisen yhteistyön tehostaminen

Veronmaksajat saattavat EU:ssa joutua ilmoittamaan asuinmaassaan kaikki tulot, jotka he ovat ansainneet eri puolilla maailmaa. Vaikka veroviranomaiset voivat jäljittää kansallisia tuloja lähdeveron tai kansallisen raportoinnin kaltaisilla toimilla, on haastavampaa varmistaa, että veronmaksajat ilmoittavat ulkomaiset tulonsa.

Hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin (DAC) nojalla EU:n jäsenmaat auttavat estämään veronkiertoa vaihtamalla verotukseen liittyviä tietoja automaattisesti, oma-aloitteisesti ja pyynnöstä. Näin yksityishenkilöiden ja yritysten on vaikeampi salata varansa tai tulonsa veroviranomaisilta. Vuonna 2014 voimaan tulleella direktiivillä on keskeinen rooli verotuksen avoimuuden ja EU-maiden välisen yhteistyön edistämisessä.

Vuonna 2023 neuvosto laajensi hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin soveltamisalaa lisäämällä siihen sääntöjä, jotka koskevat kryptovaroilla toteutettavista liiketoimista saatavien tulojen sekä varakkaita yksityishenkilöitä koskevien ennakkoveropäätösten raportointia ja automaattista tietojenvaihtoa.

Neuvosto hyväksyi vuonna 2025 DAC-direktiivin muutosdirektiivin (DAC9), jolla tehostetaan yritysten tosiasiallista vähimmäisverotusta koskevaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Uusi direktiivi auttaa monikansallisia ja suuria kotimaisia yrityksiä täyttämään G20-maiden ja OECD:n maailmanlaajuisen sopimuksen mukaiset veroilmoitusvelvollisuutensa.

Jäsenmaiden on pantava uudet säännöt täytäntöön 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Neuvosto EU:n ainoana lainsäätäjänä

EU-tason verolainsäädännön hyväksyy neuvosto ainoana lainsäätäjänä EU:n perussopimusten mukaisesti. Euroopan parlamenttia kuullaan, mutta sillä ei ole lainsäädäntövaltaa veroalalla. Tätä kutsutaan erityiseksi lainsäätämisjärjestykseksi.

Direktiivit ja asetukset hyväksytään neuvostossa yksimielisesti. Alan lainsäädännön hyväksyminen neuvostossa edellyttää siis, ettei sitä vastaan äänestetä.

Lainsäädäntöprosessi alkaa Euroopan komission ehdottaessa uutta EU:n verolainsäädäntöä tai muutosta voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Katso myös

Veronkierron torjunta EU:ssa

Veronkierron torjunta EU:ssa

Arvonlisävero EU:ssa

Arvonlisävero EU:ssa

Digiverotus

Digiverotus

Teemat

Päivitetty viimeksi: 20. marraskuuta 2025