Kilpailukykytilanteen tarkistaminen

Käydessään keskusteluja kestävää kasvua koskevasta EU:n pitkän aikavälin strategiasta EU-maiden ministerit vaihtoivat näkemyksiä Euroopan unionin kilpailukyvyn ulkoisesta ulottuvuudesta.

Valtuuskunnat olivat tyytyväisiä kestävää kasvua koskevaan yhdennettyyn toimintamalliin, joka esitellään puheenjohtajamaa Suomen laatimassa raportissa.

• Kilpailukykyneuvosto 26.–27.9.2019

Ministerit keskustelivat markkinakilpailun vaikutuksesta kilpailukykyyn sisämarkkinoilla.

Vaikka he olivat laajalti yhtä mieltä siitä, että kilpailu on EU:n sisämarkkinoiden keskeinen väline, joidenkin valtuuskuntien mielestä olisi tarkasteltava uudelleen merkityksellisten markkinoiden määritelmää, etenkin globaalisti toimivien verkkoalustojen osalta.

• Kilpailukykyneuvosto 27.–28.5.2019

Neuvoston keskusteluissa keskityttiin alakohtaisten eurooppalaisten arvoketjujen kilpailukykyyn ja kasvuun kohdistuvaan vaikutukseen.

Ministerit huomauttivat, että markkinapalveluilla on yhä suurempi rooli globaaleissa arvoketjuissa.

• Kilpailukykyneuvosto 18.–19.2.2019

Neuvosto keskusteli sisämarkkinoiden hallinnoinnin tulevaisuudesta.

Keskustelun aikana Euroopan komissio esitteli aihetta koskevan äskettäin antamansa tiedonannon.

• Kilpailukykyneuvosto 29.11.2018
• Sisämarkkinat: Euroopan paras valtti muuttuvassa maailmassa (Euroopan komissio)

Neuvosto arvioi alueellisen lähentymisen merkitystä tuottavuuden kasvun ja kilpailukyvyn lisäämisessä yleisesti.

Ministerit keskustelivat muun muassa talouskasvun ja taloudellisen yhdentymisen kustannusten ja hyötyjen jakautumisesta EU:n alueiden kesken.

Tässä yhteydessä he korostivat myös tarvetta keskittyä enemmän innovointiin ja digitalisointiin investoimalla infrastruktuuriin ja parantamalla kansalaisten osaamista.

• Kilpailukykyneuvosto 27.–28.9.2018

Ministerit tarkastelivat sisämarkkinoiden konkreettisia vaikutuksia EU:n teolliseen perustaan kilpailukyvyn ja tuottavuuden kannalta.

He painottivat arvoketjujen tärkeyttä pitkän aikavälin tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Ministerit kehottivat lisäksi Euroopan komissiota yksilöimään tulevaisuuden arvoketjuja koskevia aloitteita ja investointeja.

• Kilpailukykyneuvosto 28.–29.5.2018

Neuvosto tarkasteli kuluja, jotka koituvat perusteettomista rajoitteista palvelumarkkinoilla.

Rajoitteet laskevat näitä palveluita käyttävien valmistusteollisuuden alojen tuottavuutta.

Tarpeettomien rajoitusten poistaminen voi hyödyttää reaalitaloutta huomattavasti, erityisesti vähittäiskauppasektoria.

• Kilpailukykyneuvosto 12.3.2018

Ministerit panivat merkille komission esittelemän tiedonannon "Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen: EU:n uudistettu teollisuuspoliittinen strategia".

Useat jäsenmaat olivat ennen tiedonantoa toivoneet, että teollisuuspolitiikalle asetettaisiin kunnianhimoiset pitkän aikavälin tavoitteet.

Komissio esitteli myös analyysin Euroopan teollisuuden nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä maailman muihin talousmahteihin verrattuna. Analyysiin sisältyi trendejä kuvaavia parametrejä, kuten valmistusteollisuuden työllisyys, innovointi ja digitaalisten taitojen taso.

