Skip to content

Avoimet ja ennakoitavat työolot ja -ehdot

EU haluaa varmistaa, että työntekijät ovat tietoisia työoloistaan ja -ehdoistaan työsuhteen alusta alkaen ja että vähimmäisehdot täyttyvät, etenkin kun on kyse epävarmoista työsuhteista.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla pyritään luomaan sosiaalinen Eurooppa kaikille eurooppalaisille erityisesti työelämän realiteettien muuttuessa. Uusista työskentelytavoista voi olla monenlaista hyötyä sekä työntekijöille että taloudelle.

Uudella ehdotuksella pyritään varmistamaan perustason yleinen suoja kaikkia nykyisiä ja tulevia sopimusmuotoja varten. Siinä luodaan oikeudelliset puitteet, joilla varmistetaan, että työntekijät eivät jää vaille suojaa uudenmuotoisissakaan työsuhteissa ja että heillä on tietyt vähimmäisoikeudet. Ehdotuksen yleisenä tavoitteena on, että

  • kaikki työntekijät, myös lyhytaikaisissa ja satunnaisissa työsuhteissa olevat, hyötyvät työolojen ja -ehtojen ja uusien vähimmäisvaatimusten selkeydestä
  • työnantajat hyötyvät kestävämmästä kilpailusta, kun oikeusvarmuus on parempi, ja motivoituneemmasta ja tuottavammasta työvoimasta, kun työsuhteet ovat vakaampia ja niissä halutaan pysyä
  • koko yhteiskunta hyötyy työmarkkinoiden avoimuuden yleisestä parantumisesta





Lukuja:

  • vuodesta 2014 lähtien on luotu 5 miljoonaa uutta työpaikkaa, joista 20%:ssa on kyse uudesta työsuhteen muodosta
  • vuonna 2016 neljännes kaikista työsopimuksista oli epätyypillisiä
  • noin 2–3 miljoonaa työntekijää EU:ssa on epätyypillisessä työsuhteessa

Mihin sitä tarvitaan?

Nykyinen direktiivi ei koske kaikkia työntekijöitä EU:ssa, mikä tarkoittaa, että tiettyjen työntekijöiden suoja on heikko. Monet työntekijät eivät saa kirjallista vahvistusta työoloistaan ja -ehdoistaan tai eivät saa tietää riittävän ajoissa, milloin heidän on työskenneltävä. Ainakin 2–3 miljoonaa epätyypillisessä työsuhteessa olevaa työntekijää voisi hyötyä tästä muutetusta direktiivistä, joka auttaa heitä ymmärtämään paremmin työolojaan ja -ehtojaan ja oikeuksiaan työpaikalla.

Työnantajat hyötyvät kestävämmästä kilpailusta, oikeusvarmuuden lisääntymisestä ja työmarkkinoiden avoimuuden yleisestä parantumisesta.

Työelämä on muuttunut seuraavista syistä:

  • työmarkkinat ovat yhä joustavammat
  • työssäkäyvän väestön ikärakenne muuttuu
  • digitalisaatio

Uudet työsuhteen muodot ovat edistäneet merkittävästi työpaikkojen luomista ja työmarkkinoiden kasvua, mutta nämä suuntaukset ovat myös lisänneet turvattomuutta ja vähentäneet ennakoitavuutta. Heikko ennakoitavuus ja turvattomuus johtavat epäsäännöllisiin ja alhaisiin tuloihin, suojan heikkenemiseen, terveyden rapistumiseen ja vaikeuttavat työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista.

Tämä aiheuttaa myös työmarkkinoiden pirstoutumista kaikkialla EU:ssa, heikentää avoimuutta ja estää työvoiman vapaata liikkuvuutta.

Komissio on ehdottanut nykyisen kirjallista ilmoitusta koskevan direktiivin muuttamista voimassa olevan säädöskehyksen uudistamiseksi. Uusi avoimia ja ennakoitavia työoloja koskeva direktiivi korvaa vuodelta 1991 peräisin olevan direktiivin.

Keskeinen termi

Epätyypilliset työmuodot: yläkäsite erilaisille työjärjestelyille, jotka poikkeavat tavanomaisista työmuodoista. Näitä ovat mm. tilapäistyö, osa-aikatyö ja keikkatyö sekä vuokratyö ja muut monen osapuolen sopimussuhteet.

Tarkempia tietoja

Ehdotuksen yleistavoitteena on kohentaa ja yhdenmukaistaa työoloja ja -ehtoja. Erityistavoitteet liittyvät työntekijöiden oikeuksien suojeluun ja työmarkkinoiden avoimuuden lisäämiseen.

