Skip to content

Eurooppalainen ohjausjakso 2014

Marraskuu 2014

Euroopan komission vuotuinen kasvuselvitys 2015 

Euroopan komissio suosittelee vuotuisessa kasvuselvityksessään 2015, että EU:n talous- ja sosiaalipolitiikka suunnattaisiin vuonna 2015 kolmeen prioriteettiin:

  • investoinnit
  • rakenneuudistukset
  • finanssipoliittinen vastuu

EU:ssa tarvitaan investointeja sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistamiseen, koulutuksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseen, energia-alan viherryttämiseen ja tehostamiseen, liikenneinfrastruktuurien nykyaikaistamiseen sekä kattavien ja nopeampien laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Investointien edistämistä varten komissio esitteli 26. marraskuuta 315 miljardin euron investointisuunnitelman vuosiksi 2015–2017. Neuvosto keskustelee investointisuunnitelmasta sekä ehdotuksesta päätökseksi Euroopan strategisten investointien rahaston perustamisesta, ennen kuin suunnitelma esitellään Eurooppa-neuvoston hyväksyttäväksi. 

Rakenneuudistukset EU:n tasolla komissio suosittelee sisämarkkinoiden syventämistä sekä jäljellä olevien sääntely- ja muiden esteiden purkamista muun muassa energia-alalla, televiestinnässä, liikenteessä sekä tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoilla. 

Finanssipoliittinen vastuu Komissio suosittaa vastuullisten ja kasvua edistävien finanssipolitiikkojen jatkamista vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ja kunkin jäsenvaltion tilanteen huomioon ottaen.

Euroopan komission ehdotus yhteiseksi työllisyysraportiksi 

Raportti toimitetaan yhdessä vuotuisen kasvuselvityksen kanssa. Siinä tarkastellaan EU:n työllisyystilannetta ja uudistuksia, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet vuonna 2014 työpaikkojen luomiseksi ja sosiaalisen suojelun järjestelmien kehittämiseksi. 

Raportti sisältää myös tulostaulun, jonka indikaattorit mittaavat EU:ssa vallitsevia sosioekonomisia eroja. 

Raportissa todettiin, että työttömyys on EU:ssa hitaasti pienenemässä mutta edelleen korkea. Työttömiä on 24,6 miljoonaa (10,1% työvoimasta). Nuorisotyöttömyys on edelleen korkealla, mutta tilanteen hitaasta kohentumisesta on merkkejä.  

Neuvosto hyväksyy raportin, minkä jälkeen se esitellään Eurooppa-neuvostolle.

Varoitusmekanismia koskeva Euroopan komission kertomus 2015 

Kertomuksesta käy ilmi, että makrotalouden epätasapaino ja sen huomattavat sosiaaliset seuraukset EU:ssa ovat edelleen vakava ongelma. Hidasta talouden elpymistä ja hyvin alhaista inflaatiota pidetään esteinä epätasapainon ja siihen liittyvien makrotaloudellisten riskien merkittävämmälle vähentämiselle. 

Komissio suorittaa uudet perusteelliset tarkastelut seuraavissa 16 jäsenmaassa: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Kroatia, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Kesäkuu 2014

Eurooppa-neuvosto hyväksyy maakohtaiset suositukset

Eurooppa-neuvosto hyväksyi maakohtaiset suositukset ja saattoi siten päätökseen vuoden 2014 eurooppalaisen ohjausjakson. EU:n jäsenvaltioiden odotetaan noudattavan näitä räätälöityjä suosituksia, kun ne laativat talousarvioita, suunnittelevat rakenneuudistuksia ja muotoilevat työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa ottaen huomioon kansallisen omistajuuden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun periaatteet. Eurooppa-neuvosto katsoi, että suositusten täytäntöönpanolla on keskeinen merkitys talouskasvun vauhdittamisessa. 

Kasvua lisääviin ja julkisen talouden kestävyyttä parantaviin rakenneuudistuksiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. EU-johtajat korostivat tiettyjä toimia, joiden avulla voidaan saada aikaan kasvua ja työpaikkoja. Näitä ovat

  • työhön kohdistuvan verokiilan pienentäminen (työnantajan palkkakustannusten ja työntekijän nettopalkan välinen erotus)
  • hyödyke- ja palvelumarkkinoiden uudistaminen
  • julkishallinnon uudistaminen
  • liiketoiminta- ja innovointiympäristön parantaminen
  • rahoituksensaannin helpottaminen
  • verkkotoimialojen (kuten energia ja televiestintä) toimivuuden parantaminen
  • koulutusjärjestelmien uudistaminen

Neuvosto ja Euroopan komissio seuraavat täytäntöönpanoa ja toimivat tarpeen mukaan.

