Turvallisuus- ja puolustuskumppanuudet
EU solmii turvallisuus- ja puolustuskumppanuuksia samanmielisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa edistääkseen rauhaa ja turvallisuutta kaikkialla maailmassa.
Mitä turvallisuus- ja puolustuskumppanuudet ovat?
Turvallisuus- ja puolustuskumppanuudet ovat olennainen osa EU:n pyrkimyksiä edistää rauhaa ja turvallisuutta Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Ne muodostavat uuden yhteistyökehyksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa entisestään kahdenvälisiä suhteita EU:n ulkopuolisiin maihin molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla.
Kumppanuudet perustuvat olemassa olevaan pitkäaikaiseen yhteistyöhön samanmielisten kumppaneiden kanssa. Ne eivät ole oikeudellisesti sitovia välineitä.
Ne ovat myös maaliskuussa 2022 hyväksytyn strategisen kompassin kulmakivi. Kompassin hyväksymisen myötä EU sitoutui tekemään johdonmukaisempaa ja kattavampaa yhteistyötä kahdenvälisten kumppaneidensa kanssa ja kehittämään räätälöityjä kumppanuuksia, jotka perustuvat yhteisiin arvoihin ja etuihin.
Ulkoasiainedustaja allekirjoittaa turvallisuus- ja puolustuskumppanuudet Euroopan unionin puolesta neuvoston luvalla. Kumppaneiden puolelta kumppanuudet allekirjoittaa joko kyseisen maan ulkoministeri tai puolustusministeri.
Turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi
Miksi turvallisuus- ja puolustuskumppanuuksia solmitaan?
Turvallisuus- ja puolustuskumppanuudet ovat kunnianhimoisia sopimuksia, jotka heijastavat sekä EU:n että kumppaneiden kasvavaa kiinnostusta kahdenvälisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tehostamiseen.
Vaikka kumppanuudet on räätälöity kullekin yksittäiselle kumppanille, ne kattavat monenlaisia yhteistyöaloja, joita ovat esimerkiksi
- rauha, konfliktien estäminen ja kriisinhallinta
- puolustusaloitteet ja -voimavarat
- hybridiuhkien, ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuminen
- avaruus, kyberturvallisuus ja merellinen turvallisuus
- terrorismin torjunta
- asesulku, aseriisunta ja asevalvonta
- ilmastoturvallisuus
- naiset, rauha ja turvallisuus
Kuinka monta kumppanuutta on allekirjoitettu?
EU on tähän mennessä allekirjoittanut 12 turvallisuus- ja puolustuskumppanuutta:
- Ghana (24. maaliskuuta 2026)
- Australia (18. maaliskuuta 2026)
- Islanti (18. maaliskuuta 2026)
- Intia (27. tammikuuta 2026)
- Kanada (23. kesäkuuta 2025)
- Iso-Britannia (19. toukokuuta 2025)
- Albania (18. joulukuuta 2024)
- Pohjois-Makedonia (19. marraskuuta 2024)
- Etelä-Korea (4. marraskuuta 2024)
- Japani (1. marraskuuta 2024)
- Norja (28. toukokuuta 2024)
- Moldova (21. toukokuuta 2024)
Tulevaisuudessa voidaan harkita muitakin kumppanuuksia.
Muut turvallisuus- ja puolustusalan järjestelyt
EU:lla on turvallisuus- ja puolustuskumppanuuksien lisäksi monentyyppisiä turvallisuus- ja puolustusalan järjestelyjä monenvälisten, alueellisten ja kansallisten kumppaneiden kanssa.
Geopoliittisesta todellisuudesta on tullut yhä monimutkaisempi, minkä vuoksi yhteisiin etuihin perustuvat kumppanuudet ovat edelleen vahva tae monenvälisyydelle sekä kansainväliselle yhteistyölle ja vuoropuhelulle.
EU:n ja YK:n yhteistyö
EU tekee YK:n kanssa tiivistä yhteistyötä rauhanoperaatioissa ja kriisinhallinnassa niin siviili- kuin sotilasalalla.
