Alustatyötä koskevat EU:n säännöt
Alustatyö tarjoaa uuden keinon sovittaa palkkatyön tarjonta ja kysyntä yhteen. EU haluaa uudet säännöt, joilla parannetaan keikkataloudessa työskentelevien työehtoja.
Mitä alustatyö on?
Alustatyö on työn muoto, jossa käytetään verkkoalustaa, jonka avulla organisaatiot tai yksityishenkilöt ovat yhteydessä muihin organisaatioihin tai yksityishenkilöihin ongelmien ratkaisemiseksi tai palvelujen tarjoamiseksi maksua vastaan.
Digitaalinen alustatalous kasvaa nopeasti. Koronapandemian aikana alustatyö lisääntyi ja alkoi yleistyä osittain ateria- ja elintarviketoimitusten lisääntymisen ansiosta. Siitä on tulossa innovoinnin ja työllisyyden kasvun moottori.
Alustatyö voi olla monenlaista ja -laajuista, joskus sitä kutsutaan myös keikkataloudeksi. Vaikka digitaalisten alustojen kasvu on hyödyttänyt sekä yrityksiä että kuluttajia, se on johtanut harmaan alueen kehittymiseen monien työntekijöiden ja näiden ammattiaseman osalta.
EU on maailman ensimmäinen lainsäätäjä, joka ehdottaa erityisiä sääntöjä työtä välittäville digitaalisille alustoille.
Direktiivi sisältää kaksi keskeistä parannusta:
- se edistää digitaalisten alustojen kautta työskentelevien henkilöiden tosiasiallisen ammattiaseman määrittämistä
- siinä esitetään ensimmäiset EU:n säännöt algoritmijärjestelmien käytöstä työpaikalla
Työtä välittävien digitaalisten alustojen kautta työskentelevät työntekijät
Yli 28 miljoonaa EU:ssa asuvaa henkilöä tekee töitä yhden (tai useamman) työtä välittävän digitaalisen alustan kautta. Vuonna 2025 määrän uskotaan kasvaneen jo 43 miljoonaan.
Työtä välittävien digitaalisten alustojen kautta työskentelevät henkilöt hoitavat monenlaisia tehtäviä, niin paikan päällä kuin etäyhteydellä. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi toimitukset, kääntäminen, datansyöttö, lasten- ja vanhustenhoito tai taksin ajaminen.
Alustatyö on yleensä heidän toissijainen tulonlähteensä tavallisen työn lisäksi.
Alustatyöntekijät: palkansaajia vai itsenäisiä ammatinharjoittajia?
Tällä hetkellä suurin osa EU:n alustatyöntekijästä, mukaan lukien taksinkuljettajat, kotitaloustyöntekijät ja elintarvikkeiden kuljettajat, on virallisesti itsenäisiä ammatinharjoittajia. Useiden heistä on kuitenkin noudatettava monia samoja sääntöjä ja rajoituksia kuin työsuhteessa olevan työntekijän.
Tämä osoittaa, että he ovat tosiasiallisesti työsuhteessa, ja näin ollen kansallisen ja EU:n lainsäädännön mukaisten työntekijän oikeuksien ja sosiaalisen suojelun olisi koskettava heitä.
Työntekijöiden oikeuksien ja sosiaalisen suojelun saatavuuden parantaminen johtaisi myös tarjotun työn yleisen laadun ja alustatyöntekijöiden työehtojen parantumiseen.
Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että heillä olisi mahdollisuus saada sairauslomakorvauksia ja työttömyysetuuksia tai päästä toimeentulotukijärjestelmiin.
Työlainsäädäntöä sovelletaan alustatyöntekijöihin, jotka ovat palkansaajia, mutta monet alustatyöntekijät ovat – ainakin muodollisesti – itsenäisiä ammatinharjoittajia. Tuomioistuimet kaikkialla EU:ssa päättävät alustatyöntekijöiden ammattiasemasta tapauskohtaisesti.
Jäsenmaiden suhtautuminen alustatyöhön vaihtelee. Alustatyöhön liittyvät kansalliset toimet ovat moninaisia, ja ne kehittyvät epätasaisesti eri puolilla Eurooppaa. Kansallista lainsäädäntöä on annettu lähinnä tietyillä erityisaloilla, kuten kyytipalveluiden tai ateriatoimitusten aloilla.
Alustatyöntekijät EU:ssa (Infografiikka)
Alustatyötä koskevat EU:n uudet säännöt
Ammattiasema
Uusilla säännöillä puututtaisiin tapauksiin, joissa alustatyöntekijät luokitellaan väärin, ja helpotettaisiin tällaisten työntekijöiden uudelleenluokittelua palkansaajiksi. Siten he voisivat helpommin käyttää EU:n lainsäädännön mukaisia oikeuksiaan työntekijöinä.
Neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä 8. helmikuuta 2024 saavutetussa yhteisymmärryksessä esitetään tosiasiallinen kumottavissa oleva oikeudellinen olettama. Tekstin mukaan työtä välittävän digitaalisen alustan ja alustatyötä kyseisen alustan välityksellä tekevän henkilön välinen sopimussuhde on oikeudellisesti oletettava työsuhteeksi, kun havaitaan valvontaa ja johtamista osoittavia tosiseikkoja jäsenmaissa voimassa olevan kansallisen lainsäädännön, työehtosopimusten tai käytäntöjen mukaisesti.
Jos digitaalinen alusta haluaa kumota olettaman, sen on todistettava, että kyseessä oleva sopimussuhde ei ole työsuhde.
