EU:n budjetin rahoittaminen

Miten EU:n budjetti rahoitetaan?

EU:n menot rahoitetaan eri lähteistä saatavilla tuloilla:

• omat varat, joiden osuus tuloista on yli 90%
• yli jääneet EU:n tulot – edeltävän vuoden maksuista yli jääneet varat
• muut tulolähteet – lähinnä EU:n kilpailulainsäädäntöä rikkoville yrityksille määrätyt sakot sekä palautukset ja palkoista kannetut verot

Niin sanotussa omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistetaan, miten EU:n budjetti rahoitetaan.

EU:n omien varojen järjestelmä

EU:n budjetissa on tällä hetkellä neljänlaisia omia varoja:

• perinteiset omat varat, pääasiassa tullit
• jäsenmaiden arvonlisäveroon (ALV) perustuvat maksuosuudet
• jäsenmaiden bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat maksuosuudet, joita mukautetaan tulojen ja menojen tasapainon varmistamiseksi
• jäsenmaan tuottaman kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvat kansalliset rahoitusosuudet

Eri tulolähteiden osuus vaihtelee hieman vuosittain. Bruttokansantuloon perustuvat omat varat ovat edelleen EU:n budjetin tärkein rahoituslähde.

Omat varat vuonna 2025

Perinteiset omat varat

Koska sokerimaksut poistettiin vuonna 2017, EU:n ulkopuolelta tulevan tuonnin tullit ovat EU:n budjetin ainoat perinteiset omat varat.

Jäsenmaat vastaavat tullien kantamisesta ulkorajoillaan. Kansalliset viranomaiset pidättävät 25% kannetuista tulleista kaudella 2021–2027.

• EU:n tulliliitto

Arvonlisäveroon perustuvat omat varat

Sovelletaan yhdenmukaista 0,3%:n verokantaa siten, että arvonlisäveron määräytymisperuste on enintään 50% kunkin jäsenmaan bruttokansantulosta.

• ALV

Bruttokansantuloon perustuvat omat varat

Bruttokansantuloon perustuvat omat varat on suunniteltu kattamaan EU:n budjetin tulojen ja menojen tasapainottamiseen tarvittava määrä. Koska EU:n budjetti ei voi olla alijäämäinen, kaikki menot tiettynä vuonna on katettava tuloilla.

Kun muut omat varat on vähennetty, jäsenmaat osallistuvat erotukseen bruttokansantulonsa perusteella. Maksuosuutta mukautetaan vuosittain kansallisten bruttokansantulojen suhteellisessa osuudessa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi.

Bruttokansantuloon perustuvista maksuosuuksista on ajan mittaan tullut omien varojen järjestelmän tärkein osatekijä, ja niiden osuus on yli 70% EU:n tuloista.

Joillekin maille maksetaan korvauksia eli hyvityksiä, joiden tarkoituksena on pienentää niiden EU-budjettiin maksamien maksuosuuksien ja niiden EU-budjetista saamien tulojen välistä erotusta. EU soveltaa vuosien 2021–2027 budjettiin bruttovähennyksiä vähentääkseen Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin, Saksan ja Tanskan vuotuisia bruttokansantuloon perustuvia maksuosuuksia.

Muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat

Kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat ovat olleet käytössä 1. tammikuuta 2021 alkaen.

Uusi vero lasketaan kunkin jäsenmaan kierrättämättömän muovipakkausjätteen painon perusteella, ja verokanta on 0,80 € kilogrammalta. Siihen sisältyy mekanismi, jolla vältetään liialliset regressiiviset vaikutukset kansallisiin rahoitusosuuksiin.

EU:n budjetin uudet omat varat

Komissio ehdotti 16. heinäkuuta 2025 EU:n budjetin tulojärjestelmän nykyaikaistamista ja monipuolistamista osana vuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä koskevaa kokonaispakettia.

Paketilla pyritään vähentämään jäsenmaille aiheutuvaa rasitetta ja varmistamaan EU:n strategisten prioriteettien kestävä rahoitus. Siinä ehdotetaan viittä uutta omien varojen lähdettä, joiden perustana ovat

• EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS), joka tuottaisi tuloja kasvihuonekaasupäästöistä
• hiilirajamekanismi (CBAM), joka tuottaisi tuloja tiettyjen tuontitavaroiden tuotesidonnaisista päästöistä EU:ssa
• keräämätön sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, soveltamalla yhdenmukaista verokantaa sellaisen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (kuten tietokoneet, älypuhelimet, tabletit, televisiot, tulostimet) painoon, jota ei kerätä
• tupakan valmistevero, joka perustuu kunkin jäsenmaan tupakkatuotteisiin soveltamaan vähimmäisvalmisteverokantaan
• EU:n yrityspohjaiset omat varat (CORE), vuotuinen kiinteämääräinen maksu kaikilta EU:ssa toimivilta ja myyviltä yrityksiltä, joiden vuotuinen nettoliikevaihto on vähintään 100 milj. €, lukuun ottamatta pk-yrityksiä

Komission arvioiden mukaan uudet varat yhdessä nykyisiin tehtävien mukautusten kanssa voisivat tuottaa noin 58,2 mrd. € vuodessa (vuoden 2025 hintoina), kun ne otetaan käyttöön 1. tammikuuta 2028.

Jäsenmaat ovat jo aloittaneet ehdotuksen tarkastelun neuvoston omien varojen työryhmässä.

• New own resources to match our common ambition (European Commission)

Katso myös