Kun EU käynnisti vuonna 2003 ensimmäiset siviili- ja sotilasoperaationsa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) puitteissa, EU ja YK antoivat yhteisen julkilausuman EU:n ja YK:n yhteistyöstä kriisinhallinnassa. Siitä lähtien ne ovat vahvistaneet strategista kumppanuuttaan rauhanoperaatioissa ja kriisinhallinnassa.
EU:n ja Naton yhteistyö
EU:n ja Naton strateginen kumppanuus on ratkaisevan tärkeä euroatlanttisen alueen turvallisuuden ja vakauden ylläpitämiseksi. EU:n ja Naton suhteet virallistettiin 2000-luvun alussa käyttäen perustana 1990-luvulla toteutettuja toimia, joilla pyrittiin lisäämään eurooppalaista vastuuta puolustusasioissa.
EU ja Nato edustavat yhteensä yli 1 miljardia ihmistä ja joitakin maailman suurimmista talouksista. Nato on edelleen yhteisen puolustuksen perusta niille 23 EU-maalle, jotka ovat sen jäseniä.
Yhteistyö alueellisten kumppanien kanssa
EU on vahvasti sitoutunut yhteistyöhön seuraavien keskeisten alueellisten kumppaneiden kanssa: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj), Afrikan unioni (AU), Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisö (ECOWAS), Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö (Asean) ja Persianlahden yhteistyöneuvosto (GCC).
Osallistuminen EU:n siviili- ja sotilasoperaatioihin
EU:n ulkopuoliset maat ovat osallistuneet siviili- ja sotilasoperaatioihin vuodesta 2003, jolloin ensimmäiset operaatiot käynnistettiin. Niiden osallistumista säännellään yksittäisten kolmansien maiden ja EU:n kesken allekirjoitetulla osallistumista koskevalla puitesopimuksella.
Sopimuksissa määritellään ehdot, joiden mukaisesti EU:n ulkopuoliset maat osallistuvat EU:n kriisinhallintaoperaatioihin, ja kyseisten maiden suhteet EU:hun operaatioiden toteuttamisessa. EU:lla on yli 20 tällaista sopimusta EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa koskevat sopimukset
Turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuudesta EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehdyillä sopimuksilla pyritään vahvistamaan kyseisten maiden kansalaisten turvallisuutta ja varmuutta jakamalla turvallisuusluokiteltuja tietoja ja ottamalla käyttöön mekanismeja, joilla varmistetaan, että tiedot säilyvät turvassa. EU:lla on yli 15 tällaista sopimusta.
Osallistuminen PRY-projekteihin
Vaikka pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) jäsenyys on avoin vain EU:n jäsenmaille, neuvosto vahvisti marraskuussa 2020 yleiset edellytykset, joiden mukaisesti EU:n ulkopuolisia maita voitaisiin kutsua osallistumaan yksittäisiin PRY-projekteihin.
Esimerkiksi Kanada, Norja ja Yhdysvallat kutsuttiin osallistumaan sotilaallisen liikkuvuuden projektiin vuonna 2021, Iso-Britannia vuonna 2022 ja Sveitsi vuonna 2025.
Turvallisuus- ja puolustusvuoropuhelut
EU käy turvallisuus- ja puolustusvuoropuheluja ja -kuulemisia useiden kumppanimaiden, alueiden ja monenvälisten järjestöjen kanssa. Näiden vuoropuhelujen tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvillä aloilla ja tarjota foorumi, jolla käsitellään yhteisiä haasteita ja huolenaiheita.
Lisäksi ulkoasiainedustaja järjestää Schumanin turvallisuus- ja puolustusfoorumia, jonka tavoitteena on edistää korkean tason vuoropuhelua kansainvälisestä rauhasta, turvallisuudesta ja puolustuksesta. Foorumiin osallistuu edustajia EU:n jäsenmaista, kumppanimaista, kansainvälisistä ja alueellisista järjestöistä, tiedeyhteisöstä ja ajatushautomoista.
Katso myös
Euroopan puolustusvalmius
EU:n puolustus numeroina
Siviili- ja sotilasoperaatiot
Päivitetty viimeksi: 24. maaliskuuta 2026