• Neuvoston istunnon tulokset 30.11.2017
• Tiedonanto uudistetusta teollisuuspoliittisesta strategiasta (Euroopan komissio)

Komissio esitteli sisämarkkinoita koskevan analyysin arvoketjunäkökulmasta. Se totesi, että palvelualan merkitys on kasvamassa ja että sääntelyrasitteiden vaikutusten leviämistä palveluihin ei pidä aliarvioida.

Monet ministerit korostivat palveluiden ja valmistusteollisuuden välisiä yhteyksiä. Jotkut panivat merkille, että on lisättävä eurooppalaisten pk-yritysten osallistumista globaaleihin arvoketjuihin.

Monet pitivät tervetulleena komission aikomusta seurata sisämarkkinoita arvoketjujen kehittymisen ja muuttumisen näkökulmasta.

• Kilpailukykyneuvosto 29.–30.5.2017

Ministerit keskustelivat EU:n yritysten aineettomista investoinneista. Niiden kohteita ovat esimerkiksi

• taidot
• johtamisosaaminen
• yrityksen maine
• tietokoneohjelmistot
• mallit
• henkinen omaisuus

Ministerit tunnustivat aineettomien investointien osuuden EU:n taloudessa ja pohtivat, millaisilla kannustimilla ja politiikan suunnalla alalle voitaisiin luoda kasvua. He katsoivat, että investointien esteet tulisi poistaa ja että investointeja aineettomaan omaisuuteen voitaisiin edistää monilla eri politiikkatoimilla. Tällaisia toimia olisivat esimerkiksi

• riittävä henkisen omaisuuden suoja
• yritysten (etenkin pk-yritysten) rahoituksen saannin helpottaminen aineettomaan omaisuuteen sijoittamista varten
• pääomasijoittamista edistävät toimet
• verokannustimet
• inhimilliseen pääomaan sijoittamista edistävät lisätoimet
• koulutuksen ja taitojen kehittämisen priorisoiminen
• tuki tutkimus- ja kehitysinvestoinneille

• Kilpailukykyneuvosto 20.2.2017

Ministerit keskustelivat digitoinnin vaikutuksesta tuottavuuteen etenkin palvelualalla.

He antoivat ohjeistusta siitä, miten EU:ssa voitaisiin lisätä tuottavuutta ja kuroa umpeen tässä pidemmälle edenneiden maailman alueiden etumatkaa.

He mainitsivat erityisesti seuraavat:

• investoinnit on kohdennettava lupaaville aloille, kuten tieto- ja viestintätekniikkaan, tutkimukseen ja innovointiin
• palveluala digitalisoituu nopeasti
• digitaalisten infrastruktuurien edistäminen ja verkkojen yhteenliittäminen
• sisämarkkinoiden syventäminen
• innovaatiomyönteisempi lainsäädäntö
• uusia teknologioita koskevan koulutuksen ja taitojen edistäminen
• aloitteet pk-yritysten ja startup-yritysten tukemiseksi

Neuvosto pani merkille myös edistymisen kilpailukyvyn tulostaulun valmistelussa. Tulostaulun avulla komissio ja EU-maat voivat paremmin seurata kilpailukykyyn vaikuttavien tekijöiden kehitystä ja parantaa päätöksenteon laatua. Tulostauluun sisällytetään indikaattoreita, jotka kuvaavat kokonaiskilpailukykyä ja kilpailukykytilanteen tarkistamisen kannalta merkittävimpiä aloja.

• Kilpailukykyneuvosto 26.–27.5.2016

Ministerit keskustelivat kilpailukykytilanteen tarkistamisen yhteydessä siitä, kuinka pk-yrityksiä voitaisiin parhaiten tukea työpaikkojen luomisessa ja toiminnan laajentamisessa.

