Sovittelukomitea

Mikä on sovittelukomitea?

Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä sovittelukomitea voidaan kutsua koolle, kun neuvosto ei hyväksy parlamentin lainsäädäntöehdotukseen toisessa käsittelyssä tekemiä tarkistuksia. Sovitteluvaihe on lainsäätäjien viimeinen mahdollisuus päästä yhteisymmärrykseen.

Jos sovittelukomiteassa ei päästä sopimukseen, lakia ei hyväksytä.

Komitea koostuu 27 jäsenmaan edustajista ja yhtä monesta Euroopan parlamentin jäsenestä. Sen puheenjohtajina toimivat parlamentin puheenjohtaja ja neuvoston kulloisenkin puheenjohtajamaan edustaja. Myös komissio osallistuu kokouksiin ja pyrkii sovittamaan erilaiset kannat yhteen.

Sovittelukomiteasta määrätään EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklassa 294.

• EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artikla 294

Harvinainen tapaus viime aikoina

Vuodesta 1999 lähtien vain 9% tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyistä säädöksistä on päätynyt sovitteluvaiheeseen.

Tällä hetkellä yli 90% tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävistä säädöksistä hyväksytään ensimmäisen käsittelyn lopussa tai toisen käsittelyn alussa.

Vuosina 2014–2025 ei ollut yhtään sovittelumenettelyä.

Sovittelukomitea kutsuttiin koolle ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen vuonna 2026 lentomatkustajien oikeuksia koskevaa ehdotusta varten.

Miten sovittelu tapahtuu?

Sovittelukomitea on kutsuttava koolle kuuden viikon (tai kahdeksan viikon, jos on sovittu määräajan pidentämisestä) kuluessa lakiehdotuksen toisen käsittelyn päättymisestä. Tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys yhteisestä tekstistä lainsäätäjien toisessa käsittelyssä hyväksymien kantojen pohjalta.

Sovittelukomitealla on kuusi viikkoa aikaa sopia yhteisestä tekstistä. Tätä määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella viikolla, jos parlamentti tai neuvosto sitä pyytää.

Jos sopimukseen ei päästä, lakiehdotusta ei hyväksytä.

Jos yhteisestä tekstistä päästään yhteisymmärrykseen, parlamentin ja neuvoston pitää vielä hyväksyä se. Tämä tehdään lainsäädäntöehdotuksen kolmannessa käsittelyssä. Kolmannessa käsittelyssä yhteisen tekstin sanamuotoa ei voida muuttaa. Toimielimillä on kuusi viikkoa aikaa äänestää säädöksestä. Tätä määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella viikolla.

Jotta teksti voidaan hyväksyä, se on hyväksyttävä

• Euroopan parlamentin ehdottomalla enemmistöllä
• neuvoston määräenemmistöllä

Jos parlamentti tai neuvosto ei äänestä yhteisestä tekstistä tai hylkää sen määräajan sisällä, säädösehdotusta ei hyväksytä.

Tällöin komissio voi tehdä samasta aiheesta uuden lainsäädäntöehdotuksen.

Katso myös