Hybridiuhkat
EU ja sen jäsenmaat tekevät yhteistyötä Eurooppaan ja sen kansalaisiin kohdistuvien hybridiuhkien ja -kampanjoiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä niihin reagoimiseksi.
Mitä ovat hybridiuhkat?
Hybridiuhkien ja -kampanjoiden määritelmät vaihtelevat, sillä niiden on oltava joustavia, jotta uhkan muuttuvaan luonteeseen voidaan reagoida asianmukaisesti.
Hybridiuhkilla tarkoitetaan yleensä koordinoituja vihamielisiä toimia, joiden suunnittelun ja toteutuksen taustalla on haitantekotarkoitus. Toimilla pyritään horjuttamaan kohdetta, esimerkiksi valtiota tai instituutiota, monilla usein samanaikaisilla keinoilla. Näitä ovat tiedonmanipulointi, kyberhyökkäykset, taloudellinen vaikuttaminen tai pakottaminen, toiminta, jolla on peiteltyjä poliittisia tarkoitusperiä, pakottava diplomatia tai uhkailu sotilaallisella voimankäytöllä.
Hybriditaktiikoita käyttävät sekä valtiolliset että valtiosta riippumattomat toimijat, ja ne ovat yhä monitahoisempia ja kehittyneempiä. Turvallisuusriskin lisäksi ne muodostavat uhkan demokratialle vaikuttamalla sen keskeisiin arvoihin ja pyrkimällä horjuttamaan yhteiskuntaa ja heikentämään poliittista päätöksentekoa.
Hybridikampanjat on suunniteltu siten, että niitä on vaikea havaita ja torjua. Ne eivät täysin täytä tunnusmerkkejä, joiden perusteella ne voitaisiin luokitella tai tulkita sotatoimiksi. Tästä syystä hybridiuhkien torjunta on monitahoinen ja jatkuvasti muuttuva haaste, johon EU:n, sen jäsenmaiden ja kumppanien on vastattava.
EU:n koordinoitu reagointi hybridiuhkiin
Hybridiuhkien torjunta on ensisijaisesti yksittäisten EU:n jäsenmaiden vastuulla, mutta ne toteuttavat myös koordinoituja toimia uhkien torjumiseksi yhdessä.
Hybridivälineistö
Maaliskuussa 2022 hyväksytyn turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin johdosta EU perusti EU:n hybridivälineistön. Se käsittää ennaltaehkäiseviä, yhteistyöhön perustuvia, vakauttavia, rajoittavia ja tukevia toimia, jotka esitettiin neuvoston 21. kesäkuussa 2022 hyväksymissä päätelmissä puitteista EU:n koordinoidulle hybridikampanjoihin reagoinnille.
Hybridivälineistöllä
- autetaan tunnistamaan monimutkaisia ja monitahoisia hybridikampanjoita
- koordinoidaan räätälöityjä ja monialaisia vastatoimia
Hybridivälineistö muodostaa kattavan kehyksen, joka tuo yhteen muita tärkeitä reagointimekanismeja ja -välineitä, kuten ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuntavälineistön. Tämän lisäksi EU on kehittänyt kyberdiplomatian välineistön kyberuhkiin ja ‑hyökkäyksiin reagoimiseksi.
Neuvosto hyväksyi 16. maaliskuuta 2026 päätelmät EU:n valmiuksien edistämisestä hybridiuhkien torjumiseksi. Niissä vahvistetaan EU:n päättäväisyys käyttää kaikkia käytettävissä olevia välineitä EU:hun, sen jäsenmaihin ja sen kumppaneihin kohdistuvien hybridikampanjoiden ehkäisemiseksi ja estämiseksi ja niihin vastaamiseksi niiden alkuperästä, laajuudesta ja voimakkuudesta riippumatta.
EU:lla on käytössään myös EU:n kriisinhallintamekanismit, kuten neuvoston poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt (IPCR), joilla tuetaan koordinoituja toimia suuriin ja monitahoisiin kriiseihin reagoimiseksi ja vaihdetaan tietoja esimerkiksi sekaantumisesta vuoden 2024 EU-vaaleihin.