Keskustelu perustui komission esitykseen, jossa vertailtiin tietoja startup-yrityksistä ja esiteltiin niiden kasvuun liittyviä seikkoja.

Muutamat valtuuskunnat olivat tyytyväisiä siihen, että liiketoiminnan vuosia kestäneen supistumisen jälkeen eurooppalaiset pk-yritykset ovat kasvussa ja alkaneet jälleen palkata työntekijöitä, kuten eurooppalaisia pk-yrityksiä koskevasta komission vuosikertomuksesta 2014/2015 käy ilmi.

Useimmat valtuuskunnat mainitsivat keskeisiä toimia, joilla EU:n politiikat voivat auttaa yrityksiä laajentamaan toimintaansa, muun muassa

• rahoituksen saatavuuden parantaminen
• rajatylittävän toiminnan stimulointi kehittämällä sisämarkkinoita edelleen
• paremman sääntelyn periaatteiden noudattaminen tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan sääntely-ympäristön luomiseksi

Ministerit kuitenkin myönsivät, että pk-yrityksillä on eri jäsenmaissa ja talouden eri aloilla hyvin erilaiset edellytykset luoda uusia työpaikkoja.

Pk-yrityslähettiläiden verkoston raportti viime vuodelta vahvisti, että pk-yrityksistä työpaikkoja ovat luoneet pääasiassa palveluja tarjoavat yritykset. Neuvostolle 30. marraskuuta esitellyn raportin mukaan pk-yritykset ovat toipumassa talouskriisistä hitaasti mutta vakaasti.

Vuonna 2014 niiden lisäarvo kasvoi 3,3% (vuonna 2013 kasvua oli 1,6%). Lisäksi pk-yritysten määrä kasvoi yhteensä 22,3 miljoonaan, mikä on 3,6% enemmän kuin vuonna 2008.

Ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen työllisyys pk-yrityksissä kasvoi (1,2%).

Myönteinen suuntaus pk-yritysten tuloksessa kertoo makrotaloudellisten ja liiketoiminnallisten edellytysten parantumisesta. Kriisistä selviämisen vauhdissa on kuitenkin vaihtelua.

Suurimmassa osassa jäsenmaista pk-yritysten liiketoiminta kasvoi vuonna 2014. Kuitenkaan niissä maissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten, elpyminen ei ole vielä alkanut.

• Eurooppalaisia pk-yrityksiä koskeva vuosikertomus 2014/2015 (Euroopan komissio)
• Kilpailukykyneuvosto 29.2.2016

EU-johtajat antoivat Eurooppa-neuvostossa kilpailukykyä koskevan julkilausuman, jossa korostetaan kilpailukyvyn merkitystä kasvun ja työpaikkojen luomisessa sekä tarvetta hyödyntää täysimääräisesti sisämarkkinoiden potentiaalia. Julkilausumassa EU:n toimielimiä ja jäsenmaita kehotetaan kilpailukyvyn edistämiseksi pyrkimään kohti parempaa sääntelyä ja kumoamaan tarpeetonta EU-lainsäädäntöä.

Julkilausumassa vahvistetaan, että Euroopan on parannettava palvelujensa ja tuotteidensa sekä keskeisten alojen, kuten energia-alan ja digitaalisten sisämarkkinoiden kansainvälistä kilpailukykyä.

Siinä kehotetaan myös vahvan, sääntöihin perustuvan monenvälisen kauppajärjestelmän luomiseen sekä korostetaan tarvetta solmia kunnianhimoisia kahdenvälisiä kauppasopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden ja yhteisöjen kanssa.

Julkilausumassa EU-johtajat pyysivät kilpailukykyneuvostoa "arvioimaan säännöllisesti edistymistä" niillä eri osa-alueilla, joilla on vaikutusta EU:n kilpailukykyyn. Tämä vahvistaa kilpailukyvyn tarkistusprosessin roolia.