Komission ehdotuksen soveltamisala on laaja sen varmistamiseksi, että oikeuksien piiriin pääsevät kaikki työntekijät työn muodosta riippumatta, myös ne, joilla on kaikkein joustavin epätyypillinen työsuhde ja esimerkiksi seuraavan kaltainen uusimuotoinen työ:

  • kotitaloustyö tai maksusitoumukseen perustuva työ
  • nollatuntisopimus – työnantajalla ei ole velvoitetta sopia työtuntien vähimmäismäärästä
  • keikkatyö – ei ennakoitavia työtunteja
  • monen osapuolen sopimus – työntekijä ei ole suoraan sen yrityksen palveluksessa, jolle hän tekee työtä
  • alustatalouden työ – alustavälitteinen työ, joka tehdään tai ainakin toimitetaan verkossa

Direktiiviehdotus sisältää uudet velvoitteet ilmoittaa työntekijöille kirjallisesti kaikista työn olennaisista näkökohdista, joita ovat muun muassa

  • työn suorituspaikka
  • työn tyyppi
  • työaika
  • palkkaus

Muita takeita ovat koeajan enimmäispituus, mahdollisuus sivutyöhön ja työnantajan velvoite ilmoittaa työntekijöille etukäteen työajoista, kun kyse on hyvin vaihtelevista työaikatauluista.

Oikeudellinen määritelmä

”elin- ja työolojen kohentaminen ja yhtenäistäminen” Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 151

Käsittely neuvostossa

Komissio esitti ehdotuksensa 21. joulukuuta 2017 jatkotoimena marraskuussa 2017 annetulle julistukselle Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Neuvosto vahvisti 21. kesäkuuta 2018 neuvottelukantansa eli yleisnäkemyksensä.

Neuvoston kannassa annetaan jäsenmaille mahdollisuus jättää direktiivin antaman suojan ulkopuolelle

  • työntekijät, jotka työskentelevät keskimäärin enintään 5 tuntia viikossa 4 viikon aikana
  • objektiivisin perustein tietyt julkisen sektorin työntekijät heidän tehtäviensä erityislaadun vuoksi

Neuvoston kannan eräissä muissa kohdissa

  • annetaan aikataulu tietojen toimittamista varten – ehdotuksena on, että ensimmäinen määräaika kaikkein olennaisimpien tietojen antamista varten olisi yksi kalenteriviikko, ja toinen määräaika lopuille tiedoille olisi yksi kuukausi
  • määritellään työn vaikea ennakoitavuus, jonka perusteella on oikeus saada kohtuullisen ajoissa etukäteen tieto työtehtävistä; tässä kohdassa viitataan ”enimmäkseen tai kokonaan ennakoimattomaan työskentelymalliin” sen sijaan, että työntekijän työvuoroluettelo olisi ”kokonaan tai enimmäkseen vaihtuva”

Muita kohtia, joissa neuvoston kanta poikkeaa komission ehdotuksesta, ovat

  • työntekijän määritelmä – neuvosto ei hyväksynyt, että lisättäisiin EU-tason määritelmä ”työntekijälle”
  • merenkulkijat ja merikalastajat jätettiin direktiivin eräiden osien soveltamisalan ulkopuolelle, sillä neuvoston mukaan noita osia ei pitäisi mukauttaa tämän alakohtaisella lainsäädännöllä säännellyn alan erityisluonteen vuoksi

Useiden kolmikantakokousten jälkeen neuvoston puheenjohtajamaa Romania ja Euroopan parlamentti pääsivät alustavaan sopuun 7. helmikuuta 2019.

EU:n neuvostossa kokoontuneet jäsenmaiden edustajat hyväksyivät alustavan sopimuksen direktiivistä 15. helmikuuta.

Tuleva direktiivi velvoittaa työnantajat ilmoittamaan työntekijöille työsuhteen keskeiset seikat. Sopimuksen mukaan direktiivi kattaa kaikki työntekijät, jotka työskentelevät yli 3 tuntia viikossa 4 viikon aikana. Joitakin direktiivin säännöksiä voidaan jättää soveltamatta tiettyihin työntekijäryhmiin.

Neuvosto hyväksyi direktiivin 13. kesäkuuta 2019. Se tulee voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jäsenmailla on sen jälkeen 3 vuotta aikaa toteuttaa tarvittavat lainsäädäntötoimet direktiivin noudattamiseksi.

Katso myös

Teemat