"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ensin kuultiin videoyhteyden välityksellä Ukrainan ulkoministerin Andrii Sybihan puheenvuoro. Hän esitti yhteenvedon tilanteesta paikan päällä, Ukrainan kiireellisimmistä prioriteeteista ja viimeaikaisista diplomaattisista tapahtumista.
Tämän jälkeen EU27-maat keskittyivät ensin Venäjän massiivisiin hyökkäyksiin Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan ja tarpeeseen antaa Ukrainalle energiatukea.
Hyökkäys siviili-infrastruktuuriin, kuten energiainfrastruktuuriin, sairaaloihin, kouluihin ja asuntorakennuksiin, oli sotarikos. Koska Venäjä ei voita taisteluissa, se yrittää käyttää aseena talviolosuhteita. Uutena etulinjana on nyt energia. EU vastaa tähän kaikkien aikojen suurimmalla talviajan tukipaketilla.
Kaja Kallas, EU:n ulkoasiainedustaja, ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja
Neuvosto keskusteli siitä, miten Venäjään kohdistuvaa painetta voitaisiin lisätä, viitaten päätökseen lisätä Venäjä luetteloon suuren rahanpesuriskin maista, sekä meneillään olevaan työhön, joka koskee 90 mrd. €:n lainaa ja 20. pakotepakettia.
Ministerit keskustelivat työstä, jolla viimeistellään EU:n panos Ukrainalle annettaviin turvatakuisiin, laajennetaan sotilaskoulutus Ukrainan alueelle ja tuetaan Ukrainan puolustusteollisuutta.
Ulkoasiainedustaja korosti, että vastuuvelvollisuus on edelleen olennaisen tärkeää, minkä vuoksi EU on myöntänyt ensimmäiset 10 milj. € Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamiseen.
Lisäksi neuvosto määräsi kuudelle henkilölle rajoittavia toimenpiteitä, jotka johtuvat Venäjän jatkuvista hybriditoimista, kuten EU:hun, sen jäsenmaihin ja kumppaneihin suunnatusta ulkomaisesta tiedonmanipuloinnista ja häirinnästä.
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Lähi-idän tilanteesta, alkaen Iranin tilanteesta ja ottaen huomioon Iranin hallinnon viime aikoina harjoittaman toisinajattelijoiden väkivaltaisen tukahduttamisen ja mielenosoittajien mielivaltaiset pidätykset.
Neuvosto hyväksyi rajoittavia toimenpiteitä 15 henkilölle ja kuudelle yhteisölle, jotka ovat osallistuneet väkivallan käyttöön, mielivaltaisiin pidätyksiin ja pelottelutaktiikkaan iranilaisia siviilejä vastaan. Lisäksi neuvosto hyväksyi Iranin drooni- ja ohjusjärjestelmään kohdistettavia rajoittavia toimenpiteitä Iranin Venäjän Ukrainaa vastaan käymälle hyökkäyssodalle antaman tuen johdosta.
Hirvittävät tukahduttamistoimet mielenosoittajia vastaan ovat aiheuttaneet suuria inhimillisiä kustannuksia Iranissa. EU:lla on jo laajoja pakotteita. Nyt ministerit ovat päättäneet nimetä Iranin vallankumouskaartin terroristijärjestöksi. Tämä asettaa heidät samaan asemaan Daeshin, Hamasin, Hizbollahin ja al-Qaidan kanssa. [...] Sortotoimiin ei voida jättää vastaamatta.
Kaja Kallas, EU:n ulkoasiainedustaja, ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja
Syyrian osalta EU-maiden ulkoministerit keskustelivat maan viimeaikaisista tapahtumista, kuten äskettäisestä väkivaltaisuuksien puhkeamisesta maan koillisosassa. Ministerit tarkastelivat EU:n tasolla tehtyä diplomaattista läsnäoloa ja humanitaarista tukea koskevaa työtä, mutta paneutuivat myös maan vakauteen kohdistuviin uhkiin. Ministerit korostivat yleisesti, että osallistava poliittinen siirtymäprosessi ja kansallinen sovintoprosessi ovat avainasemassa, jotta voidaan estää Syyrian liukuminen takaisin epävakauteen.
Lisäksi ministerit keskustelivat EU:n osallistumisesta Gazan konfliktin lopettamista koskevan kattavan suunnitelman toimeenpanoon sen jälkeen, kun Yhdysvallat ilmoitti 14. tammikuuta suunnitelman toisen vaiheen käynnistämisestä. Sen kohteina ovat erityisesti turvallisuus, hallinto ja jälleenrakentaminen.
Tässä yhteydessä ministerit käsittelivät YTPP-toimien tehostamista muun muassa mukauttamalla EU:n siviilioperaatioiden EU BAM Rafah ja EUPOL COPPS toimeksiantoja Palestiinan siviilipoliisin kouluttamiseksi.
Gazan turvallisuuden on viime kädessä oltava palestiinalaisten vastuulla.
Kaja Kallas, EU:n ulkoasiainedustaja, ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja
Hallinnon osalta EU-maiden ulkoministerit vaihtoivat näkemyksiä EU:n mahdollisesta roolista rauhanneuvostossa Eurooppa-neuvoston jäsenten 22. tammikuuta 2026 pidetyn epävirallisen kokouksen jatkotoimena. Ministerit ilmaisivat valmiutensa tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa Gazan kattavan rauhansuunnitelman toimeenpanemiseksi siten, että rauhanneuvosto hoitaa tehtäväänsä siirtymäkauden hallintona YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2803 mukaisesti.
Ulkoasiainneuvosto keskusteli myös humanitaarisesta tilanteesta ja pääsystä Gazaan, muun muassa kansalaisjärjestöjen rekisteröinneistä, Länsirannan tilanteen heikkenemisestä siirtokuntatoiminnan ja väkivallan lisääntyessä sekä EU:n tuesta palestiinalaishallinnolle ja sen uudistusohjelmasta.
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Afrikan Isojenjärvien alueen tilanteesta ottaen huomioon väkivaltaisuuksien viimeaikaisen kärjistymisen Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa.
Joulukuun ulkoasiainneuvostossa käytyjen keskustelujen jatkotoimena EU-maiden ministerit paneutuivat siihen, miten EU voi tukea Washingtonin sopimuksiin ja Dohan julistukseen perustuvia rauhanpyrkimyksiä sekä Afrikan unionin välityspyrkimyksiä. EU-maiden ulkoministerit käsittelivät myös sitä, miten humanitaarisen tilanteen heikkenemiseen entisestään voidaan puuttua ja miten EU voi tehostaa diplomaattisia toimia paikan päällä ja tukea alueellisia vakauttamistoimia.
Neuvosto kävi rajoitetussa kokoonpanossa epävirallisen keskustelun vuoden 2026 strategisista ulkopoliittisista näkymistä tämänhetkisen poliittisen kehityksen valossa.
Työlounaalla EU-maiden ulkoministerit keskustelivat epävirallisesti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Volker Türkin kanssa ihmisoikeuksista konflikteissa ja kriiseissä keskittyen Ukrainaan, Lähi-itään ja Afrikan Isojenjärvien alueeseen.
Neuvosto hyväksyi myös päätelmät EU:n prioriteeteista YK:n ihmisoikeusfoorumeilla vuonna 2026.
Neuvosto hyväksyi lisäpakotteita seitsemälle henkilölle, jotka ovat vastuussa väkivallasta ja ihmisoikeusloukkauksista Sudanissa.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