• Eurooppa-neuvoston päätelmät 18.–19.2.2016
• Eurooppa-neuvosto 18.–19.2.2016

Neuvosto tarkasteli sisämarkkinoiden yhdentymisasteen suhdetta EU:n kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla kiinnittäen erityistä huomiota EU:n markkinaosuuteen maailman vientimarkkinoista ja sen EU:lle tuomaan kilpailuetuun.

Keskustelussa useat valtuuskunnat kannattivat kaikkien EU:n kauppapoliittisten välineiden täysimääräistä ja varhaista käyttöä, jotta varmistettaisiin globaalisti tasapuoliset toimintaedellytykset. Tässä yhteydessä mainittiin joidenkin teollisuudenalojen, kuten terästeollisuuden vaikea tilanne.

Komissio ilmoitti järjestävänsä lähitulevaisuudessa korkean tason sidosryhmäkonferenssin, jonka aiheena on energiavaltainen teollisuus, muun muassa terästeollisuus. Konferenssissa tarkastellaan tämänhetkistä tilannetta ja pohditaan sopivia ratkaisuja.

Keskustelu käytiin puheenjohtajamaa Luxemburgin laatiman raportin pohjalta. Raportti sisältää katsauksen Luxemburgin puheenjohtajakaudella toteutettuihin toimiin sekä suosituksia siitä, kuinka kilpailukyvyn valtavirtaistamista voidaan parantaa tulevaisuudessa.

• Kilpailukykytilanteen tarkistaminen: puheenjohtajamaa Luxemburgin selvitys
• Kilpailukykyneuvosto 30.11.–1.12.2015

Kilpailukykyministerit kävivät ensimmäiset keskustelut vasta käynnistetyn kilpailukyvyn tarkistusprosessin puitteissa. Keskustelujen pääaiheita olivat

• tuoreimmat talouden trendit ja luvut, mikrotaloudellisia kysymyksiä koskevan komission esittelyn pohjalta
• kilpailukyvyn valtavirtaistaminen käyttäen pohjana luetteloa merkittävistä EU:n aloitteista, joilla voi olla vaikutusta kilpailukykyyn

Monet osallistujat katsoivat, että EU:n yrityksiä on autettava parantamaan kilpailukykyään ja laajentamaan toimintaansa yksinkertaistamalla sääntelyä ja tekemällä siitä ennustettavampaa. Tämä edistäisi osaltaan myös investointien määrää Euroopassa.

Keskusteluissa oltiin laajalti yksimielisiä siitä, että EU:n sääntöjen olisi oltava tehokkaampia ja tarjottava todellista lisäarvoa kuluttajille ja yrityksille.

Suuri joukko valtuuskuntia kiinnitti huomiota kauppapoliittisiin seikkoihin, jotka liittyvät Euroopan teollisuuden ja yritysten edellytyksiin lisätä kilpailukykyään.

Tärkeimmiksi haasteiksi kilpailukyvyn lisäämisessä mainittiin seuraavat asiat:

• sisämarkkinoiden, teollisuuden ja pk-yritysten digitalisointi
• järkevän sääntelyn periaatteiden soveltaminen kuluttajien ja työntekijöiden suojelua heikentämättä
• innovaatioklustereiden tukeminen

Puheenjohtajamaa Luxemburg laati ohjeellisen ei-tyhjentävän luettelon nykyisistä ja tulevista aloitteista, joiden vaikutus kilpailukykyyn on todennäköisesti merkittävä. Luetteloon kuuluvat myös neuvoston muissa kokoonpanoissa käsiteltävät aloitteet. Näin ministerit saivat epävirallisen katsauksen tärkeimmistä asiakokonaisuuksista kilpailukyvyn valtavirtaistamiseksi.

Puheenjohtajamaa laati keskustelujen pohjalta raportin, joka toimitettiin 30. marraskuuta kokoontuneelle kilpailukykyneuvostolle.

• Kilpailukykyneuvosto 1.10.2015