Maakohtaiset suositukset 2014

Kyproksessa ja Kreikassa toteutetaan makrotalouden sopeutusohjelmia. Päällekkäisyyksien välttämiseksi näille 2 maalle ei annettu maakohtaisia suosituksia.

Komissio antaa maakohtaiset suositukset vuosille 2014–2015

Komission vuonna 2014 antamissa maakohtaisissa suosituksissa keskitytään toimiin, joilla lisätään kasvua ja työpaikkoja ja ylläpidetään tervettä julkista taloutta kriisistä toipuvassa taloudessa. Niissä tarkastellaan vuonna 2013 saavutettua edistymistä ja annetaan ohjeita kansallisten politiikkojen täytäntöönpanoa varten vuosina 2014–2015.

Vuoden 2014 suositukset on osoitettu 26 maalle kullekin erikseen (kaikille EU-maille paitsi Kreikalle ja Kyprokselle, jotka noudattavat talouden sopeutusohjelmaa) ja koko euroalueelle yhteisesti. 

Komission loppupäätelmä oli, että talouskasvu on hitaasti elpymässä EU:ssa, mutta se on vielä epätasaista ja haurasta. Sen vuoksi komissio kannustaa jäsenvaltioita jatkamaan uudistusten toteuttamista. 

Parannuksia vuodesta 2013:

  • talouskasvu elpyy
  • julkinen talous kohentuu koko EU:ssa
  • ankarimmin koetelluissa maissa toteutetut uudistukset ovat tuottamassa tuloksia
  • budjettialijäämät pienenevät monissa maissa, mikä johtaa makrotalouden tasapainottumiseen EU:ssa yleensä
  • työllisyysasteen odotetaan ensi vuonna nousevan 

Komissio nimesi vuoden 2014 keskeisiksi haasteiksi seuraavat:

  • korkean työttömyysasteen alentaminen
  • verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutus- ja ympäristöveroihin
  • yksityisten investointien lisääminen
  • talouden kilpailukyvyn lisääminen rakenneuudistusten avulla
  • julkisen velan vähentäminen edelleen

Lisäksi komissio suositteli, että EU:n neuvosto kumoaisi (vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen) liiallisen alijäämän menettelyn, johon seuraavat 6 maata kuuluvat: Alankomaat, Belgia, Itävalta, Slovakia, Tanska ja Tšekki. Suositukset hyväksyttiin talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa 20. heinäkuuta 2014. 

Maaliskuu 2014

Kevään Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto antoi 20.−21. maaliskuuta pidetyssä kokouksessaan päätelmät, joissa jäsenvaltioille annetaan strategista ohjeistusta eurooppalaista ohjausjaksoa varten. Päätelmissä todetaan, että jäsenvaltioiden vuoden 2014 kansallisissa uudistusohjelmissa ja vakaus- ja lähentymisohjelmissa olisi puututtava kysymyksiin, jotka tuotiin esille vuoden 2013 maakohtaisissa suosituksissa sekä komission äskettäisessä makrotalouden ja julkisen talouden epätasapainoa koskevassa analyysissä ja siihen sisältyvissä perusteellisissa tarkasteluissa.

Komissio saa makrotalouden epätasapainoa koskevan perusteellisen tarkastelun päätökseen 17 jäsenvaltiossa

Komission perusteellisen tarkastelun kohteina olivat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Kroatia, Luxemburg, Malta, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Kaikkien mainittujen maiden makrotaloudessa havaittiin epätasapaino, ja Kroatiassa, Italiassa ja Sloveniassa se todettiin liialliseksi. Espanja on kuluneen vuoden aikana onnistunut merkittävällä tavalla sopeuttamaan makrotalouttaan, minkä perusteella komissio totesi, että epätasapaino ei ole enää liiallinen, vaikka riski onkin vielä huomattava.

Tärkeimmät havainnot

Tarkastelun tulokset osoittavat, että makrotaloudessa vuosien aikana muodostunut epätasapaino on pienenemässä. Talous on hiljalleen elpymässä, vaikka haasteita onkin vielä jäljellä.

Joidenkin jäsenvaltioiden makrotaloudessa on runsaasti haasteita ja heikkouksia. Niitä ovat komission mukaan erityisesti vähentyneen luotonannon vaikutus kasvuun keskipitkällä aikavälillä, yksityisen ja julkisen velan kestävyys sekä ulkomaanvelan kestävyys hyvin alhaisen inflaation aikana, tarve varmistaa riittävä luotonanto tuottavalle toiminnalle haavoittuvissa talouksissa, joissa on hajanainen rahoitusjärjestelmä, sekä hyvin korkea työttömyys joissakin maissa.

