Geoblokkaus: verkkokaupan vapauttaminen EU:ssa
Geoblokkaus on syrjivä käytäntö, joka estää verkkoasiakkaita saamasta tai hankkimasta tuotteita tai palveluja jossain toisessa jäsenmaassa sijaitsevalta verkkosivustolta. Tämän esteen poistamiseksi EU on säätämässä geoblokkausta koskevan asetuksen.
Neuvosto hyväksyi asetuksen perusteettoman geoblokkauksen kieltämisestä sisämarkkinoilla 27. helmikuuta 2018.
"Geoblokkauksen loppuminen merkitsee laajempaa valikoimaa ja entistä parempia tarjouksia kuluttajille ja tuo lisää mahdollisuuksia yrityksille", totesi Lilyana Pavlova, Bulgarian EU:n neuvoston puheenjohtajakaudesta 2018 vastaava ministeri.
Asetus poistaa syrjinnän, joka perustuu
- asiakkaiden kansallisuuteen
- asuinpaikkaan
- sijoittautumispaikkaan
Geoblokkauksen kielto on tärkeä osa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa.
Voimaan tultuaan geoblokkausasetus täydentää muita merkittäviä saavutuksia, kuten matkapuhelinten roaming-maksujen poistamista ja verkkotilausten rajatylittävää siirrettävyyttä.
Geo-blocking in the EU (Infografiikka)
Mihin sitä tarvitaan?
Nykyisin vain 15% eurooppalaisista ostaa tuotteita muissa EU-maissa sijaitsevista verkkokaupoista. Yhtenä syynä on juuri geoblokkaus.
Geoblokkausasetus poistaa tällaiset rajoitukset ja vapauttaa verkkokaupan sekä kuluttajien että yritysten eduksi.
Lisäksi asetus estää kuluttajien ja yritysten syrjinnän hintojen, myynnin tai maksuehtojen osalta niiden ostaessa tuotteita ja palveluita toisesta EU-maasta.
Perusteettoman geoblokkauksen lopettaminen lisää kansalaisten valinnanvaraa verkko-ostoksissa ja vauhdittaa sähköistä kaupankäyntiä. Kuluttajat voivat etsiä parhaita tarjouksia koko sisämarkkinoilta. Kadri Simson, Viron talous- ja infrastruktuuriministeri
Tarkempia tietoja
Tavaroiden ja palvelujen tasavertainen saatavuus
Uusien sääntöjen mukaan on kolme tapausta, joissa elinkeinonharjoittajat eivät voi syrjiä asiakkaita yleisissä ehdoissa ja edellytyksissä, hinnat mukaan lukien:
- tavarat, jotka toimitetaan jäsenmaahan, johon elinkeinonharjoittaja tarjoaa toimituksia, tai noudetaan paikasta, joka on sovittu asiakkaan kanssa
- sähköiset palvelut, kuten pilvipalvelut, tiedonvarastointipalvelut tai verkkosivustojen ylläpito
- palvelut, jotka asiakas vastaanottaa maassa, jossa elinkeinonharjoittaja toimii, kuten hotellimajoitus tai autonvuokraus
Maksutapahtumat
Asiakkaiden perusteeton syrjintä maksutavan perusteella kielletään.
Elinkeinonharjoittaja ei saa soveltaa asiakkaisiin erilaisia maksuehtoja kansallisuuden, asuinpaikan tai sijoittautumispaikan perusteella.
Pääsy verkkomyyntisivustoille
Elinkeinonharjoittaja ei saa estää tai rajoittaa asiakkaiden pääsyä verkkorajapintaansa kansallisuuden tai sijoittautumispaikan perusteella.
Jos elinkeinonharjoittaja estää pääsyn tai rajoittaa pääsyä tai ohjaa asiakkaan verkkorajapinnan eri versioon, asia on perusteltava selkeästi.
Passiivinen myynti
Pääsääntöisesti uutta asetusta sovelletaan ensisijaisesti mahdollisessa ristiriitatilanteessa kilpailulainsäädäntöön nähden. Hankkijoiden oikeus edellyttää aktiivisen myynnin rajoittamista pysyy kuitenkin ennallaan.
EU:n kilpailulainsäädännössä tehdään ero passiivisen myynnin (kun myynti tapahtuu oma-aloitteisesti tehtyjen tilausten perusteella) ja aktiivisen myynnin välillä (kun myyjät ovat aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin).
Passiivisen myynnin rajoitukset katsotaan yleensä kilpailulainsäädännön vastaisiksi, kun taas aktiivisen myynnin rajoitukset ovat yleinen käytäntö, joka perustuu kaupalliseen vapauteen.
Poikkeukset
Asetuksen soveltamisalaan eivät kuulu palvelut, jotka liittyvät tekijänoikeudella suojattuun sisältöön tai teoksiin aineettomassa muodossa, kuten musiikin suoratoistopalvelut ja sähkökirjat. Euroopan komissio tulee kuitenkin tarkastelemaan tätä kysymystä uudelleen.
Myös rahoitus-, audiovisuaali-, liikenne-, terveydenhuolto- ja sosiaalialan palvelut on suljettu uuden asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
Toisin kuin syrjivää hinnoittelua, hintojen eriyttämistä ei kielletä. Näin ollen elinkeinonharjoittajilla on vapaus tarjota toisistaan poikkeavia yleisiä ehtoja, myös hintoja, ja kohdentaa tarjontaansa tietyille asiakasryhmille tietyillä alueilla.
Lisäksi elinkeinonharjoittajia ei velvoiteta toimittamaan tavaroita asiakkaille sen jäsenmaan ulkopuolella, johon ne tarjoavat toimituksia.
Tavoite: todelliset sisämarkkinat
Taustatietoa
Euroopan komissio esitti geoblokkausta koskevan ehdotuksen toukokuussa 2016. Sen yhteydessä esitettiin täydentäviä lainsäädäntöehdotuksia rajatylittävistä pakettipalveluista ja kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen tarkistus. Näiden aloitteiden tavoitteena oli edistää yhtenäisiä ja todellisia sisämarkkinoita.
Eurooppa-neuvosto kehotti 22.–23. kesäkuuta 2017 panemaan digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöön "kaikilta osin". EU-johtajat totesivat, että tämän ansiosta Euroopan unioni voisi kohdata "neljännestä teollisesta vallankumouksesta" aiheutuvat haasteet ja hyödyntää sen tuomat mahdollisuudet.
Voimaantulo
Neuvosto hyväksyi geoblokkausta koskevan asetuksen helmikuussa 2018 lopullisen yhteisymmärryksen löydyttyä marraskuussa 2017. Asetus julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.
Sen soveltaminen aloitetaan 9 kuukauden kuluttua julkaisemisesta.
Uudelleentarkastelulauseke
Komissio arvioi uusien sääntöjen vaikutusta sisämarkkinoihin kahden vuoden kuluttua niiden voimaantulosta.
Arvioinnissa käsitellään myös mahdollisuutta soveltaa uusia sääntöjä tiettyihin sähköisiin palveluihin, jotka tarjoavat tekijänoikeudella suojattua sisältöä, kuten ladattavaa musiikkia, sähkökirjoja, tietokoneohjelmia ja verkkopelejä.