- Neuvostolta päätelmät EU:n hybridiuhkien torjuntavalmiuksien edistämisestä (lehdistötiedote 16.3.2026)
- Neuvoston päätelmät puitteista EU:n koordinoidulle hybridikampanjoihin reagoinnille (lehdistötiedote 21.6.2022)
- Turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi
- Kyberhyökkäysten vastaiset pakotteet
- Poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt (IPCR)
Hybridialan toimintaryhmät
Neuvosto hyväksyi toukokuussa 2024 ohjaavan kehyksen EU:n hybridialan nopean toiminnan ryhmien perustamiseen liittyville käytännön toimille.
Hybridialan nopean toiminnan ryhmät kuuluvat EU:n hybridivälineistöön, ja niillä tuetaan EU:n jäsenmaita, kumppanimaita ja YTPP-operaatioita hybridiuhkien torjunnassa.
Lisätietoa hybridiuhkien torjunnan EU-kehyksestä:
- Vuoden 2016 yhteinen kehys hybridiuhkien torjumiseksi (EU:n virallinen lehti)
- Vuoden 2018 yhteinen tiedonanto selviytymiskyvyn ja valmiuksien kehittämisestä hybridiuhkien varalta (EU:n virallinen lehti)
- Vuotuinen tilanneselvitys hybridiuhkien torjunnasta (Euroopan komissio)
Disinformaation torjunta
Uhkatoimijat käyttävät usein disinformaatiokampanjoita ja yleisemmin ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää erikseen tai osana laajempaa hybridikampanjaa. EU:lla on käytössään erilaisia mekanismeja ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi.
Neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 2024 ennen Euroopan parlamentin vaaleja päätelmät vaaliprosessien suojaamisesta ulkomaiselta sekaantumiselta. Niissä EU:n toimielimiä ja jäsenmaita kehotettiin tehostamaan toimia, joilla seurataan ulkomaisten toimijoiden pyrkimyksiä sekaantua EU:n demokraattiseen prosessiin, ja hyödyntämään kaikkia EU:n mekanismeja, verkostoja ja välineitä vaalien luotettavuuden suojelemiseksi haittaamatta avointa demokraattista keskustelua.
Kriittisen infrastruktuurin kestävyys
Vuodesta 2022 lähtien EU on tehostanut toimiaan kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi. Neuvosto hyväksyi 8. joulukuuta 2022 uuden säädöksen sen varmistamiseksi, että kriittiset alat, kuten energia-, vesihuolto-, liikenne- ja terveydenhuoltoalat, pystyvät muun muassa estämään hybridihyökkäyksiä, suojautumaan niiltä, reagoimaan niihin sekä selviytymään ja toipumaan niistä (direktiivi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä). Sääntöjen tarkoituksena on vähentää kriittisten toimijoiden haavoittuvuuksia ja vahvistaa niiden häiriönsietokykyä.
Nord Stream -kaasuputkeen kohdistuneen sabotaasin jälkeen neuvosto antoi joulukuussa 2022 suosituksen kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvystä.
Sillä lujitetaan EU:n valmiuksia suojella kriittistä infrastruktuuriaan, ja sen kolme prioriteettialaa ovat varautuminen, reagointi ja kansainvälinen yhteistyö.
Kesäkuussa 2024 neuvosto hyväksyi suosituksen, jossa vahvistetaan suunnitelma EU-tason koordinoidusta reagoinnista kriittisen infrastruktuurin häiriöihin, joilla on huomattavaa rajatylittävää merkitystä. Suosituksella otettiin käyttöön kriittistä infrastruktuuria koskeva EU:n suunnitelma, jonka tavoitteena on edistää yhteistä tilannetietoisuutta häiriöiden syistä ja seurauksista, parantaa julkisen viestinnän koordinointia ja tehostaa reagointia.
- EU:n häiriönsietokyky: neuvostolta direktiivi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn vahvistamisesta (lehdistötiedote 8.12.2022)
- Neuvoston suositus, annettu 8.12.2022, unionin koordinoidusta lähestymistavasta kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseen (EU:n virallinen lehti)
- Kriittinen infrastruktuuri: suunnitelma EU:n kansalaisten ja sisämarkkinoiden suojelemiseksi (lehdistötiedote 25.6.2024)
Verkko- ja tietoturva
Neuvosto hyväksyi 28. marraskuuta 2022 direktiivin toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa. Uusilla säännöillä parannetaan sekä julkisen että yksityisen sektorin ja koko EU:n selviytymiskykyä ja kriisinhallintavalmiuksia, myös hybridihyökkäysten osalta.