Jäsenmaiden tulee vahvistaa oikeudellista olettamaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt kansallisessa lainsäädännössään. Sen avulla alustatyöntekijöiden pitäisi olla helpompi vahvistaa ammattiasemansa oikeudellisissa menettelyissä.
Algoritmien käyttö työpaikalla
Työtä välittävät digitaaliset alustat käyttävät algoritmeja henkilöstöhallinnossa. Alustat käyttävät algoritmijärjestelmiä organisoidakseen ja hallinnoidakseen alustatyön suorittamista sovellustensa tai verkkosivustojensa kautta.
Uusien sääntöjen mukaan työntekijöille on tiedotettava automatisoitujen seuranta- ja päätöksentekojärjestelmien käytöstä.
Työtä välittävät digitaaliset alustat eivät myöskään saa käsitellä esimerkiksi seuraavia henkilötietoja:
- henkilötiedot, jotka koskevat alustatyöntekijöiden emotionaalista tai psykologista tilaa
- yksityisiin keskusteluihin liittyvät tiedot
- tiedot, joiden avulla voidaan ennustaa ammattiliittoihin liittyvää todellista tai mahdollista toimintaa
- tiedot, joiden perusteella voidaan päätellä työntekijän rotu tai etninen alkuperä, maahanmuuttaja-asema, poliittiset mielipiteet, uskonnollinen vakaumus tai terveydentila
- biometriset tiedot, paitsi todentamisessa käytetyt tiedot
Uusissa säännöissä edellytetään joka tapauksessa, että näitä järjestelmiä valvoo pätevä henkilöstö, jota erityisesti suojellaan epäsuotuisalta kohtelulta. Ihmisen suorittama valvonta taataan myös merkittävissä päätöksissä, jotka koskevat esimerkiksi käyttäjätilien sulkemista.
Täytäntöönpanon valvonta, läpinäkyvyys ja jäljitettävyys
Kansallisilla viranomaisilla on usein vaikeuksia saada tietoja alustoista ja niiden kautta työskentelevistä henkilöistä. Tämä on sitäkin vaikeampaa silloin, kun alustat toimivat useissa jäsenmaissa, jolloin on epäselvää, kuka alustatyötä tekee ja missä.
Direktiivillä selvennetään työtä välittävän digitaalisen alustan nykyisiä velvoitteita ilmoittaa alustatyö kansallisille viranomaisille. Lisäksi alustoja pyydetään asettamaan keskeiset tiedot toiminnastaan ja niiden kautta työskentelevistä henkilöistä kansallisten viranomaisten saataville.
Alustatalous
EU:ssa toimii noin 500 työtä välittävää digitaalista alustaa. Niitä on kaikissa EU-maissa.
Alustatalouden kasvua kuvaa se, että vuosina 2016–2020 alustatalouden tulot kasvoivat lähes viisinkertaisiksi, arviolta 3 mrd. €:sta noin 14 mrd. €:oon.
Suurimpien tulojen arvioidaan syntyvän tavarantoimitus- ja taksipalvelujen alalla.
EU:n alustatalous (Infografiikka)
Käsittely neuvostossa
Alustatyöntekijät mainitaan jo joissakin EU:n säädöksissä, kuten avoimia ja ennakoitavia työehtoja koskevassa direktiivissä.
Alustatyöntekijät mainitaan myös neuvoston suosituksessa, joka koskee sosiaalisen suojelun saatavuutta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta. Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto pääsi suosituksesta poliittiseen yhteisymmärrykseen 6. joulukuuta 2018.
- Avoimet ja ennakoitavat työehdot (taustatietoa)
- Neuvoston suositus sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta
- Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 6.–7.12.2018
Neuvosto keskusteli vuonna 2019 työn uusista muodoista ja hyväksyi asiaa koskevat neuvoston päätelmät. Se pyysi komissiota harkitsemaan uuden lainsäädännön ehdottamista työntekijöiden suojelun varmistamiseksi.
Euroopan komissio esitti lainsäätäjille eli neuvostolle ja Euroopan parlamentille 9. joulukuuta 2021 ehdotuksensa alustatyötä koskeviksi uusiksi säännöiksi.
Sosiaalityöryhmä tarkasteli ehdotusta neuvostossa. Sosiaalityöryhmä käsittelee kaikkea työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvää lainsäädäntö- ja muuta työtä.
Neuvosto vahvisti kantansa 12. kesäkuuta 2023. Uusista säännöistä on neuvoteltava Euroopan parlamentin kanssa ennen kuin niistä voi tulla EU:n lainsäädäntöä.
- Ehdotus direktiiviksi työolojen parantamisesta alustatyössä (Euroopan komissio 9.12.2021)
- Työn uudet muodot: neuvoston päätelmät (lehdistötiedote 13.6.2019)
- Alustatyöntekijöiden oikeudet: neuvoston kanta vahvistettu (lehdistötiedote 12.6.2023)
Neuvosto ja parlamentti pääsivät 8. helmikuuta 2024 alustatyöstä alustavaan yhteisymmärrykseen, jolle työ- ja sosiaaliministerit antoivat hyväksyntänsä neuvoston istunnossa 11. maaliskuuta 2024.
Neuvosto hyväksyi alustatyötä koskevat uudet säännöt 14. lokakuuta 2024. Hyväksymisen jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa siirtää direktiivin säännökset kansalliseen lainsäädäntöönsä.
Päivitetty viimeksi: 4. helmikuuta 2025