Jäsenvaltioiden odotetaan ottavan tarkastelun tulokset ja julkisen talouden ennusteet huomioon kansallisissa uudistusohjelmissaan sekä vakaus- ja lähentymisohjelmissaan.

Niiden jäsenvaltioiden, joissa on todettu liiallinen epätasapaino, odotetaan toteuttavan kattavia ja yksityiskohtaisia toimia tilanteen korjaamiseksi. Ohjelmat otetaan tarkasteltaviksi kesäkuussa 2014, ja tällöin arvioidaan, ovatko niiden toimet riittävät todettujen ongelmien ratkaisemiseksi.

Helmikuu 2014

Neuvoston päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä 2014

Päätelmissään neuvosto on pitkälti samoilla linjoilla EU:n taloustilanteesta ja poliittisista haasteista laaditun komission analyysin kanssa. Neuvosto palauttaa mieleen joulukuussa 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät talouspolitiikan ja -uudistusten koordinoinnin pääasiallisista aloista.

Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2014 luodaan katsaus Euroopan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja vahvistetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden politiikan yleiset painopisteet. Kasvuselvityksestä alkaa vuoden 2014 eurooppalainen ohjausjakso.

Vuotuisessa kasvuselvityksessä määritellään vuodelle 2014 seuraavat viisi laajaa politiikan painopistettä:

  • eriytetyn, kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen
  • talouden luotottamisen palauttaminen
  • kestävän ja osallistavan kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäminen
  • työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen
  • julkishallinnon nykyaikaistaminen

Neuvoston päätelmät varoitusmekanismia koskevasta kertomuksesta 2014

Neuvosto on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot ovat edistyneet sekä sisäisen että ulkoisen makrotalouden epätasapainonsa korjaamisessa erityisesti, kun tarkastellaan vaihtotaseen alijäämää, kilpailukykyä, julkistalouden alijäämää ja rahoitusalaa. Tämä edistää EU:n ja euroalueen tasapainottamista.

Tarvitaan kuitenkin lisätoimia, jotta kestävyysongelmia aiheuttavat mittava julkinen ja yksityinen velkaantuminen, suuri ulkomainen velka ja muut epätasapainotilat saadaan korjattua.

Varoitusmekanismia koskevassa komission kertomuksessa 2014 kehotetaan tarkastelemaan perusteellisesti seuraavien maiden makrotaloudellista tilannetta: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Kroatia, Luxemburg, Malta, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Marraskuu 2013

Euroopan komission vuotuinen kasvuselvitys 2014

Euroopan komissio suosittelee vuotuisessa kasvuselvityksessä 2014, että EU keskittyisi 5 painopistealaan:

  • eriytetyn, kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen
  • talouden luotottamisen palauttaminen
  • nykyisen ja tulevan kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen
  • työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen
  • julkishallinnon nykyaikaistaminen

Nämä keskipitkän aikavälin tavoitteet ovat samat kuin viime vuonna, mutta selvityksessä suositellaan, että niiden toteuttaminen mukautetaan muuttuviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Selvityksessä suositellaan lisäksi konkreettisia toimia kutakin painopistealaa varten.

Tärkeimpänä painopisteenä pidetään kasvun ja kilpailukyvyn parantamista, kun taas suurimpana haasteena on luoda perusta kestävälle elpymiselle.

Selvitys sisältää myös arvion EU:n edistymisestä 5 painopistealalla vuonna 2013.

Lisäksi komissio on julkaissut katsauksen yksittäisten jäsenvaltioiden edistymisestä maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa (valmisteluasiakirja).

Varoitusmekanismia koskeva Euroopan komission kertomus 2014

Varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa 2014 luodaan katsaus makrotalouden kehitykseen EU:ssa ja yksilöidään ne EU-maat, joissa saattaa olla makrotalouden epätasapainon riski. Tällaisessa tapauksessa komissio toteuttaa perusteellisen tarkastelun määrittääkseen, onko epätasapaino olemassa, ja arvioi sen mahdolliset syyt. Tulosten perusteella laaditaan tarvittaessa suosituksia tällaisten epätasapainotilojen korjaamiseksi.

Perusteellinen tarkastelu toteutetaan vuonna 2014 seuraavissa maissa: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Kroatia, Luxemburg, Malta, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Tämän tarkastelun ulkopuolelle jätetään virallista rahoitustukea saavat maat. Vuoden 2014 menettelyssä näitä maita ovat Kreikka, Kypros, Portugali ja Romania.

Katso myös

Teemat