Uudella NIS2-direktiivillä korvattiin aiemmat verkko- ja tietoturvaa koskevat säännöt (NIS-direktiivi).
Hybridiuhkien torjuminen yhteistyössä kumppaneiden kanssa
Yhteistyö EU:n kumppanien ja organisaatioiden kanssa on avainasemassa hybridiuhkien torjunnassa.
EU:n ja Naton yhteistyö
EU:n ja Naton strateginen kumppanuus on ratkaisevan tärkeä euroatlanttisen alueen turvallisuuden ja vakauden ylläpitämiseksi. EU:n ja Naton aloitteita hybridiuhkien torjumiseksi ovat muun muassa
- yhteiset ehdotukset hybridiuhkiin liittyvästä yhteistyöstä
- vuonna 2022 alkava selviytymiskykyä koskeva jäsennelty vuoropuhelu
EU ja Nato toteuttavat myös yhteisiä kriisinhallintaharjoituksia eli ns. rinnakkaisia ja koordinoituja harjoituksia (PACE). Vuoden 2024 harjoituksella vahvistettiin EU:n kykyä reagoida mahdollisiin hybridikriiseihin sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
- EU:n ja Naton yhteistyö
- EU Integrated Resolve 2024 -harjoitus: EU:n laaja kriisinhallintaharjoitus päätökseen (lehdistötiedote 25.10.2024)
Tuki kumppanimaille hybridiuhkien torjumisessa
EU on sitoutunut tukemaan kumppanimaitaan hybridiuhkien torjumisessa. Moldovassa toteutettava EU:n kumppanuusoperaatio (EUPM Moldova) on hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä.
Toukokuussa 2023 käynnistetyllä operaatiolla autetaan vahvistamaan Moldovan kriisinhallintarakenteita ja kyberturvallisuutta sekä parantamaan maan kykyä selviytyä hybridiuhkista.
Venäjän ja Valko-Venäjän EU:hun kohdistamat hybriditoimet
Venäjä
EU tuomitsee jyrkästi Venäjän jatkuvat hybriditoimet, joihin kuuluu sabotaasia, kriittisen infrastruktuurin häirintää, kyberhyökkäyksiä, tiedonmanipulointia ja häirintää sekä yrityksiä heikentää demokratiaa ja vaaliprosessia.
Nämä vihamieliset toimet ovat osoitus Venäjän vaarallisesta ja vastuuttomasta toiminnasta ja piittaamattomuudesta sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä ja kansainvälistä oikeutta kohtaan. Ne ovat osa laajempia, koordinoituja ja pitkäaikaisia hybridikampanjoita, joilla pyritään uhkaamaan ja heikentämään EU:n, sen jäsenmaiden ja kumppaneiden turvallisuutta, häiriönsietokykyä ja demokraattista perustaa.
EU ja sen jäsenmaat hyödyntävät edelleen kaikkia käytettävissä olevia keinoja (muun muassa pakotteita) suojautuakseen tältä pahantahtoiselta toiminnalta, ehkäistäkseen ja torjuakseen sitä ja reagoidakseen siihen tehokkaasti.
Venäjän hybriditoimet: EU:n pakotteet
Valko-Venäjä
EU tuomitsee Valko-Venäjän voimistuneet hybridihyökkäykset EU:ta ja sen jäsenmaita vastaan, myös muuttajien välineellistämisen ja EU:n ilmatilan loukkaukset.
Ilmatilan loukkaukset aiheuttavat vakavia turvallisuusriskejä pääasiassa siviili-ilmailulle, ja niiden tavoitteena on horjuttaa EU-maan vakautta ja pelotella EU:n kansalaisia siviili-ilmailuun kohdistuvilla suorilla uhkilla.EU vaatii Valko-Venäjän hallintoa lopettamaan välittömästi kaikki nämä toimet.
Valko-Venäjän hallinnolle on asetettu pakotteita, ja EU on valmis ryhtymään asianmukaisiin lisätoimenpiteisiin, jos tällainen toiminta jatkuu. EU ei hyväksy mitään EU:hun tai sen jäsenmaihin kohdistettuja hybridikampanjoita.
Valko-Venäjän hybriditoimet: EU:n pakotteet
Katso myös
Euroopan puolustusvalmius
EU:n puolustus numeroina
EU:n pakotteet Venäjää vastaan: kysymyksiä ja vastauksia
Päivitetty viimeksi: 16. maaliskuuta 2026